Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat perustavat yhteisen lehden, joka alkaa ilmestyä ensi vuoden alusta. Samalla lakkautetaan Helsingissä ilmestyvä Kirkko ja kaupunki -lehti, Espoon Esse ja Vantaan Lauri, uutisoi Kotimaa24.fi.
Uuden lehden nimeksi tulee Valomerkki, joka on jo olemassa olevan yhteisen verkkomedian nimi.
Kirkko ja kaupunki -lehteä, Esseä ja Vantaan Lauria kustantaa Kotimaa Oy.
Demokraatti.fi
Kokoomuksen kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa rahoittelee keskustan riveissä herännyttä sote-äläkkää. Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) kirjoitti tänään Facebookissa, ettei kokoomus kuuntele reformiministereiden sote-neuvotteluissa ketään ja neuvottelut ovat pelkkää farssia. Heikkisen näkemykseen on sittemmin yhtynyt muun muassa kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.).
Sarkomaan kehottaa keskustalaisia laittamaan jäitä hattuun.
– Jos on asioita, jotka painavat mieltä, toivoisin, että niistä keskusteltaisiin yhdessä eikä lähtökohtaisesti julkisuudessa. Nyt täytyy panostaa hyvään yhteistyöhön. Hallituksella ei ole varaa epäonnistua sote-uudistuksessa. Valmista täytyy saada, kun tätä on parikymmentä vuotta veivattu, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mukaan maltti on nyt valttia. Hän muistuttaa keskustaa hallitusyhteistyö tarkoittavan sitä, että ”keskustellaan ja tehdään yhdessä”.
– On luotettu siihen, että vastuuministerit hoitavat tehtävänsä. Luotetaan nyt Saarikkoon ja siihen joukkoon joka siellä neuvottelee, toivon, että keskustankin edustajat luottavat uuteen ministeriinsä.
– Suomalaista ihmistä ei auta se, että ryhdymme moittimaan Facebookissa toisiamme. Jäitä hattuun. Meillä on hyvä yhteistyö.
Sarkomaan mukaan on selvää, että asiantuntijoita täytyy kuunnella.
– Sen takia tässä on otettu viikon lisäaika.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallitus käsitteli tänään perhevapaauudistusta. Järjestö pitää myönteisenä, että uudistustyö on vihdoin lähtenyt liikkeelle, mutta lopputuloksen kanssa ei pidä hätiköidä.
– Tarvitaan vaikuttava, ei kosmeettinen uudistus. Uudistuksen vaikutusarviot on tehtävä huolella, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.
STTK:lle keskeisiä tavoitteita ovat palkka- ja muun työelämän tasa-arvon edistäminen sekä naisten työmarkkina-aseman ja urakehityksen parantaminen. Perhevapaauudistuksessa on lähtökohtana oltava työn ja perheen yhteensovittaminen, lasten ja perheiden hyvinvointi sekä joustavia vaihtoehtoja tarjoava järjestelmä.
– Jotta isät voisivat jatkossa pitää enemmän perhevapaita, vain isille kohdistettavien kiintiöiden kasvattaminen on välttämätöntä. Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten on jakauduttava tasaisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Uudistuksen tulisi mahdollistaa myös nykyistä laajempi osa-aikatyö, Palola linjaa.
STTK arvioi, että harvasta asiasta vallitsee suomalaisessa yhteiskunnassa niin laaja yhteisymmärrys kuin tarpeesta uudistaa perhevapaajärjestelmä.
STTK on jo pitkään kannattanut niin sanottua 6+6+6-mallia, jonka pohjalta uutta perhevapaamallia tulisi valmistella. Siinä äidin osuus on kuusi kuukautta, isän kuusi ja kolmas osuus on vanhempien vapaasti valittava.
– Uudistuksen hetki on nyt. Samalla on varmistettava laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut, moniammatillinen henkilöstörakenne ja kohtuullinen maksutaso palveluiden käyttäjille.
Kokoomuksen ja keskustan välillä käydään tällä hetkellä rajua sananvaihtoa soten valinnanvapausmallista.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) kirjoitti Facebook-sivulleen, ettei voi enää olla hiljaa taistelusta kulissien takana.
Demokraatti kertoi Heikkisen päivityksestä tässä.
Keskustelu Heikkisen some-profiilissa jatkuu kuumana.
– Tavoittenamme on vahva toimintojen integrointi etenkin peruspalveluissa. Nyt kokoomus haluaa rikkoa Suomen terveydenhuollon kruunun jalokiven erikoissairaanhoidon. Samalla vaarantuu erikoissairaanhoidon päivystyksen toimintakyky, meidän suomalaisten henkivakuutus maakunnissa, keskustan kansanedustaja Martti Talja avautuu.
Kokoomuksen ohjelmapäällikkö Antti Vesala kysyy, miten ”tällainen julkinen lärväily mielestänne edistää yhteisen ratkaisun valmistumista?”
– ”Yhteinen ratkaisu” 
😂 Sitä on teillä ollut aikaa yrittää 2 vuotta. Halu on puuttunut, Hannakaisa Heikkinen kirjoittaa hymiöin varustettuna.
– Samaa voisi kysyä miten Vapaavuoren ym julkinen lärväily edistää tätä ratkaisua? keskustan kansanedustaja Petri Honkonen säestää.
Demokraatti.fi
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan puolueelta ei ole suoraan kysytty, olisiko se valmis tulemaan hallitukseen.
– Ja jos kysyttäisiinkin, niin vastaus olisi, että vain uusien vaalien kautta, Rinne toteaa Demokraatille.
– Sipilän hallitus ei ole valmis tekemään sellaista täyskäännöstä politiikassaan ja eriarvoisuuden torjumisessa, että olisimme valmiita hallitukseen. Tästä olemme puhuneet myös puoluehallituksessa.
Rinteen kommentit liittyvät Ilta-Sanomien kirjoitukseen, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo ollut yhteydessä SDP:hen ja kysynyt, olisiko se valmis korvaaman kokoomuksen hallituksessa, jos hallitus kaatuu tai kaadetaan sote-riitoihin.
Myös IS:n mukaan SDP:n kanta on entinen: SDP ei lähde hallitukseen kuin uusien vaalien kautta, ellei keskusta tee sitten poliittisesti täyskäännöstä.
Rinne myöntää Demokraatille, että hän on keskustellut hallituksen tilanteesta viimeisten viikkojen aikana useiden eri henkilöiden kanssa.
– Tiedän, että hallituksen sisällä jännitteet ovat kovat, etenkin soteen ja valinnanvapauteen liittyen.
Ihmisten ja suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta hallituksen tulisi muuttaa linjaansa.
Rinteen mukaan hallituspuolueiden edustajien kommentteja kuunnellessa mielikuva hallituksen tilanteen heikosta asemasta vain vahvistuu.
– Hallitus on tehnyt hyvin eriarvoistavaa politiikkaa, jonka oppositio on tuonut esiin myös muun muassa välikysymyksissä. Odotettavissa on, että tämä politiikka jatkuu myös ensi vuoden talousarviossa ja loppuun asti.
– Ihmisten ja suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta hallituksen tulisi muuttaa linjaansa. Kasvuun pitää saada kaikki mukaan.
Keskustelu sotesta otti jälleen uusia kierroksia tänään ja saanut maan hallituskriisin partaalle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) kirjoitti aiemmin tänään Facebookissa.
– En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana, Heikkinen kirjoittaa.
– Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.. Ihan oikeasti, eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan, hän kysyi.
Antti Rinteen mielestä keskustan kansanedustajan kommentit osoittavat, että ainakin pääministeri Sipilän omassa puolueessa ollaan todella tyytymättömiä hallituksen politiikkaan.
– Myös Jan Vapaavuoren touhut osoittavat, että kokoomuksessakin on hyvin vahvoja erilaisia mielipiteitä hallituksen toiminnasta.
Suomalaiset ovat lähes yksimielisiä muiden EU-kansalaisten kanssa siitä, onko kotimaan EU-jäsenyys hyvä asia. Uusimmat luvut selviävät tänään julkaistusta eurobarometrista.
Suomalaisista 58 prosenttia pitää jäsenyyttä hyvänä, mikä on prosenttiyksikön verran enemmän kuin EU-maiden keskiarvo. Huonona asiana jäsenyyttä pitää suomalaisista 11 prosenttia ja EU-kansalaisista 12 prosenttia.
Neutraalisti EU:hun suhtautuu 30 prosenttia suomalaisista ja EU-kansalaisista 28 prosenttia.
Myös siinä, onko oma kotimaa hyötynyt EU-jäsenyydestä, suomalaiset ovat hyvin lähellä EU:n keskiarvoja. Hyötyjä jäsenyydessä näkee 66 prosenttia suomalaisista, kun EU:n vastaava luku on 64. Hyödyttömänä jäsenyyttä pitää tasan neljännes niin suomalaisista kuin EU-kansalaisistakin.
Unionin hyödyiksi suomalaiset nimesivät eurobarometrissa esimerkiksi EU-maiden välisen yhteistyön parantamisen, myönteisen vaikutuksen talouskasvuun ja unionin tuomat uudet työmahdollisuudet.
Hyötyjä jäsenyydessä näkee 66 prosenttia suomalaisista, kun EU:n vastaava luku on 64.
Suomalaisten usko oman äänen kuulumiseen EU:ssa on kovempi kuin muissa jäsenmaissa. Suomalaisista yli kaksi kolmannesta ajattelee äänellään olevan vaikutusta unionissa, kun EU-kansalaisista näin uskoo alle puolet. Kotona suomalaiset kokevat tilanteensa olevan vieläkin parempi: 83 prosenttia suomalaisista uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa kotimaassaan, kun EU:ssa luku on 61 prosenttia.
Suomessa haastateltiin yli tuhatta syys-lokakuun taitteessa. EU-maissa haastateltuja oli yhteensä lähes 28 000.
