Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat perustavat yhteisen lehden, joka alkaa ilmestyä ensi vuoden alusta. Samalla lakkautetaan Helsingissä ilmestyvä Kirkko ja kaupunki -lehti, Espoon Esse ja Vantaan Lauri, uutisoi Kotimaa24.fi.
Uuden lehden nimeksi tulee Valomerkki, joka on jo olemassa olevan yhteisen verkkomedian nimi.
Kirkko ja kaupunki -lehteä, Esseä ja Vantaan Lauria kustantaa Kotimaa Oy.
Demokraatti.fi
Juha Sipilän (kesk.) hallitus torjui tänään pääkaupunkiseudun kaupunkien ajaman erillisen sote-alueen, joka olisi estänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymisen maakuntatasolle. Sote-uudistuksesta vastaava valtioneuvoston alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti myöntää, ettei päätös ollut helppo. Samalla hän vakuuttaa, että hallituksen ratkaisu perustui asiantuntijoiden huolelliseen riskianalyysiin.
– Pääkaupunkiseutu ehdotti tietynlaista pakettia ja hallitus päätyi toisenlaiseen kantaan. Prosessi on ollut hiukkasen hankala sekä substanssin osalta että poliittisesti. Kyllä tässä tovi vierähti ja tämä on nyt se poliittinen sopimus soten osalta eikä se palaa uuteen valmisteluun, Pöysti sanoo.
Oman sote-alueen kaatumiseen pettynyt Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä povasi tiedotteessaan jo tulevaa sote-katastrofia ja oli huolissaan ymmärretäänkö Suomen väkirikkaimmalla alueella hyödyntää sote-palveluiden järjestämisessä parasta mahdollista osaamista. Mäkelä saa Pöystiltä ymmärrystä.
– Jaan semmoisen huolen, että sote-puolen järjestäminen vaatii asiakkaiden aitojen tarpeiden ymmärtämistä. Kaupungeissa on oltu huolissaan, että koko Uudenmaan järjestely saattaisi tapahtua erikoissairaanhoidon johdolla ja perustason palveluiden kustannuksella.
Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen.
– On tärkeää, että Uudenmaan alueen valmistelussa edetään ripeästi ja haetaan koko alueen kattavaa järjestelmää, joka pystyy huomioimaan ison asiakasvolyymin ja pääkaupunkiseudun tarpeet, Pöysti sanoo.
Kysymykseen siitä olivatko pääkaupunkiseudun kaupungit huolissaan rahasta, Pöysti tarjoaa kaksi vastausta.
– Valtakunnallinen sote ja sen rahoitusratkaisu eivät ole Uudellemaalle erityisen epäedullisia. Rahoitusasema paranee sen myötä asukasta kohden suhteellisesti ottaen.
Rahahuolet eivät kuitenkaan hälvene, kun rahoitusta katsotaan sotea laajemmin.
– Kun alueelle muuttaa paljon uutta väkeä ja maahanmuuttajia, siitä seuraa palvelu- ja investointitarpeita. Kysymys on, riittääkö rahoitus tulevan väestönkasvun rahoittamiseen. Ongelma ei ole sote itsessään vaan tämä kokonaisuus. Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen, Pöysti sanoo mutta täsmentää, ettei kyse ole lisärahoituksen lupaamisesta.
Seuraavaksi edessä on Pöystin mukaan neuvottelut siitä miten kasvupalveluja koskevat järjestelyt hoidetaan työtä ja elinkeinoa, maahanmuuttoa, kotoutusta ja koulutusta ajatellen. Niiden suhteen pääkaupunkiseudun kunnat saivat hallitukselta luvan erillisjärjestelyyn.
– Kaikille ehdolla oleville malleille on yhteistä se, että työ- ja elinkeinopalveluista saisi järjestämisvastuun sovitusti joko Helsinki tai muu kunta, kun muualla niitä ollaan siirtämässä maakuntien vastuulle. Tällaisesta on keskusteltu mutta sitä valmistelua pitäisi nyt jatkaa yhdessä kaupunkien kanssa.
Demokraatti.fi
Helsingin piispa Irja Askola ottaa Ylen haastattelussa tiukasti kantaa Suomen turvapaikkapolitiikan kiristyksiin. Askolan mukaan kirkot ovat kautta vuosisatojen tarjonneet suojaa ja turvaa sitä tarvitseville eikä tämä periaate ole myytävissä.
– Maamme kiristynyt lainsäädäntö on inhimillisesti kohtuuton ja sivistysvaltiolle sopimaton. Tässä tilanteessa on haettava viisaita, luovia ratkaisuja sekä lähdettävä dialogiin päättäjien kanssa, Askola sanoo Ylelle.
Askola tarkentaa lausuntoaan Demokraatille ja kertoo viitanneensa muun muassa perheiden yhdistämiseen ja lasten säilöönottoon.
– Perheiden yhdistämisen vaikeuttaminen ei ole inhimillistä eikä viisasta edes oman yhteiskuntamme kannalta. Tuloraja muodostaa ison palkkavaatimuksen jo suomalaisellekin, saati sitten pakolaiselle, jonka työllistyminen on hankalaa.
Myös lasten säilöönotto ja lasten ihmisoikeuksien ohentaminen hipovat Askolan mukaan sietorajoja. Lisäksi oikeusavustajien vähentäminen vaarantaa hänen mukaansa ihmisoikeusperiaatteitamme ja pakolaisten lähtömaiden turvallisuuskriteereiden määrittely tarvitsee suurempaa asiantuntijatarkastelua.
– Haluan kuitenkin korostaa, että Migrin ja vastaanottokeskusten työntekijät ovat suuren paineen alla. Heitä ei kannata syyllistää. Nyt me tarvitsemme kansalaisten mielipiteitä ja poliittista tahtoa siitä, minkälaista Suomea me rakennamme. Asiantuntijoiden mukaan tämä pakolaisaalto on ollut vasta pieni puro. Siksi meillä on nyt hyvä oppimisjakso siihen, miten solidaarisuutemme kasvaa ja miten se viisaasti kanavoidaan. Ilman lainsäädännön uudistumista se ei onnistu, mutta ei myöskään ilman kansalaisten myötätuntoa ja arkitekoja, Askola sanoo Demokraatille.
Suomen luterilaiset piispat ottivat lauantaina Yle Uutisissa kantaa muun muassa siihen pitäisikö kirkon tarjota turvaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ihmisille. Enemmistö piispoista katsoi, ettei kirkko voi kääntää selkäänsä apua tarvitseville.
Hallitus tiedotti lauantaina iltapäivällä, että pääkaupunkiseudun kaupunkien haaveet omasta, erillisestä sote-alueesta voidaan haudata. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on pettynyt ratkaisuun.
– Olen pahoillani siitä, että kaupunkien yhteinen ehdotus ei edennyt. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitusten yksimielinen esitys erillisratkaisuksi sisältää hallitun rakenteen seudun palvelutuotannon uudistumiseen.
– Ihmettelen, miten kevyesti pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erilaisiin olosuhteisiin suhtaudutaan. Uusimaa on yli 20 kertaa suurempi kuin pienimmät maakunnat. Sote- ja maakuntauudistuksesta uhkaa tulla tälle seudulle hallinnollinen ja taloudellinen katastrofi, jos pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osaamista ja alueen erityistuntemusta ei hyödynnetä, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä.
– Vastuuministerit pyysivät sotesta erillisratkaisua, ja nyt sitä ei voitu hyväksyä, koska se on erillisratkaisu.
Sote- ja maakuntauudistuksessa ei Mäkelän mukaan huomioida kasvukuntien tarpeita.
– Pidän kestämättömänä tilannetta, jossa hallituksen kasvutavoitteista ja maahanmuutosta vastuuta ottavat kaupungit velkaantuvat voimakkaasti, samalla kun joutuvat rahoittamaan muita Suomen kuntia. Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen haasteet ovat pääkaupunkiseudulla moninkertaiset muuhun maahan verrattuna. Uudistuksen taloudelliset ja palvelutason heikkenemisen riskit koskevat näin ollen lähes neljännestä koko maan väestöstä
Hollannin ulkoministeri Bert Koenders on pahoitellut sitä, että Hollannista on vuodettu julkisuuteen salaisia tietoja Suomen osuudesta malesialaiskoneen alasampumista koskevassa rikostutkinnassa.
Asiasta kertoo ulkoministeriö Twitterissä. Suomen ulkoministeri Timo Soini (ps.) keskusteli asiasta Koendersin kanssa puhelimitse eilen.
Hollantilainen De Telegraaf -lehti uutisoi tiistaina, että Suomessa on tehty venäläisen Buk-ohjuksen räjäytystesti osana rikostutkintaa. Kansainvälinen tutkintaryhmä kertoi väliraportissaan todisteiden osoittavan, että kone tuhottiin Buk-ohjuksella.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on sanonut ei Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten haaveille omasta sote-alueesta. Valtioneuvosto tiedotti asiasta hetki sitten.
Hallitus perustelee ratkaisuaan perustuslain 19 §:n tulkinnalla ja toteaa, ettei erillisratkaisulle ole sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta riittäviä perusteita.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat esittivät elokuun lopulla pääkaupunkiseudulle omaa sote-aluetta, joka järjestäisi seudun perustason palvelut.
