Kotimainen huurteinen ei maistu vanhaan malliin – Virosta rahdataan 4-kertainen määrä

Kuva: Kari Hulkko
Olutta rahdataan Virosta ja Tallinnan laivoilta entiseen malliin. Kiitos halvemman olutveron, panimoliitto arvioi.

Panimojuomien eli oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti laski viime vuonna edelleen. Juomia myytiin yhteensä 755,0 miljoonaa litraa, 6,9 miljoonaa litraa eli 2,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastoihin.

Liitto syyttää laskusta matkustajatuontia Virosta, joka ei näytä hiljentymisen merkkejä.

– Hinta ja saatavuus ovat kohdallaan laivoilla ja Tallinnan satamassa. Meidän olutveromme on Viroon nähden aivan liian korkealla tasolla, että se ohjaisi ostosten tekemistä Suomeen, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa arvioi.

Hän muistuttaa, että alkoholin ohella Virosta ostetaan vaatteet ja elintarvikkeet sekä huollatetaan autot ja käydään kampaajalla.

– Suomi menettää valtavan määrän verotuloja, Ussa puuskahtaa.

Ihmisiä ei ohjata ravintoloihin vain sallimalla oluen ostaminen myös pöydässä istuvalle kaverille.

Suomessa 4,7-tilavuusprosenttisen oluen vero on 1,51 euroa litralta ja Virossa 0,39 euroa litralta. Ussan mukaan hintaeroa kasvattavat myös Suomen Viroa suurempi arvonlisävero ja pantti. Hän laskee, että olutta tuodaan matkustajatuontina nelinkertainen määrä Alkossa myydyn oluen määrään nähden. Viranomaisten matkustajatuontitutkimuksen mukaan Virosta tuodusta oluesta vain kolmannes on Suomessa valmistettua.

Liitto muistuttaa, että alkoholin yksityinen matkustajatuonti on huomattavasti suurempaa kuin koko Suomen alkoholin ravintolamyynti. Oluen myynnistä ravintolamyynnin osuus oli vielä kymmenen vuotta sitten yli 20 prosenttia, kun viime vuonna se oli enää alle 15 prosenttia.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto vaatii alkoholin arvonlisäveron alentamista. 14 prosentin alv anniskelussa olisi liiton mielestä oikeasuuntainen.

– Sillä olisi myönteinen vaikutus ravintoloiden anniskelu- ja ruokamyyntiin sekä työllisyyteen ja siten verotuloihin. Ihmisiä ei ohjata ravintoloihin vain sallimalla oluen ostaminen myös pöydässä istuvalle kaverille. Tarvitaan merkittävämpiä uudistuksia alkoholipolitiikkaan, Ussa sanoo.

Kotimainen panimoteollisuus työllistää Suomessa suoraan yli 1 700 henkilöä. Alalta on hävinnyt 40 prosenttia työpaikoista vuoden 2003 jälkeen. Ussa huomauttaa, että välilliset ja epäsuorat vaikutukset ovat myös merkittävät. Erityisesti ravintola-alalta on hävinnyt tuhansia työpaikkoja.

HS: Suomalainen Marjut Santoni Euroopan investointipankin pääsihteeriksi

Kuva: Thinkstock

Suomalainen Marjut Santoni on nimitetty Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteeriksi, kertoo Helsingin Sanomat. Hän on toiminut syksystä 2015 lähtien EIP:n apulaispääsihteerinä.

Pääsihteerinä Santonin tehtävänä on kehittää pankin strategiaa ja vastata muun muassa budjetoinnista.

EIP:n toimintaa luotsaa pankin hallituksen puheenjohtaja, jonka titteli on pääjohtaja. Entinen pääministeri Alexander Stubb on yksi EIP:n varapääjohtajista.

Investointipankkia on HS:n mukaan arvosteltu siitä, että johtotehtävissä on pelkkiä miehiä. Pääjohtaja ja kaikki varapääjohtajat ovat miehiä. Heinäkuussa EU:n yleinen tuomioistuin nuhteli EIP:tä naisten huonosta urakehityksestä.

”Tuoreet tiedot yllättivät” – Työllisyysaste noussut 70,9 prosenttiin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Talouden vauhdikas kasvu näyttää entistä tukevammin tarttuneen myös työmarkkinoihin. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli tammikuussa 70,9 prosenttia.

Hallituksen tavoite on 72 prosentin työllisyysaste. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan talouden vahva vire vetää työmarkkinoita kohti hallituksen 72 prosentin tavoitetta.

– Tammikuun tuoreet tiedot yllättivät positiivisesti ja työllisyys kipuaa kohti hallituksen tavoitetasoja juuri ennen eduskuntavaaleja keväällä 2019. Rajapyykin ylittäminen ei ole varmaa, mutta tällä hetkellä jopa todennäköistä, Brotherus sanoo kommentissaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.

– Työttömyysaste ei ole laskenut suuremmin, mutta syy on hieman yllättäen myönteinen – yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun ja täten tilastoissa takaisin työttömiksi, Brotherus arvioi.

Keskustelua aiheesta

Avoimien työpaikkojen määrä tuntuvassa nousussa – kasvua jopa 22 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Työntekoa konepajayhtiö Metson venttiilitehtaalla Vantaalla.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi viime vuonna keskimäärin 41 600:aan toissa vuoden 33 900:sta, kertoo Tilastokeskus.

Kasvua kertyi 22 prosenttia. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kasvoi erityisen voimakkaasti, sillä niitä oli 45 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Loka-joulukuussa avoimien työpaikkojen määrä nousi 37 200:aan 26 400:sta. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kohosi 54 prosenttia.

Vaikeasti täytettävät työpaikat ovat sellaisia, joihin ei löydy syystä tai toisesta koulutettua työvoimaa.

Myös osa-aikaisten ja määräaikaisten työpaikkojen lukumäärä nousi viime vuonna ja vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomessa.

Inflaatio kiihtyi Suomessa mutta on edelleen kaukana tavoitteesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemia seteleitä Suomen Pankki 1918 -näyttelyn avajaistilaisuudessa Helsingissä.

Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 0,8 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Joulukuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia.

Kuluttajahintoja nostivat tammikuussa eniten savukkeiden, ajoneuvoveron ja vuokrien hintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli lasten päivähoidon, matkapuhelinten, omakotitalojen ja käytettyjen autojen kuluttajahinnoissa.

Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kohosi tammikuussa 1,3 prosenttia.

Euroalueen inflaatio hidastui hieman oltuaan joulukuussa 1,4 prosenttia. Euroopan keskuspankin tavoite on hieman alle 2 prosenttia.

Suomen vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi 0,9 prosenttia. Yhdenmukaistettuun indeksiin ei huomioida eräitä hintoja, jotka sisältyvät Suomen omaan inflaatiolukemaan.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 470 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Nyt menee lujaa: Osinkoennätys vuodelta 2007 menee rikki keväällä

Kuva: Viktor Georgiev

Pörssiyrityksistä maksetaan tänä keväänä ennätyksellisen paljon osinkoja. S-Pankin mukaan osinkosumma ylittää edellisen ennätyksen, joka oli vuodelta 2007. Tuolloin osinkosumma oli 12,5 miljardia euroa.

Lähes kaksi kolmasosaa Helsingin pörssin yrityksistä nostaa osinkoaan edellisvuodesta.

Esimerkiksi Finnair, Outokumpu, Vaisala ja DNA nostivat osinkoaan selvästi.

Reippaan osinkopotin mahdollistaa se, että yritykset tekevät yhä parempaa tulosta. S-Pankin mukaan 75 prosenttia pörssiyrityksistä petrasi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihtoaan toissa vuoteen verrattuna.

AVAINSANAT