Kotimainen huurteinen ei maistu vanhaan malliin – Virosta rahdataan 4-kertainen määrä

Kuva: Kari Hulkko
olut
Olutta rahdataan Virosta ja Tallinnan laivoilta entiseen malliin. Kiitos halvemman olutveron, panimoliitto arvioi.

Panimojuomien eli oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti laski viime vuonna edelleen. Juomia myytiin yhteensä 755,0 miljoonaa litraa, 6,9 miljoonaa litraa eli 2,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastoihin.

Liitto syyttää laskusta matkustajatuontia Virosta, joka ei näytä hiljentymisen merkkejä.

– Hinta ja saatavuus ovat kohdallaan laivoilla ja Tallinnan satamassa. Meidän olutveromme on Viroon nähden aivan liian korkealla tasolla, että se ohjaisi ostosten tekemistä Suomeen, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa arvioi.

Hän muistuttaa, että alkoholin ohella Virosta ostetaan vaatteet ja elintarvikkeet sekä huollatetaan autot ja käydään kampaajalla.

– Suomi menettää valtavan määrän verotuloja, Ussa puuskahtaa.

Ihmisiä ei ohjata ravintoloihin vain sallimalla oluen ostaminen myös pöydässä istuvalle kaverille.

Suomessa 4,7-tilavuusprosenttisen oluen vero on 1,51 euroa litralta ja Virossa 0,39 euroa litralta. Ussan mukaan hintaeroa kasvattavat myös Suomen Viroa suurempi arvonlisävero ja pantti. Hän laskee, että olutta tuodaan matkustajatuontina nelinkertainen määrä Alkossa myydyn oluen määrään nähden. Viranomaisten matkustajatuontitutkimuksen mukaan Virosta tuodusta oluesta vain kolmannes on Suomessa valmistettua.

Liitto muistuttaa, että alkoholin yksityinen matkustajatuonti on huomattavasti suurempaa kuin koko Suomen alkoholin ravintolamyynti. Oluen myynnistä ravintolamyynnin osuus oli vielä kymmenen vuotta sitten yli 20 prosenttia, kun viime vuonna se oli enää alle 15 prosenttia.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto vaatii alkoholin arvonlisäveron alentamista. 14 prosentin alv anniskelussa olisi liiton mielestä oikeasuuntainen.

– Sillä olisi myönteinen vaikutus ravintoloiden anniskelu- ja ruokamyyntiin sekä työllisyyteen ja siten verotuloihin. Ihmisiä ei ohjata ravintoloihin vain sallimalla oluen ostaminen myös pöydässä istuvalle kaverille. Tarvitaan merkittävämpiä uudistuksia alkoholipolitiikkaan, Ussa sanoo.

Kotimainen panimoteollisuus työllistää Suomessa suoraan yli 1 700 henkilöä. Alalta on hävinnyt 40 prosenttia työpaikoista vuoden 2003 jälkeen. Ussa huomauttaa, että välilliset ja epäsuorat vaikutukset ovat myös merkittävät. Erityisesti ravintola-alalta on hävinnyt tuhansia työpaikkoja.

Pankki varoittaa: Populismi uhkaa talouskasvua

Kuva: Getty Images

Populismi nousu on uhka talouskasvulle pitkällä aikavälillä, ruotsalainen suuri liikenpankki Swedbank varoittaa suhdannekatsauksessaan.

Asiasta uutisoi muun muassa Sydsvenskan.

Swedbankin pääekonomisti Anna Breman sanoo lehdelle populismin tarjoavan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tämän vuoksi vakiintuneilla puolueilla on vaikea toteuttaa uudistuksia, joita tarvittaisiin.

Populismia ovat aiheuttaneet viime vuosien taloudelliset kriisit. Breman viittaa populismilla myös Brexitiin ja Donald Trumpiin.

Pankin mukaan länsimaissa vaaditaan rakenteellisia uudistuksia, jotta kasvu vahvistuisi, mutta poliittinen tilanne on heikko. Keskuspankki on kohta käyttänyt keinonsa talouden piristämiseksi, pankki katsoo.

Maailmantalouden kasvuvauhdiksi pankki ennustaa kolmea prosenttia.

Keskituloinen, ostovoimasi on parantumassa 200 eurolla vuodessa

Kuva: Lehtikuva

Kilpailukykysopimuksen kattavuuden kohentumisesta luvattujen veronkevennysten ansiosta keskituloisten ostovoima on ensi vuonna kohentumassa 200 eurolla, arvioi Veronmaksajain Keskusliitto.

Liiton mukaan noin 3 300 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen veroprosentti laskee 0,6 prosenttiyksikköä kevennysten ansiosta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on todennut, että kilpailukykysopimuksessa on mukana 91 prosenttia palkansaajista. Maan hallitus on aiemmin luvannut 515 miljoonan lisäveronkevennykset, jos kattavuus ylittää 90 prosenttia.

Keskustelua aiheesta

Yritysten luottamus ennallaan — rakentamisessa positiivista virettä

Yritysten luottamus tulevaisuuteen pysyi elokuussa lähes ennallaan, käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n luottamusindikaattoreista.

Teollisuudessa odotukset pysyivät elokuussa yhä normaalia heikompina. Myös palvelu- ja vähittäiskaupassa luottamus heikkeni jonkin verran.

Rakentamisen alalla vire oli myönteisempi kuin heinäkuussa. Tilauskannan arvioidaan vahvistuneen jo lähelle keskimääräistä tasoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui — viidennes ei näe valoa

Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui hieman elokuussa, selviää Tilastokeskuksen kuluttajabarometrista. Luottamus on viimeksi ollut yhtä vahvaa viime vuoden toukokuussa ja sitä ennen keväällä 2011.

Kaksi viidestä uskoi, että maan taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Heinäkuussa taloustilanteen paranemiseen uskoi lähes yhtä usea.

Noin viidesosa odotti talouden huononevan, samoin kuin heinäkuussa.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti elokuussa 27 prosenttia kuluttajista, kun heinäkuussa siihen luotti 24 prosenttia ja vuosi sitten 14 prosenttia kuluttajista.

Työttömyyden vähenemiseen seuraavan vuoden aikana uskoi elokuussa selkeästi useampi kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Pihvi puuttuu”, “Liian vino ja pieni otos” – Sd-edustajat: Hallituksen perustulokokeilussa isoja puutteita

Kuva: Kari Hulkko
Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan perustulokokeilu kuivui miniatyyriksi.

SDP:n kansanedustajan, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatovin mukaan hallituksen perustulokokeilusta puuttuu pihvi. Filatovin mukaan on silti hyvä, että perustuloa kokeillaan edes ilman pihviä.

– Pihvit ovat tunnetusti kalliita. Hallituksen perustulokokeilu kutistui ainoastaan 2 000 Kelan työttömyysturvalla olevaa koskevaksi, käytännössä siis työttömän työmarkkinatukikokeiluksi. Laajempi kokeilu olisi ollut hallituksen mukaan liian kallis toteuttaa, Filatov arvioi.

Kokeiluryhmän kohdallaan ansiotulot eivät leikkaisi perustuloksi kutsuttua työttömyysturvaa. Esityksessä perustellaan, että kokeiluun voidaan ottaa vain 2 000 henkeä, koska rahaa on käytettävissä vain 20 miljoonaa euroa.

– Kannatan lämpimästi sitä, että työtulojen ja työttömyysturvan yhteensovitusta lievennetään. Siis sitä, että työstä jää enemmän käteen. Tähän samaan tavoitteeseen tähtäsi 300 euron vapaa ansaintaosa työttömyysturvassa, joka viime eduskuntakaudella rakennettiin kaikille työttömille.

Filatovin mukaan oleellista olisi, että tulonsiirron määrä ei vaihtelisi nykyjärjestelmässä niin paljon riippuen siitä, mikä on edunsaajan status.

– Ongelmia tulee, kun työstä tai työttömyydestä siirtyy opiskelemaan, lastenhoivaan tai yrittäjyyteen. Silloin arjessa pärjäämisen riskit kasvavat.

– Hallituksen kokeilu kuivui miniatyyrikokoon rahapulan varjolla. Ikävä kyllä toimeentulo-ongelmiin auttaa vain raha, eikä monimutkaisiin ongelmiin ole yksinkertaisia ratkaisuja, hän huomauttaa.

Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko tässä kutistettu hyvä kokeilu pelkäksi hallituksen julkisuukuvan kiillotusyritykseksi? Toivottavasti näin ei ole.

Esityksen mukaan perustulokokeiluun osallistuvien ei tarvitsisi ilmoittautua te-toimistoon eikä hakea työtä.

– Samaan aikaan hallitus kepittää muita työttömiä ja lisää pakkoja ja raportointivelvollisuuksia sekä suunnittelee kaikille muille työttömille velvollisuutta ottaa vastaan työtä työttömyysturvaa pienemmällä palkalla. Ei kovin reilua meininkiä. Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko tässä kutistettu hyvä kokeilu pelkäksi hallituksen julkiskuvan kiillotusyritykseksi? Toivottavasti näin ei ole, Filatov päättää tämänpäiväisen kannanottonsa.

Harakka: “Nollatutkimus”

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka huomauttaa omassa Facebook-päivityksessään, että hallituksen kokeilu koskee kahtatuhatta työtöntä.

– Ei opiskelijoita, freelancereita, yrittäjiä, muiden tukien saajia. Liian vino ja pieni otos, nollatutkimus. Kuinka kukaan tieteilijä suostuu tähän pelleilyyn? Harakka kysyy.

– Varsinainen kärkihanke! Putte Possun syntymäpäivät ilman Putte Possua.

FB-kommentissaan Harakka arvioi Kelan tutkimusprofessoriin vedoten, että luotettava otos olisi vähintään 10 000.

Sosiaali- ja terveysministeriön perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti torstaina lausuntokierrokselle. Perustulokokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017 ja 2018.

Perustuloa saavia ihmisiä verrattaisiin kokeilun ajan kohdejoukkoon kuuluvaan verrokkiryhmään, jolle ei maksettaisi perustuloa.

Koeryhmälle maksettavaksi summaksi esitetään 560 euroa kuukaudessa.