x

Kotimainen huurteinen ei maistu vanhaan malliin – Virosta rahdataan 4-kertainen määrä

Kuva: Kari Hulkko
Olutta rahdataan Virosta ja Tallinnan laivoilta entiseen malliin. Kiitos halvemman olutveron, panimoliitto arvioi.

Panimojuomien eli oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti laski viime vuonna edelleen. Juomia myytiin yhteensä 755,0 miljoonaa litraa, 6,9 miljoonaa litraa eli 2,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastoihin.

Liitto syyttää laskusta matkustajatuontia Virosta, joka ei näytä hiljentymisen merkkejä.

– Hinta ja saatavuus ovat kohdallaan laivoilla ja Tallinnan satamassa. Meidän olutveromme on Viroon nähden aivan liian korkealla tasolla, että se ohjaisi ostosten tekemistä Suomeen, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa arvioi.

Hän muistuttaa, että alkoholin ohella Virosta ostetaan vaatteet ja elintarvikkeet sekä huollatetaan autot ja käydään kampaajalla.

– Suomi menettää valtavan määrän verotuloja, Ussa puuskahtaa.

Ihmisiä ei ohjata ravintoloihin vain sallimalla oluen ostaminen myös pöydässä istuvalle kaverille.

Suomessa 4,7-tilavuusprosenttisen oluen vero on 1,51 euroa litralta ja Virossa 0,39 euroa litralta. Ussan mukaan hintaeroa kasvattavat myös Suomen Viroa suurempi arvonlisävero ja pantti. Hän laskee, että olutta tuodaan matkustajatuontina nelinkertainen määrä Alkossa myydyn oluen määrään nähden. Viranomaisten matkustajatuontitutkimuksen mukaan Virosta tuodusta oluesta vain kolmannes on Suomessa valmistettua.

Liitto muistuttaa, että alkoholin yksityinen matkustajatuonti on huomattavasti suurempaa kuin koko Suomen alkoholin ravintolamyynti. Oluen myynnistä ravintolamyynnin osuus oli vielä kymmenen vuotta sitten yli 20 prosenttia, kun viime vuonna se oli enää alle 15 prosenttia.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto vaatii alkoholin arvonlisäveron alentamista. 14 prosentin alv anniskelussa olisi liiton mielestä oikeasuuntainen.

– Sillä olisi myönteinen vaikutus ravintoloiden anniskelu- ja ruokamyyntiin sekä työllisyyteen ja siten verotuloihin. Ihmisiä ei ohjata ravintoloihin vain sallimalla oluen ostaminen myös pöydässä istuvalle kaverille. Tarvitaan merkittävämpiä uudistuksia alkoholipolitiikkaan, Ussa sanoo.

Kotimainen panimoteollisuus työllistää Suomessa suoraan yli 1 700 henkilöä. Alalta on hävinnyt 40 prosenttia työpaikoista vuoden 2003 jälkeen. Ussa huomauttaa, että välilliset ja epäsuorat vaikutukset ovat myös merkittävät. Erityisesti ravintola-alalta on hävinnyt tuhansia työpaikkoja.

Päiväkoteihin ja kouluihin halutaan kotimaista ruokaa, vaikka hankintahinta nousisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kuntien kotimaisilla elintarvikehankinnoilla vahva tuki: Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa kotimaista ruokaa kuntien keittiöihin

Suomalaisista 90 % haluaa, että kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.

Seitsemän prosenttia ei suosisi kotimaista ja kantaansa ei osaa kertoa 3 % vastaajista, selviää Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n Taloustutkimuksella tammikuussa teettämästä kyselytutkimuksesta.

–  Tämä on vahva viesti kuntapäättäjille: suomalaiset haluavat, että kunnan keittiöissä tarjotaan kotimaista ruokaa. Kuntapäättäjät ja hankinnoista vastaavat virkamiehet eivät saa enää piiloutua EU:n tai hankintalain taakse. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy puhelinhaastatteluina 16.–17.1.2017 ja 23.–24.1.2017. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1005 henkilöä, jotka edustavat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ± 3,2 prosenttiyksikköä.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin: ”Pitäisikö kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa mielestänne suosia kotimaisia tuotteita, vaikka se nostaisi hankintahintaa?”.

Keskustelua aiheesta

Twitter kysyy ammattikäyttäjiltään: Olisitko valmis maksamaan 4,60 euroa kuussa

Kuva: Lehtikuva

Sosiaalisen median viestipalvelu Twitter vahvistaa harkitsevansa maksullisen palvelun luomista. Tarkoitus olisi antaa ammattimaisille käyttäjille paremmat työvälineet.

Yhtiö kehittää uutta versiota TweetDeck-sovelluksestaan, jota voi käyttää useampien tilien hallintaan. Joillekin palvelun käyttäjille on tällä viikolla lähetetty kysely asiasta.

Vastaajilta kysytään, olisivatko he valmiita maksamaan kehittyneemmästä palvelusta esimerkiksi 4,99 dollaria (noin 4,60 euroa) kuukaudessa.

Twitter ei ole kertaakaan olemassaolonsa aikana yltänyt voitolliseen tulokseen. Käyttäjien määrä on jämähtänyt 300 miljoonaan, selvästi pienemmäksi kuin Facebookilla tai Instagramilla. Palvelun myynnistä ulkopuoliselle ostajalle on spekuloitu ahkerasti.

Keskustelua aiheesta

Satavuotias Osuuskunta Tradeka parantaa juoksuaan – lahjoittaa 2,5 miljoonaa

Kuva: Kari Hulkko
Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro voi olla tyytyväinen viime vuoteen. Osuuskunnan hotelli- ja ravintolabisnes tahkoaa tulosta.

Keskiviikkona 22.3.2017 Tampereella kokoontunut Osuuskunta Tradekan edustajisto vahvisti Osuuskunta Tradeka -konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksen. Vuonna 2016 konsernin tilikauden tulos oli 18,1 miljoonaa euroa, jossa parannusta edelliseen vuoteen oli 10,9 miljoonaa euroa.

Konsernin liikevaihto oli 489,4 miljoonaa euroa, mikä on 6,2 % edellisvuotta enemmän.

Tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti Restel-konsernin tulosparannuksen ansiosta. Myös sijoitustoiminnassaan Tradeka ylsi hyvään 7,1 % tuottoon. Osuuskunta Tradekan rahoitusasema ja omavaraisuusaste olivat edelleen erittäin hyvällä tasolla.

– Kulunut vuosi antaa Osuuskunta Tradekalle hienot eväät viettää 100-vuotisjuhlavuottaan sekä suunnata katseet edessä oleviin vuosikymmeniin. Tradekan tulos jatkoi myönteistä kehitystään ja Osuuskunta eteni strategisissa hankkeissaan, toteaa Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

Yleishyödyllisiin lahjoituksiin 2,5 miljoonaa euroa

Edustajiston kokouksessa päätettiin myös Osuuskunta Tradekan lahjoituksista yleishyödylliseen toimintaan, johon edustajiston päätöksen mukaisesti käytetään tänä vuonna 2,5 miljoonaa euroa. Lahjoituksen saivat muun muassa Ensi- ja turvakotien liitto sekä Parasta Lapsille ry.

– Tavoitteenamme on helpottaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien lapsiperheiden arkea sekä tuottaa lapsille iloa ja mukavia kokemuksia”, sanoo Osuuskunta Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä. Lahjoituksista 1,5 miljoonaa euroa jaettiin nyt. Lopuista lahjoituskohteista päätetään myöhemmin tänä vuonna.

Joitko viime vuonna viinaa? – 75 prosenttia rahoistasi kilahti valtion kirstuun

Alkon tilikauden voitto oli viime vuonna lähes 40 miljoonaa euroa, mikä oli aavistuksen edellisvuotta vähemmän. Liikevaihto nousi hieman melkein 1,2 miljardiin.

Alkon litramyynti oli 93,5 miljoonaa litraa ja laski edellisvuodesta puoli miljoonaa litraa. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna myynti oli lähes 16 miljoonaa litraa.

Alkon toimitusjohtajan Hille Korhosen mielestä liikevaihdon nousu ja litramyynnin lasku kertovat siitä, että Suomessa juodaan entistä laadukkaampia juomia.

Alko avasi nettikaupan yritysasiakkaiden käyttöön viime elokuussa ja kuluttaja-asiakkaille marraskuussa. Korhosen mukaan verkkokauppa on ylittänyt odotukset.

– Verkkokauppa oli joulukuussa suurin myymälämme, mikä kertoo siitä, että tälle palvelulle on selvästi ollut tarve. Kehitämme verkkokauppaa ja siinä olevia palveluita edelleen ja osallistamme asiakkaita sen kehittämiseen, Korhonen kertoo tiedotteessa.

Alkon hallitus esittää, että tilikauden voitosta maksetaan osinkoa 30 miljoonaa euroa. Osinko tilitetään Suomen valtiolle.

AVAINSANAT

Työmarkkinajärjestöt: Suomen paikka ei ole EU:n kakkoskehällä

Suomalaiset työmarkkinajärjestöt kehottavat yhteisessä kannanotossaan hallitusta pyrkimään Euroopan unionin ytimiin. Julkilausuman ovat tehneet EK, SAK, Akava, STTK, Kuntatyönantajat sekä valtion ja kirkon työmarkkinalaitokset.

– Kansalaisille, yrityksille ja koko Suomelle on välttämätöntä, että Suomi toimii siellä, missä päätöksiä valmistellaan ja tehdään. Muuttuvassa EU:ssa Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa vaikutusmahdollisuutemme vähenevät, järjestöt toteavat.

Järjestöt muistuttavat, että Eurooppa tarvitsee uutta talouskasvua ja työpaikkoja, mutta myös vakaata toimintaympäristöä.

Suomen EU-politiikasta syntyi keskustelua pääministeri Juha Sipilän (kesk.) julkaistua kirjoituksen Helsingin Sanomissa, jossa hän kannatti maltillista keskitien politiikkaa. Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vastasi peräten suurempaa aktiivisuutta ja pyrkyä pysyä ytimissä mukana.