Kotimainen kasvatettu siika WWF:n suositeltavien kalojen joukkoon – voi syödä hyvällä omallatunnolla

Kuva: raisio aqua
Kasvatettu siika on saanut WWF:n suosituksen.

Kotimaista kasvatettua siikaa voi ympäristöjärjestö WWF:n mukaan nyt syödä hyvillä mielin. Se on nostettu WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle eli suositeltavien kalojen joukkoon.

WWF:n mukaan nousuun vaikuttivat muun muassa siian rehun koostumuksen ja sen hankinnan vastuullisuuden kehittyminen.

WWF:n Kalaopas ohjaa kuluttajaa tekemään vastuullisia valintoja kalatiskillä liikennevalojen avulla. Punaisen valon saaneiden kalojen kulutusta tulisi välttää, keltaisen valon kaloja kannattaisi käyttää harkiten ja vihreän valon kaloja pitäisi suosia kulutuksessa. Kasvatettujen kalojen osalta oppaan suosituksissa huomioidaan ympäristölle aiheutuvat vaikutukset.

 

AVAINSANAT

Nuorten kotkien uusi puheenjohtaja Nasima Razmyar: ”Meidän pitää toimijoina olla esimerkillisiä”

Kuva: Jari Soini

Nuorten kotkien puheenjohtajana vastikään aloittanut Nasima Razmyar tuntuu olevan täynnä intoa uudesta tehtävästään. Kun hänen halukkuuttaan puheenjohtajuuteen kyseltiin, ei Razmyar pohtinut vastaustaan pitkään.

Kotkien puheenjohtajuus on luontevaa jatkumoa, sillä Razmyar on jo ollut lapsi- ja nuorisoasioiden pulssilla Setlementtiliitossa, Kalliolan nuorten puheenjohtajana sekä SDP:n kulttuuri-, urheilu- ja nuorisotyön työryhmissä.

– Myös oma elämäntilanne vaikuttaa paljon siihen, mistä on luontevaa puhua ja missä on luontevaa vaikuttaa. Luulen, että lasten ja lapsiperheiden asiat nousevat minulla nyt väistämättä myös poliittisessa työssä tavalla tai toisella keskiöön, elokuussa lapsen saanut Razmyar kuvailee.

Nämä lapset ja nuoret tulevat kasvamaan maailmassa, jossa on paljon epävarmuutta ja muutostahti on huikeaa.

Razmyar kertoo, että Nuorissa kotkissa on jo aiemmin aloitettu järjestörakenteita uudistava työ. Hän toivoo, että uudistustyötä pystytään jatkamaan hyvässä hengessä ja avoimin mielin. Nyt pitää Razmyarin mukaan kirkastaa visio siitä, miltä Nuoret kotkat järjestönä näyttää 5–10 vuoden päästä.

Hän huomauttaa, että kun töitä tehdään lasten ja nuorten kanssa, on ajan hermolla olo entistä tärkeämpää.

– Meidän pitää toimijoina olla esimerkillisiä. Nämä lapset ja nuoret tulevat kasvamaan maailmassa, jossa on paljon epävarmuutta ja muutostahti on huikeaa. Siksi meilläkin pitää olla ketteryyttä, Razmyar sanoo.

Razmyar haluaa ottaa entistä enemmän lapset ja nuoret mukaan ja avuksi Nuorten kotkien toiminnan sisältöjen pohtimiseen. Lapsilla ja nuorilla on hänen mukaansa varmasti näkemyksiä esimerkiksi siitä, millaista leiritoimintaa halutaan tai millaista lapsi- ja nuorisotyötä juuri nyt tarvitaan.

Kuinka paljon sitä kaipasikaan, että olisi ollut joku taho, jonne olisi ollut mukava ja helppo mennä.

Harvassa eivät sosialidemokraattisessa liikkeessä ole ne, jotka ovat kasvaneet Nuorten kotkien parissa. Razmyarilla ei itsellään ole tällaista suhdetta järjestöön, mutta sellainen olisi ollut Razmyarin mieleen.

– Muistan, kuinka hukassa meidän perheemme oli, kun olin pieni ja tulimme Suomeen. Kuinka paljon sitä kaipasikaan, että olisi ollut joku taho, jonne olisi ollut mukava ja helppo mennä. Monet kesät on mietitty, mitä sitä tekisi, Razmyar muistelee.

Hän toivoo puheenjohtajuutensa vaikuttavan positiivisesti siten, että myös pakolais- ja maahanmuuttajaperheet löytäisivät tiensä Nuorten kotkien toimintaan.

– Kun minä puhun pakolaistaustaisena puheenjohtajana, ehkä moni heistä huomaakin, että tämä toimintahan on tarkoitettu meillekin, hän pohtii.

Lue koko haastattelu Demokraatin viikkolehdestä 19.1.

Keskustelua aiheesta

Valtakunnansovittelijan vuosi: vain yksi soviteltava riita

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Heidi Nieminen (oikealla), valtakunnansovittelija Minna Helle ja Palvelualan työnantajaliiton Paltan varatoimitusjohtajaa Tuomas Aarto neuvottelivat valtakunnansovittelijan toimistossa lokakuussa 2015.

Valtakunnansovittelija Minna Helteen toimistossa oli viime vuonna hiljaista. Viime vuodelle tilastoitiin vain yksi työriitalain mukainen työnseisausuhka, joka ratkesi ennen toteutumistaan, Helle kertoo verkkosivullaan.

Edellisvuonna sovitteluun eteni kahdeksan työriitaa, joista viisi ratkesi vasta työnseisauksen alettua. Luku ei kerro kaikkien työtaistelujen määrästä, koska sovittelulaki koskee vain työnseisausuhkia, jotka liittyvät työ- ja virkaehtosopimusten solmimiseen. Työrauhavelvoitteen aikana puhkeavat työtaistelut eivät kuulu sovittelun piiriin.

Kun soviteltavia kiistoja on vähemmän, keskittyy valtakunnansovittelija ennaltaehkäisevään työhön, kouluttamiseen ja työmarkkinoiden muutoksen seuraamiseen.

Seksuaalirikoksia kirjattiin viime vuonna 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän

Viranomaisten tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvussa, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Seksuaalirikoksia kirjattiin viime vuonna 3 400 eli 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Raiskauksia ilmoitettiin 1 172 tapausta, mikä on 10,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Raiskausten määrä oli korkeimmillaan vuosikymmeniin.

Yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan Tilastokeskuksella ei ole seksuaalirikollisista syyllisiksi epäiltyjen taustatietoja. Hän tarjoaa kasvaneen määrän selitykseksi ilmoitusherkkyyden lisääntymistä, koska asia on ollut esillä julkisuudessa.

Henkeen kohdistuneita rikoksia kirjattiin viime vuonna 81, mikä on 16 edellisvuotta vähemmän. Määrä on alimmillaan vuosikymmeniin.

Aserikosten määrä kasvoi viime vuonna 20,5 prosenttia edellisvuodesta, ja niitä kirjattiin 8 200. Haapakankaan poliisilta saamien tietojen mukaan määrää selittää luvattomia kaasusumuttimia koskevan valvonnan tehostuminen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ehdotus: Liikenneverkkoyhtiö uudelle yhtiölle vuonna 2018

Kuva: Lehtikuva

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin valtion erityistehtäväyhtiö hallinnoimaan valtion tieverkkoa. Liikenneviraston hallinnoima tieverkko siirrettäisiin sille ensi vuoden alusta.

Omistajuus jakautuisi niin, että valtiolla on 65 ja maakunnilla 35 prosenttia. Tehtävinä olisi valtion tieverkon kunnossapito, korjaukset ja kehittäminen.

Toimintaa rahoitettaisiin keräämällä maksuja liikenneverkon käytöstä. Samalla alennettaisiin auto- ja ajoneuvoveroja.

Keskustelua aiheesta

Kansallisruoka valittu: se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki

Satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi on valittu ruisleipä. Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa.

Viime syksynä kansallisruoasta järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista.

Ruisleipä voitti lähes 10 000 äänellä. Se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita muusilla.

Ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi suosituimmista ehdotuksista 12 kotimaista ruokafinalistia.

Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella.

Kansallisruokaäänestyksen järjestivät Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Keskustelua aiheesta