Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Kotouttamistoiminta on heikommassa hapessa kuin on luultu” – eduskunnan tarkastusvaliokunta vaatii isoa muutosta kotouttamiseen

Valiokuntaneuvos Heidi Silvennoinen (oikealla), valiokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma, varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä sekä jäsenet Kaj Turunen ja Päivi Räsänen eduskunnan tarkastusvaliokunnan tiedotustilaisuudessa 22. tammikuuta 2019. Tilaisuudessa esiteltiin mietintö, joka käsitteli kotouttamisen toimivuutta.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta edellyttää uudessa mietinnössään muutoksia nykyiseen kotouttamispolitiikkaan. Kysymys olisi isosta ryhtiliikkeestä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Valiokunta vaatii politiikan uudistamistarpeista toimenpideohjelmaa. Se annettaisiin selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

Valiokunnan mielestä kotouttamispolitiikka ei nyt toimi.

Kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee olla riittävien yhteiskunta-, työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttaminen. Ne kaikki ovat edellytyksiä työllistymiselle.

Kotoutumista on nopeutettava kaikissa vaiheissa heti siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen.

Valiokunnan mukaan nykylainsäädäntö mahdollistaa sen, että maahanmuuttaja on useita vuosia kotouttamistoimenpiteiden piirissä oleskeluvan saamisen jälkeen.

– Tarvitsemme ihan eri tavalla nopeammin etenevää kotoutumista. Mitä kauemmin odotteluvaihe kestää, sen kalliimmaksi se tulee yhteiskunnalle ja sen vaikeammaksi käy työpaikan löytäminen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

– Valiokunta esittää, että kotouttamisjakso lyhennetään pääsääntöisesti yhteen vuoteen. Sen jälkeen sitä voidaan tarvittaessa jatkaa, Heinäluoma jatkoi.

Velvoittavuutta halutaan lisää.

Nyt kotouttamistoimenpiteet alkavat vasta oleskeluluvan saamisesta. Pitkä turvapaikanhakuprosessi hidastaa kotoutumista ja voi jopa heikentää kotouttamistoimenpiteiden toimivuutta.

Valiokunnan mielestä velvoittavuuden lisääminen sekä kotoutumiskoulutuksessa että vastaanottokeskusten opintotoiminnassa on tarpeen kotoutumisen nopeuttamiseksi.

Vastaanottokeskusten opintotoimintaan osallistumisesta ei ole seurantatietoja. Heinäluoman mukaan tämä yllätti valiokunnan. Tilastoinnin ja seurannan puutteet onkin välittömästi korjattava valiokunnan mukaan. Palveluiden laatua ja saatavuutta pitää yhtä lailla parantaa.

Velvoittavuutta valiokunta vaatii edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa sekä vastaanottokeskusten opintotoiminnassa.

Jos henkilö ei osallistu opetustoimintaan, vastaanottorahaa voidaan jo nyt alentaa, mutta tiedossa ei ole, kuinka paljon tätä lopulta käytetään. Tämäkin kuvaa sitä, että kotouttamistoiminta on hajanaista eikä hyvin organisoitua.

Suomalaisen yhteiskunnat toimintatapoja, sääntöjä ja arvoja halutaan painottaa nykyistä enemmän.

Vastaanottokeskusten opintotoimintaan osallistumisesta tai kotoutumissuunnitelmien laatimisesta ei ole saatavissa seurantatietoja koko maata koskien. Tämä pitää korjata.

Kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavuttaa vain vajaa 35 % koulutuksen päättäneistä. Valiokunnan mielestä maassa pitkään oleskelleille maahanmuuttajille ei ole perusteltua järjestää julkisin varoin ylimääräisiä tulkkauspalveluita silloin, kun kielikoulutusta on ollut tarjolla.

Heinäluoman ja valiokunnan mukaan vastaanottokeskuksissa pitää pystyä myös nykyistä paremmin kertomaan suomalaisen yhteiskunnat toimintatavat, säännöt ja arvot.

Valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edistämiseen löydetään viipymättä keinoja. Heillä on riski sosiaaliturvan varaan jäämisestä. Kotoutumista tulee parantaa myöskotihoidontukea uudistamalla.

Valiokunnan mielestä työharjoittelun luonteiseen toimintaan on luotava nykyistä paremmat pelisäännöt. Ne mahdollistaisivat maahanmuuttajille nykyistä nopeamman pääsyn työmarkkinoille. Tämä vaatii neuvotteluita työmarkkinajärjestöjen kesken.

Valiokunta katsoo, että viranomaisten lisäksi myös kolmannella sektorilla eli järjestöillä ja vapaalla sivistystyöllä on tärkeä asema kotouttamisessa ja kolmannen sektorin osuutta kotouttamisessa tulee lisätä.

Esimerkiksi kansanopistot ovat nopeasti ja joustavasti kyenneet tuottamaan kotouttamispalveluita. Valiokunnan mielestä maahanmuuttajien vastaanoton ja kotouttamisen alueella toimivien vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan kokoamista yhteisen sateenvarjon alle tulee selvittää samaan tapaan kuin on tehty kehitysyhteistyössä.

Heinäluoman mukaan tarkastusvaliokunta haluaa yksimielisessä mietinnössään kunnille nykyistä suuremman vastuun kotouttamistyöstä. Tanskan ja Norjan esimerkkiä kannattaa hänen mukaansa seurata.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen velvoittavuudesta kunnille tarkastusvaliokunta ei ole käynyt keskustelua.

Naisten osallistuminen kotouttamiskoulutukseen on ollut erityinen ongelma.

Tarkastusvaliokunnan jäsenistä kokoomuksen kansanedustaja Kaj Turunen totesi, että kotouttaminen on pirstaloitunut. Valiokunnalla ei ollut esimerkiksi käytettävissä tietoja, miten kielikoulutukseen on eri puolilla Suomea osallistuttu.

Turusen mukaan naisten osallistuminen kotouttamiskoulutukseen on ollut erityinen ongelma. Kyse on myös kulttuurillisista syistä. Ratkaisuna tähän voisi Turusen mukaan hakea jonkinlaista velvoittavuutta sosiaaliturvaan.

– Työn aikana on käynyt ilmi se, että kotouttamistoiminta on heikommassa hapessa kuin on luultu. Siinä on yllättävän paljon puutteita, tiivisti kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen.

Hän sanoi kotouttamispolitiikan olevan hajanaista myös hallinnollisesta näkökulmasta.

– Todellakin kotouttamistoimet pitäisi aloittaa vastaanottokeskuksissa jo siinä vaiheesta kun maahanmuuttaja tulee Suomeen. Esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa ja Itävallassa kotouttamisohjelmaan osallistuminen on pakollista ja ohjelman suorittaminen on edellytys pysyvän oleskeluluvan saamiselle, Räsänen sanoi.

Eero Lehti “masentui”.

Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan tarkastusvaliokunnan työ osoitti selkeästi, ettei kotouttamisjärjestelmä toimi.

– Toivon vahvasti, että se saadaan toimimaan näiden ponsien pohjalta, Immonen sanoi viitaten valiokunnan ratkaisuehdotuksiin.

Immosenkin mukaan kotouttamisjärjestelmä on ollut hyvin pirstaloitunut ja byrokraattinen eikä ole ollut selkeää tietoa, kenelle vastuu kotouttamisvaiheessa kuuluu.

Kansanedustaja Eero Lehti (kok.) sanoi, että valiokunnan työn otsakkeena olisi voinut olla ”kotouttamisen toimimattomus”.

Lehti moitti valtiota asian hoidosta. Se vitkuttelee työllistämistä edistävissä toimissa.

Lehti huomautti myös, että melko nopeasti henkilöllä, jolla ei ole turvapaikan saamisesta vastuuta, ymmärtää, että suomi ei ole maailmankieli, eikä sen opiskelu ole kovin motivoivaa.

Tarkastusvaliokunnan mietinnön työstäminen on ollut Lehdelle henkilökohtaisesti ”aika masentavaa”, koska vastuun kantaminen on ollut suomalaisen virkahallinnon yleisperiaate.

– Tässä voi sanoa, että tavoitteellisuutta ei juurikaan ole.

Lehden mukaan kotouttamisen kokonaisuudesta puuttuvat nyt kaikki johtamisen keskeiset periaatteet.

Valiokunnan mietintöön sisältyvät kannanottoehdotukset:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista. Toimenpideohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa kotoutumislain kokonaisuudessaan ja tarvittavan muun lainsäädännön selonteon eduskuntakäsittelyn pohjalta.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kotouttamisen merkittävästä nopeuttamisesta siten, että kotoutumisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi. Toimintoja tulee tehostaa nykytilanteeseen verrattuna kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen.

4. Eduskunta edellyttää, että kotouttamisen toimivuuden parantamiseksi ja nopeuttamiseksi hallitus siirtää kotouttamispalveluiden kokonaisvastuun kunnille sekä selvittää ne keinot, joiden avulla kotouttamispalveluita on riittävästi tarjolla muuallakin kuin kasvukeskuksissa.

5. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että maahanmuuttajien työllistymistä tukevien palvelujärjestelmien ja -rakenteiden toimivuutta parannetaan vastaamaan myös työllistävien yritysten tarpeita.

6. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyaikaa nopeutetaan. Hakemusten käsittely saa kestää enintään kaksi kuukautta.

7. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kotoutumiskoulutuksen kieliopintojen uudelleen järjestämiseksi, jotta opetuksen laatu turvataan ja oppimistulokset paranevat vastaamaan niille asetettuja oppimistavoitteita sekä työelämän kielitaitovaatimuksia.

8. Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän kielikoulutuksen velvoittavuutta siten, että kielikoulutukseen sisältyy kielitaitoa mittaava koe.

9. Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta. Turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämän varmistamiseksi tulee olla koe.

10. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viivytyksettä toimiin maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämisen edistämiseksi. Maahanmuuttajanaiset tulee asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.

11. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kolmannen sektorin eli järjestöjen ja vapaan sivistystyön osuuden kasvattamisesta kotouttamisessa sekä ryhtyy toimiin viranomaisten ja kolmannen sektorin välisen työnjaon määrittelemiseksi uudelleen.

Juttua korjattu kello 15.56. Muutettu Kaj Turusen puolueeksi kokoomus.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE