Koulukyydit haukkaavat liikaa lasten vapaa-ajasta Mikkelissä – SDP:n valtuutetut haluavat lyhentää matkoihin vierähtävää aikaa

Mikkelin SDP:n valtuustoaloitteen mukaan pitkiksi venyvät koulumatkat vaikuttavat keskittymiseen ja oppimistuloksiin.

Mikkelissä lasten koulumatka-aikoja halutaan lyhentää ja koulukuljetukset turvata myös koulupäivän jälkeen kerhoihin jääville lapsille. Satu Taavitsaisen ja muiden SDP:n valtuutettujen jättämän valtuustoaloitteen mukaan lasten arjen hyvinvointi on heikentynyt, kun koulumatkaan kuluu liian paljon aikaa.

– Seurauksena on koulukyydin odottamisesta, pitkästä matkasta ja autossa istumisesta väsyneitä oppilaita, keskittymisvaikeutta oppitunneilla ja oppimistulosten heikkenemistä. Lasten harrastamiseen ja vapaa-aikaan käytettävissä oleva aika on vähentynyt, aloitteessa kuvataan.

Aloitteessa esitetään, että koulukuljetusten piirissä olevien oppilaiden päivittäinen matka-aika saisi kestää odotuksineen enintään 1,5 tuntia nykyisen 2,5 tunnin sijaan. Lukuvuoden alkaessa 13 vuotta täyttäneiden matkat halutaan lyhentää nykyisestä kolmesta tunnista enintään kahteen.

Noin joka kolmas lapsi Mikkelissä käyttää päivittäin koulukuljetusta. Koulumatkoihin kuluvalla ajalla on siten suuri merkitys yli 1300 kouluikäisen lapsen ja heidän perheidensä päivittäiseen elämään, aloitteessa muistutetaan.

Ei ole lasten edun mukaista, että he istuvat useita tunteja päivässä autossa.

Valtuutetut pitävät ongelmallisena, että koulukyyti ei aja suorinta reittiä kouluun, vaan kiertelee pikkuteitä keräten oppilaita kyytiin. Kymmenen tai viidentoista minuutin suora automatka venyy näin jopa tunnin mittaiseksi.

– Matkapahoinvoinnista kärsivät lapset voivat huonosti ja ovat aamupäivän ajan koulussa pahoinvoivia. On selvää, että opiskelu kärsii. Ei ole lasten edun mukaista, että he istuvat useita tunteja päivässä autossa turvavöihin sidottuna. Tämä ei varsinkaan ole Liikkuvan Mikkelin tavoitteiden mukaista, aloitteessa linjataan.

Valtuustoaloitteen allekirjoittajat esittävät, että Mikkelissä aletaan noudattaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa mainittua lapsen oikeutta leikkiin, harrastamiseen ja vapaa-aikaan lyhentämällä koulukuljetuksiin vierähtävää aikaa. Lisäksi oikeutta koulukuljetukseen pitää SDP:n valtuutettujen mielestä laajentaa koskemaan koulupäivän jälkeen kerhoihin jääviä lapsia.

– Kerhosta kotiin on päästävä maksuttomalla koulukuljetuksella. Näin taataan myös kuljetusoppilaille mahdollisuus osallistua kerhoihin, aloitteessa vaaditaan.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on kansallinen hätätila!” – oikeuteen menee 300 000 velka-asiaa vuodessa – kansanedustaja haluaa perintäyhtiöistä eroon

Kuva: Thinkstock

Eduskunnan käsittelyssä on paraikaa hallituksen esitys, jossa ehdotetaan perintätoimen luvanvaraisuudesta luopumista.

– Alalla vallitsevat jo nyt viidakon lait ja niitä vielä lievennettäisiin, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) ihmettelee blogissaan.

Hän muistuttaa, että Suomessa elää paljon heikossa taloustilanteessa olevia ihmisiä. Maksuhäiriöt lisääntyivät jyrkästi työttömyyden seurauksena viimeisten lamavuosien aikana.

– Ihmiset ovat joutuneet ikuiseen oikeustaisteluun, koska virheellisiin aiempiin päätöksiin vedotaan oikeuskäsittelyissä, eikä niitä korjata.

Ulosotot koskettavat yli puolta miljoonaa suomalaista vuodessa.

– Mielestäni tämä on kansallinen hätätila! Olen puhunut eduskunnassa ulosottovelallisten asemasta ja jättänyt ministerille kirjalliset kysymykset pienituloisten ulosottovelallisten ahdingon korjaamiseksi, lasten ulosotosta ja viime viikolla sosiaalisesta luototuksesta, Taavitsainen painottaa.

Ihmiset hoitavat asiansa, kun heille annetaan siihen mahdollisuus.

Hänen mielestään kuntien antama sosiaalinen luototus on tärkeää, koska sillä autetaan kuntalaisia saamaan taloutensa hallintaan, katkaisemaan velkakierre, kuntoutumaan, työllistymään, saamaan asunto tai pääsemään yli muusta kriisistä.

Suomessa noin 30 kuntaa myöntää sosiaalista luottoa asukkailleen. Luoton myöntäminen on kunnille vapaaehtoista, mikä asettaa vähävaraiset ihmiset huomattavan eriarvoiseen asemaan kotikunnastaan riippuen.

– Kuntien luottotappioriski on ollut pieni, vain noin prosentin verran. Ihmiset hoitavat asiansa, kun heille annetaan siihen mahdollisuus, Taavitsainen uskoo.

Hän yhtenäistäisi sosiaalisen luototuksen koskemaan kaikkia kuntia. Taavitsainen toivoo kaikkien Etelä-Savon kuntien ottavan sen käyttöön. Hän kannustaa myös Etelä-Savon kuntia ja kuntayhtymiä lopettamaan perintäyhtiöiden käytön. Mikkelin kaupunki teki tämän päätöksen SDP:n valtuustoryhmän aloitteesta.

– On käsittämätöntä, että Essotekin käyttää perintäyhtiöitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perintään. Jopa alaikäiset ovat joutuneet Essoten laskujen perinnän kohteiksi, vaikka se on vastoin oikeusministeriön kantaa.

Tilanne on kestämätön ja vastoin oikeusvaltioperiaatteita.

Taavitsainen huomauttaa, että aluehallintovirasto on todennut, ettei sillä ei ole resursseja valvoa laittomuuksia. Esimerkiksi PRA International on saanut USA:ssa 80 miljoonan dollarin sakot laittomasta perinnästä.

– Aivan samaa toimintaa yritys harjoittaa Suomessa. Hallituksen esitystä perinnän luvanvaraisuuden poistamista ei missään nimessä saa hyväksyä.

Käräjäoikeudet käsittelivät 50 000 velka-asiaa vuonna 1995, 70 000 vuonna 2005 ja 300 000 vuodessa 2010-luvulla.

– Tämä on kriisiyttänyt oikeuslaitoksen, joka ei selviydy työtaakasta ja antaa sen takia virheellisiä tuomiota. Tilanne on kestämätön ja vastoin oikeusvaltioperiaatteita, Taavitsainen arvioi.

Taavitsainen näkee, että tarpeet korjata ulosottovelallisten asemaa ja suitsia perintäyhtiöiden häikäilemätöntä toimintaa ovat mittavia. Ensisijaisesti on nostettava ulosoton suojaosuutta, korjattava velkaa paisuttava korkomenettely, estettävä velan vanhentumisen pitkittäminen ja oikaistava virheelliset, perusteettomasti määrätyt velkatuomiot ja virheet.

– Lakien uudistaminen parantaisi ulosottovelallisten työllisyyttä ja lisäisi ihmisten hyvinvointia. SDP:n kansanedustaja huomauttaa.

Hetli, Vimana, Maakuntien tilakeskus… – Kysymys heräsi, miksi ihmeessä yhtiöt ylipäätään perustettiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Hallitus perusti alun perin neljä yhtiötä maakunta- ja sote-uudista varten. Ne ovat palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäävistä vastaava Hetli, toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus Maakuntien tilakeskus, tieto- ja viestintäteknisten palveluiden palvelukeskus Vimana ja vielä lisäksi erillinen Sotedigi.

Maakunnat ja tytäryhteisöt olisivat olleet velvoitettuja käyttämään näiden palvelukeskusten palveluita.

Hallituksen reformiministeriryhmä linjasi tammikuussa, että Hetli lakkautetaan. Yhtiö perustettiin viime kesäkuussa. Sille valittiin hallitus ja neljä työntekijää.

– Lausuntokierroksella yhtiölle ei nähty tarvetta, mutta se perustettiin saadusta palautteesta huolimatta. Ja nyt tammikuussa se yhtäkkiä lakkautettiin, SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero ihmettelee.

Hän kysyy hallitukselta, mitä tapahtuu muille maakunta- ja sote-uudistusta varten perustetuille yhtiöille. Paatero arvioi, että ”yhtiöt ovat oletettavasti vastoin EU:n valtiontukisääntöä ja avoimia markkinoita”.

– Miksi yhtiöt ylipäätään perustettiin ennen lainsäädännön hyväksymistä? Mikä kohtalo on muilla yhtiöillä Hetli Oy:n lakkauttamisen jälkeen? Miten tämä vaikuttaa maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovalmisteluun?

”Tärkeintä on keskusteluyhteys” – Kouvolan demarit iloitsevat alueparlamenteista

Kuva: Markku Lahikainen
Harri Helminen ja Verna Sydänmaanlakka korostavat, että Kouvolassa on nyt positiivista tekemisen meininkiä. Vetovoimaa lisää valmistuttuaan myös vielä työn alla oleva keskustan kävelykatu Manski.

Kouvolan demarit ovat tyytyväisiä siitä, että SDP:n kuntavaaliohjelmassa yhtenä keskeisenä asiana olleet alueparlamentit ovat toteutumassa. Uuden kaupunkistrategian mukaan alueparlamentit korvaavat alueraadit.

– Aluedemokratian vahvistaminen on erittäin tärkeää siksikin, että vuonna 2009 lakkautettiin kuusi kuntaa ja perustettiin uusi Kouvola. Se ei ole mennyt joka suhteessa ihan kivuttomasti. Alueparlamentit ovat olleet meille tosi tärkeä asia. Me demarit olemme kuunnelleet tarkalla korvalla alueiden asukkaiden ja järjestöjen näkemyksiä kaupungin tasapuolisesta kehittämisestä ja eri alueiden oikeudenmukaisesta kohtelusta, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.).

– Tärkeintä on keskusteluyhteys ja se, että alueet saavat jonkin verran varoja, joilla ne voivat tukea omia tärkeitä kohteitaan.

Uusi valtuusto on piristysruiske

Reippaasti uudistunut valtuusto on aloittanut työnsä Harri Helmisen mukaan hyvin.

– Uusi valtuusto on ollut piristysruiske. Meillä on paljon innokkaita ja ennakkoluulottomia ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhdessä töitä positiivisen Kouvolan puolesta. Myös SDP:n valtuustoryhmä uudistui tuntuvasti – 16 valtuutetusta 9 on uusia vaikuttajia. Ryhmässä on hyvä henki ja teemme yhdessä töitä kuntavaaliohjelmamme pohjalta.

Ensi yrittämällä valtuuston noussut Verna Sydänmaanlakka vahvistaa konkarin sanat.

– Meillä on positiivista yhdessä tekemisen meininkiä ja uudet valtuutetut ovat saaneet ryhmässä hyvin tukea.

Logistiikkakeskus on tärkeä vahvuus

Kouvolan pärjääminen edellyttää Harri Helmisen mukaan positiivisen työpaikkakehityksen aikaansaamista.

– Se on edellytys, että voimme turvata kaupungin perustoiminnot. Kaikki hankkeet ja toiminnot elinvoiman puolesta ovat erittäin tärkeitä.

Helminen korostaa erityisesti Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalihankkeen jatkuvan kehittämisen tärkeyttä.

– Se on meille vahvuus. Kouvola on pohjoismaiden ainoa rauta- ja kumipyöräkeskus EU:n TEN-T-ohjelmassa. Meillä on logistiikassa töissä 1700 ihmistä. Jos rautatieyhteys Kiinaan lähtee oikein hyvin liikkeelle, työntekijämäärä nousee viidessä vuodessa yli 3000:n.

Vuorovaikutusta ei mikään korvaa

Demariryhmän nuorin valtuutettu Verna Sydänmaanlakka sai heti ensi kaudellaan käteensä ikäihmisten lautakunnan puheenjohtajan nuijan. Sosionomina hän tietää vanhustyössä aidon vuorovaikutuksen tärkeyden.

– Sitä ei voi korvata mikään muu. Mutta esimerkiksi digitalisaatiota kannattaa hyödyntää myös ikääntyneiden palveluissa vaikkapa turvallisuusasioissa. Ja kaupungin on turvattava resurssit eri palvelumuotoihin sekä pidettävä huolta henkilöstön työhyvinvoinnista. Meille demareille on tärkeää, että ihmisten on hyvä olla töissä ja kaupungin on tuettava heidän jaksamistaan.

KOUVOLA
Sijaitsee Kymenlaaksossa
Asukkaita noin 86000
SDP:n kannatus kuntavaaleissa 2017 25,2% (+2.7)
Valtuustopaikat 2017-2021
SDP 16
Kokoomus 13
Keskusta 9
Vihreät 6
Perussuomalaiset 5
Kristillisdemokraatit 4
Sitoutumattomat 2
Vasemmistoliitto 2

Juttu on osa Demokraatin Valtuustokierros-juttusarjaa. 

Keskustelua aiheesta

”Juostenkustuja päätöksiä, lisää paskaa niskaan” – Keskisormi-kyltti kertoi suoraan, mitä mieltä kansa on

Kuva: Marja Luumi
Iida Piiraisen käteen annettiin puhutteleva kyltti. – Kannan sitä ylpeydellä, hän painotti.

Hallitus alas, hallitus alas -huudot raikuivat rytmikkäästi, kun Helsingin Senaatintori täyttyi perjantaina kansalaisista, jotka vastustavat hallituksen työttömiä kyykyttävää ”aktiivimallia”.

Imatralta bussikyytiin oli hypännyt Ovakon terästehtaalla valssaajana työskentelevä Iida Piirainen, Teollisuusliiton jäsen.

Ovakolla oli tehty sisäinen sopimus, että mielenilmaisuun saa osallistua, jos haluaa. Piiraisen mukaan työpaikalla liikkui hieman ristiriitaista tietoa. Osa jäi sitten pois töistä, toinen osa meni töihin ja muutama matkasi Helsinkiin.

– Tämä on palkaton päivä, mutta se on hyvin pieni uhraus, Piirainen korosti.

Hänellä on omakohtainen kokemus työttömän arjesta kolmisen vuotta sitten.

– Koin sen tosi rankkana, kun minulla oli vielä pieni lapsikin. Aina ei tiennyt, miten rahat riittävät seuraavassa kuussa. Jos lapsi sairastui, särkylääkkeisiin menivät viikon ruokarahat.

26-vuotias Piirainen pohti, millaista tasapainottelua onkaan nyt niillä, joilta hallituksen kyykytysmalli voi viedä lähes viisi prosenttia työttömyysturvasta, jos ei ole onnistunut osoittamaan ”aktiivisuuttaan”.

– Kun olen itse päässyt nyt työelämään, minulle oli tärkeää tulla näyttämään, että me pidämme yhtä.

Imatra on perinteinen teollisuuskaupunki, joissa tehtaat työllistävät paljon ihmisiä. Piirainen huomautti, etteivät ne kuitenkaan anna töitä työttömälle muutamaksi päiväksi kerrallaan.

– Haasteita tulee olemaan, hän huokasi.

Nuorelta tehdastyöläiseltä lähti selkeä viesti hallitukselle:

– Astukaa alas pilvilinnoistanne ja tulkaa katsomaan, millaista ihmisten elämä oikeasti on. Arki ei ole samanlaista kuin ministerien papereissa.

Hallitus nurin ja uusi tilalle, Sampsa Veikkola (vasemmalla) ja Jari Okkonen vaativat.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin keskolaisten ammattiosastoa edustavat Sampsa Veikkola ja Juha Okkonen halusivat tulla osoittamaan tukeaan työttömille, koska hallituksen toimet ovat heidän mielestään järkyttäviä.

– Kun kilpailukykysopimus solmittiin, hallitus lupasi, että työttömien turvaan ei kosketa. Hallitus petti lupaukset. Joutaa siis nurin ja uusi tilalle.

Okkonen kritisoi, että hallitus ei ole ollenkaan miettinyt seurauksia.

– ”Aktiivimalli” on tämän hallituksen tyypillisesti juostenkustuja päätöksiä. Koko rakennelma pitäisi hioa uusiksi.

Veikkola pitää mallin suurimpana ongelmana, että työttömyysturvasta lohkeaa automaattisesti roima prosenttimäärä, jos kolmessa kuukaudessa ei ole osoittanut aktiivisuutta.

Entä jos itse joutuisit työttömäksi?

– No, senhän pitäisi olla uuden alku, hän hymähti.

Pirjo Perkiökangas on mukana myös Elävänä eläkkeelle -kampanjassa.

Rakennusliittolainen maalaamossa työskentelevä Pirjo Perkiökangas ei peitellyt pettymystään hallitukseen. Helsinkiläinen pitää aktiivimallia suorana kusetuksena.

– Meillä on kaikilla tuttuja ja sukulaisia työttöminä. Ja itsestä ei koskaan tiedä, milloin olen tuossa samassa jonossa.

Hän vaati hallituksen kyykyttävän mallin perumista, koska se kohtelee kaikin puolin ihmisiä väärin.

Perkiökangas on 62-vuotias.

– Jos joutuisin työttömäksi, enhän minä enää töitä saisi vähäksikään aikaa. Luultavasti olisin jo nyt työtön, jos en olisi työpaikkani työsuojeluvaltuutettu, hän arveli.

Ikärasismi jyllää Perkiökankaan mukaan ”ihan kohtalaisesti”. Hän on siksi mukana Elävänä eläkkeelle -kampanjassa.

Mielenilmaisussa mukana ollut jo eläkkeelle päässyt ystävätär vaatii suoraan, että hallituksen pitäisi erota.

– Eihän tämä aktiivimalli ole kuin lisää paskaa niskaan. Hallitus ei ole tehnyt vielä yhtään hyvää päätöstä. Hömpänhömppä-uudistuksia, aivan paskanjauhantaa, hän täräytti.

Naisilla ei ole myöskään kovin myönteistä kuvaa työvoimaviranomaisista. Eräs heidän tuttavansa on nyt ollut 2,5 vuotta töissä työttömyysjakson jälkeen. Hän on kolme kertaa saanut viranomaisilta ukaasin, että hänen täytyy mennä työllistämiskoulutukseen tai hän tippuu työttömien listalta. Ja kuitenkin hän ilmoitti viranomaisille heti, kun meni töihin.

– Tällä tavallako viranomaiset puhdistavat tilastoja, naiset kummeksuivat.

SAK lähellä ihmisiä – Nykyaikainen toimipiste avattiin Kouvolaan

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on uudistanut alueorganisaatiotaan ja ensimmäinen uudella palvelukonseptilla toimiva toimipiste avattiin tammikuussa Kouvolaan. Keskeinen sijainti Kouvolan keskustassa kävelykadun nurkalla viestii SAK:n olevan ihmisiä lähellä.

–  Kouvolan toimipiste palvelee liittokenttää alueellamme. Tilassa on nykyaikaiset kokouslaitteistot ja tilat noin 30 hengen kokouksiin ja koulutuksiin, kertoo toimistossa työskentelevä järjestö- ja alueasiantuntija Sonja Laitinen.

Laitinen tulee Kouvolaan entisestä Lappeenrannan toimistosta ja työparinsa Kari Kokkola entisestä Mikkelin toimistosta. Kouvola on sijainniltaan keskeinen Kaakkois-Suomen alueella.

Liittojen ammattiosastot ovat jo löytäneet uuden toimipisteen ja sen tarjoamat nykyaikaiset kokoustilat. Viikon päästä torstaina toimipiste täyttyy, kun Kouvolan paikallisjärjestön johdolla askarrellaan banderolleja ja kylttejä Helsingissä järjestettävään mielenilmaukseen.

–  Kaakkois-Suomesta on lähdössä työttömien aktiivimallia vastustavaan mielenilmaukseen kaikkiaan kuusi bussireittiä. Osalle reiteistä on jo tilattu lisäautoja, eli väkeä on liikkeelle lähdössä, Laitinen toteaa.

Kaakkois-Suomessa ay-liikkeellä on ollut perinteisesti vahva rooli ja jalansija. SAK:laisten liittojen jäseniä on alueella runsaasti. Vahvasta roolista huolimatta ay-liikkeenkin on elettävä ajassa ja kyettävä uudistumaan.

–  Työntekijöiden vahva järjestäytyminen on jatkossakin tärkeää. SAK:lla on selkeä rooli niin järjestöllisenä kuin yhteiskunnallisena vaikuttajana myös tulevaisuudessa, Laitinen linjaa.

Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tarjotaan mahdollisuutta mielenilmaukseen osallistumisella 2.2. Kevyemmän osallistumisen mahdollistavat maaliskuussa järjestettävät talviriehat. 1.3. Kouvolan Mielakassa ja 10.3. Ruokolahden FreeSkiissä järjestettävät talviriehat kutsuvat jäseniä perheineen paikallisjärjestöjen, Turvan ja liittojen yhteistapahtumiin.

Keskustelua aiheesta