Mielipiteet
21.11.2016 08:29 ・ Päivitetty: 15.8.2018 10:39
Koulun on oltava oppilaille sopiva
Kouluverkkoasiat ovat aina olleet valtuutettujen vaikeammin päätettäviä asioita. Niissä on paljon tunteita pinnalla ja monella on tunnesiteet mukana päätöksenteossa. Keskustelu käy aina kuumana, käydään se missä päin maatamme tahansa. Meillä Tammelassa lakkautusuhan alla on tällä hetkellä monta kyläkoulua, joista kunnan määrittämän säännön mukaan yksi olisi pitänyt sulkea jo neljä vuotta sitten, kuten tehtiin myös kahdelle muulle vastaavanlaiselle koululle. Tulevien vuosien tarkastelun ja huomion kohteina ovat koulujen lopettamisille laaditun säännön lisäksi mm. kunnan taloudellinen tilanne ja sen kehitys, sekä valtionosuuksien väheneminen. Kouluverkon osalta käsittelyyn vaikuttaa erityisesti opetustoimen käyttötalous ja investoinnit, nykyisten koulutilojen kunto ja erittäin tärkeässä osassa ovat pedagogiset ratkaisut sekä oppilasennusteet kunnassa. Tammela on ollut muuttotappioinen kunta jo muutaman vuoden ajan, ja myös syntyvyys on kääntynyt laskuun. Tilastojen mukaan vuonna 2020 lähes puolet Suomen kunnista ovat tilanteessa, jossa ensimmäiselle luokalle tulee vähemmän kuin 25 lasta.
Kyläkoulun mahdollinen lakkauttaminen ei kerro päättäjien negatiivisesta asennoitumisesta lapsiperheitä eikä kyläkouluja kohtaan, vaan siitä kylmästä tosiasiasta, että kouluihin ei riitä enää oppilaita ja siitä, että valtion taloudellinen tilanne ja intressit ovat muuttuneet. Kyläkoulun lakkauttaminen ei aina myöskään tarkoita lapsen kouluolosuhteiden huonontumista, vaan se voi olla myös parannus. Koulun koosta riippumatta, lapsen kannalta opetusryhmän koko on todella tärkeä seikka. Ryhmät eivät saisi kasvaa yli 20 oppilaan isoissakaan kouluissa eikä koulun koko saisi ylittää 200 oppilasta. Liian isoa koulua on vaikea hallinnoida kaikilta osin, jolloin saattaa muodostua moninaisia ongelmia.
Esimerkiksi 40 – 60 oppilaan kolmen opettajan koulu on oppilaalle ihan erilainen paikka kuin 20 oppilaan kahden opettajan koulu. Mitä jos opettajalla on yhtä aikaa opetettavanaan neljä eri ikäluokkaa? Eri luokka-asteilla on eri määrä tunteja eli äärimmäinen tilanne voi olla, että samalla tunnilla opetetaan kuudesluokkalaisille englantia, viidennelle luokalle matematiikkaa, neljännelle biologiaa ja kolmannelle vielä jotakin muuta. On myös esitettävä kysymys lasten välisestä tasa-arvosta. Onko oikein, että toisessa koulussa on kymmenen oppilaan ryhmä ja toisessa yhdellä opettajalla on valvottavanaan lähes 30 lasta. Eikö ole tasa-arvoisempaa yhdistää kouluja ja muodostaa maksimissaan 20 oppilaan ryhmiä?
Uusista kouluista toimintakeskuksia
Kasvukeskuksiin nyt syntyvät uudet koulut ovat pääsääntöisesti vuosiluokkien 0–9 kouluja tai toimintakeskuksia, joissa on perusopetuksen lisäksi mm. varhaiskasvatus ja muita kunnallisia palveluja, mikä on erittäin järkevää. Vuodessa on 190 koulupäivää ja koulussa ollaan keskimäärin seitsemän tuntia päivässä. Jos koulun tiloja ei käytetä viikonloppuisin eikä loma-aikoina, käyttöaste jää todella pieneksi. Tästä syystä tiloja tulisi ilman muuta hyödyntää myös muuhun toimintaan.
Samoilla linjoilla on Kuntaliitto, joka asettanut perusopetukselle tavoitteet vuodelle 2025. Kuntaliiton mukaan kouluverkko tulisi rakentaa niin, että kaikki vuosiluokat 0-9 ovat yhdessä yhtenäiskoulussa. Nivelvaiheen esikoulun ja ensimmäisen luokan välillä tulisi olla entistä joustavampi. Näin ollen oppimisympäristöstä tulisi toisenlainen ja tämä mahdollistaisi uudenlaisia tapoja oppia asioita erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaan. Elokuussa voimaan tullut uusi opetussuunnitelma velvoittaa jokaisen koulun tarjoamaan monialaisia, ilmiölähtöisiä oppimiskokonaisuuksia. Onko tarkoitus, että kunnat investoivat jokaiseen alle 20 oppilaan kouluun, kun opetuksen voisi keskittää?
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.