Oksasen mukaan oppimisympäristöllä ja sen tarjoamilla tukikeinoilla on suuri merkitys siinä, kuinka oppilaat pärjäävät.

– Hyvänä kehityksenä on tullut se, että koulupsykologeja lähestytään aiempaa matalammalla kynnyksellä ja huolia nostetaan esiin avoimemmin, jolloin niihin päästään myös käsiksi varhaisemmassa vaiheessa, Oksanen sanoo.

Yksilötyö oppilaiden kanssa on vain osa koulupsykologien työtä – osa työajasta menee esimerkiksi kouluyhteisön kehittämiseen.

Hyvinvointi on polarisoitunut

Alakouluikäisten lasten hyvinvointi ei ole kokonaiskuvaa katsottaessa heikentynyt. Osa oppilaista voi tutkimusten mukaan jopa aiempaa paremmin.

Hälyttävää on se, että ne oppilaat, jotka voivat huonosti, voivat entistä huonommin. Hyvinvointi on siis alkanut polarisoitua, sanoo Nevalainen.

– Nykyinen opetussuunnitelma painottaa aktiivista, omaehtoista tiedonhankintaa, ja työskentely tapahtuu pitkälti ryhmissä, osin myös tuntemattomien lasten kanssa. Tämä voi aiheuttaa ongelmia etenkin hiljaisille ja aroille oppilaille.

Some on muuttanut kiusaamista

Nevalaisen mukaan koulukiusaaminen on pidemmän ajan sisällä pikkuhiljaa vähentynyt. Hänen mielestään taustalla on se, että oppilashuollossa osataan hoitaa kriisitilanteita entistä paremmin: ongelmiin puututaan aiempaa systemaattisemmin ja johdonmukaisemmin.

– Kiusaamista on silti edelleen aivan liikaa. Tarvitaan kaikkien aikuisten sitoutumista, että päästään ongelmien kanssa edes siedettävälle tasolle.

Viime aikojen uutisointi oppilaiden välisistä väkivaltatilanteista osoittaa Nevalaisen mielestä sen, että kiusaamisen ja väkivallan vastaisia toimia pitää tehostaa entisestään. Esimerkiksi Helsingin päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on kiusaamisen vastainen ohjelma, jota ei Nevalaisen mukaan ole kaikissa paikoissa kuitenkaan otettu käyttöön täysipainoisesti.

– Viimeistään nyt se on saatava kaikkialla aktiivikäyttöön.

Nevalaisen mukaan sosiaalinen media on muuttanut kiusaamisen muotoja. Sosiaalisessa mediassa voidaan levittää esimerkiksi perättömiä syytöksiä tai yksityiseen käyttöön tarkoitettuja valokuvia tai luoda valeprofiileja. Nöyryyttävien videoiden jakaminen on uudempi ilmiö.

Oksasen mukaan sosiaalisen median merkitys on kasvanut lasten maailmassa. Sähköinen yhteydenpito alkaa entistä nuoremmalla iällä, mikä on osaltaan lisännyt ongelmia.

– Esimerkiksi Whatsappissa tapahtuu ryhmien ulkopuolelle jättämistä ja viesteillä spämmäämistä. Digitaalisissa välineissä myös tykkäysten määrillä saattaa olla suuri vaikutus siihen, miten lapsi näkee itsensä ja sosiaalisen roolinsa. Vanhemmat tarvitsevat paljon tietoa ja tukea puhelimen käytön valvomisessa ja vastuullisen käytön opettamisessa.

Korona tuo lisää yhteydenottoja

Koronakriisi on vielä kesken ja tilanteen epävarmuus kaikkine psykososiaalisine seurauksineen tulee heijastumaan lasten ja perheiden elämään vielä pitkään, toteaa Laura Oksanen.

– Lapset elävät hetkessä ja pärjäävät onneksi tavallisen arjen rutiinien turvin koronatilanteessakin. Mitä lähemmäs lapsen lähipiiriä korona tulee, sitä todennäköisemmin myös lapsen ahdistus ja tuen tarve lisääntyvät, Oksanen huomauttaa.

Korona-aikana lapsen hyvinvointiin voivat vaikuttaa perheen taloudellisen tilanteen muutokset, arkirutiinien muutokset, sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät muutokset sekä liikunnan, unen ja ravinnon muutokset. Oksasen mukaan koulupsykologien saamat yhteydenotot opettajilta, vanhemmilta ja oppilailta itseltään ovat tänä syksynä lisääntyneet Tampereella.

– Taustalla on todennäköisesti suurelta osin kevään etäopetusjakso, joka nosti esiin perheiden jaksamisen haasteita, erityislasten tarpeita sekä oppimis- ja keskittymisvaikeuksien vaikutuksia koulunkäyntiin. Toisaalta osalle oppilaista kahden kuukauden etäopetusjakso sopi oikein hyvin: tapahtui jopa arvosanojen nousua ja psyykkisen voinnin kohentumista.

Vesa Nevalaisen mukaan koronavirustilanne on näkynyt myös Helsingissä koulupsykologien vastaanotoilla. Etäopetusjakson aikana osa oppilaista jäi opinnoissa jälkeen ja koki itsensä aiempaa yksinäisemmäksi.

STT–Janita Virtanen