Pohjanmaan sosialidemokraattien mielestä alueen keskeinen vahvuus on korkea osaaminen. Jotta hyvä meno voi jatkua ja työvoimapulaa saadaan paikattua, on Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien demareiden mielestä olennaista varmistaa alueellisesti kattava ja laadukas koulutus kaikilla asteilla. Aihe on nostettu Pohjanmaan sosialidemokraattien tulevaisuusvisiossa tärkeään rooliin.

Demokraatti kysyi kolmelta toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun luottamustehtävissä toimivalta demarilta näkemyksiä muun muassa koulutuksen alueellisesta merkityksestä sekä koulutuksen kehittämisen haasteista.

– Koulutuksella on iso merkitys elinvoimalle. Se tuottaa työvoimaa ja samalla hyvä koulutus ja työpaikat saavat nuoret jäämään tänne sen sijaan, että he muuttavat pois, kiteyttää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedun hallituksen varapuheenjohtaja ja SDP:n piirin 2.varapuheenjohtaja Emma Haapasaari Kokkolasta.

Emma Haapasaari on SDP:n Pohjanmaan piirin 2.varapuheenjohtaja.

Monipuolinen koulutustarjonta ja koulutuksen saatavuus vaikuttavat moneen asiaan aina alueen väestökehityksestä palveluihin. Vaasan ammattikorkeakoulun hallituksessa istuva Jasmin Granholm pitääkin ongelmallisena, ettei päätöksiä tehdessä ”nähdä riittävän hyvin, että kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Esimerkiksi hän nostaa varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset – sosionomin tutkinto ei enää anna pätevyyttä toimia päiväkodinjohtajana vuoden 2030 jälkeen, vaan tarvitaan myös kasvatustieteen maisterin tutkinto.

– Ammattikorkeakoulun hakijamäärät laskevat, ja kun Vaasan yliopistossakaan ei ole sopivaa koulutusta, nuorten pitää lähteä muualle. Palaavatko he tänne valmistuttuaan? Saadaanko päiväkoteihin tarpeeksi pätevää henkilökuntaa? Minusta päätöksiä tehdään liian usein sellaiset hevosten näkökenttää kaventavat laput silmillä, Granholm kuvailee.

Emma Haapasaari, Jasmin Granholm ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun valtuuston varapuheenjohtaja Markku Lehtola ovat huolissaan ammatillisen koulutuksen reformin ja korkea-astetta kurittaneiden koulutusleikkausten vaikutuksista koulutuksen laatuun.

– Koulutuksen tarjoajilta on viety rahoja ja aina vain niukemmilla varoilla pitää kyetä tarjoamaan kuitenkin samantasoista koulutusta. Opiskelu koulun ulkopuolella on lisääntynyt ja lähiopetus on vähentynyt. Se ei sovellu kaikille oppilaille, Lehtola sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Jasmin Granholm toimii Vaasan ammattikorkeakoulun hallituksessa.

Kolmikko pitää tärkeänä, että lähiopetusta on riittävästi, eikä vastuu opetuksesta siirry liikaa työpaikkojen harteille. Jasmin Granholm huomauttaa, että työpaikoilla ei välttämättä ole aikaa saati osaamista ottaa vastuuta opetuksesta.

–Riittävällä lähiopetuksella pitää varmistaa, että opiskelijat saavat kunnolliset valmiudet työelämään ja jatko-opintoihin, Emma Haapasaari sanoo.

Granholm on Haapasaaren kanssa samaa mieltä.

– On aika huolestuttavaa Suomen tulevaisuuden kannalta, jos opiskelijoiden valmiudet työelämään ovat puutteellisia.

Granholmin mukaan hallituksen tekemät koulutusleikkaukset ovat olleet omiaan käynnistämään oravanpyörän. Kun on pakko säästää, se voi vaikuttaa koulutuksen laatuun tai mielikuviin laadusta heikentävästi. Se puolestaan vaikuttaa oppilaitoksen maineeseen sekä ammattitaitoisia työntekijöitä palkkalistoilleen haluavien yritysten että opiskelijoiden silmissä.

–Ilman hakijoita ei ole valmistuvia opiskelijoitakaan ja kun ammattikorkeakoulujen rahoitus on sidottu suoritettujen tutkintojen määrään, se heikentää korkeakoulun taloutta ja se johtaa säästöihin, jotka taas vaikuttavat oppilaitoksen maineeseen ja niin edelleen, Granholm kuvailee.

Koulutusleikkaukset osuivat Vaasan ammattikorkeakouluun kipeästi. Henkilökuntaa on jouduttu vähentämään ja yt-kierre on koetellut henkilökunnan jaksamista. Granholm on tyytyväinen siihen, että ammattikorkeakoulun hallituksessa on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että säästöjä ei enää haeta henkilöstöstä.

–Nyt pitää uskaltaa laittaa rahaa koulutukseen, jos haluamme kääntää kelkan. Se tietysti kysyy omistajilta pitkää pinnaa, että he kestävät papereissa näkyvän miinuksen vielä pari vuotta, koska panostukset eivät näy heti, Granholm sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Markku Lehtola toimii Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun valtuuston varapuheenjohtajana.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että koulutuksen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tekevät yhteistyötä. On oppilaitosten, opiskelijoiden ja työnantajien yhteinen etu, että koulutusta järjestetään tarpeeseen.

– Koulutuskuntayhtymässä me kuuntelemme työelämää siitä, mihin työvoimaa tarvitaan ja pyrimme sitten suuntaamaan koulutustarjontaa sen mukaan. Esimerkiksi Kurikassa ryhdyttiin kouluttamaan metallialan osaajia ja hitsaajia, kun heistä oli pulaa, Markku Lehtola kuvailee.

– Haluamme olla mukana siinä, että koulutus ja työelämä palvelevat toisiaan. Mahdollinen akkuteollisuuden tulo Keski-Pohjanmaalle puhuttaa, kertoo myös Kpedun Emma Haapasaari.

Lehtola pitää harmillisena, että koulutuskuntayhtymässä luottamushenkilöiden ajasta suuren osan haukkaa seinistä puhuminen. Kiinteistöjä on jouduttu uusimaan muun muassa sisäilmaongelmien takia.

– Rutiiniasioita on hoidettavana niin paljon, että sellaisille periaattellisille keskusteluille, joita me luottamushenkilöt voisimme käydä, ei oikein ole aikaa, Lehtola sanoo.

Kurikkaan valmistui tammikuussa aivan uusi kampusalue, jossa lukio ja ammattikoulu toimivan saman katon alla. Kokkolassa taas ammatti- ja ammattikorkeakoulu sekä yliopistokeskus toimivat samalla kampusalueella. Yhteiset kampukset ovat perin konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä, jonka kehittämistä koulutuksen kentällä kaivataan.

Yhteistyötä myös yli koulutustaso- ja maakuntarajojen voi kehittää. Granholm kertoo, että yhteistyö koulutusasteiden välillä on jo poikinut uutta ja hyvää Vaasassa. Ammatillista koulutusta tarjoavasta Vamiasta on jo aiemmin ollut mahdollista päästä Vaasan ammattikorkeakouluun ilman pääsykokeita.

Tänä keväänä uusi erillishaku – lajissaan Suomen ensimmäinen – mahdollistaa saman Vaasan lyseon abiturienteille. Granholm näkee väylän keinona vähentää lukiolaisten paineita ensin yo-kirjoituksista ja sitten pääsykokeista suoriutumisesta. Samalla helpompi pääsy jatko-opintoihin on konsti sitouttaa nuoret Pohjanmaan alueelle.

– Tämä on hieno asia, koska voit päästä jatko-opintoihin kurssimenestyksen perusteella. Minulle itselleni koetilanteet ovat hirveitä, joten kiersin pääsykokeet lähtemällä yliopistoon Englantiin, jossa ei ollut pääsykokeita. Minä tulin takaisin, mutta kaikki eivät tule, Jasmin Granholm sanoo.

Pohjanmaan sosialidemokraattien tulevaisuusvisiossa esitetään vaalipiirin kaikki korkeakoulut kattavan yhteistyöelimen muodostamista. Myös yhteistyötä yli kielirajojen on demareiden mielestä lisättävä toisella asteella ja korkeakouluissa. Samoin demareiden mielestä tarvitaan kaksikielisiä koulutusohjelmia.

Granholm pitää heikennyksenä myös viime hallituskaudella ammattikorkeakoululakiin tehtyä muutosta, jonka myötä kaksikielinen koulutus tehtiin mahdottomaksi. Ammattikorkeakoulu ei voi olla kaksikielinen, vaan sen on valittava kielekseen suomi tai ruotsi. Sen vaikutukset nähtiin kaksikielisellä Pohjanmaalla.

– Se johti siihen, että restonomikoulutus, jota oli järjestetty kaksikielisenä, loppui kokonaan. Vaikutukset näkyvät aivan selvästi – ravintoloissa ja hotelleissa on jäätävä pula osaajista, Granholm sanoo.

Juttu on osa Demokraatin piirikierros-sarjaa, jossa vieraillaan kaikissa SDP:n piireissä.