Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi hiljattain laajan sivistyskatsauksen, johon on koottu laajasti tilasto- ja muita tietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalasta, sen kehityksestä ja tilanteesta kansainvälisessä vertailussa. Sivistyskatsauksen mukaan heikkenevää kehitystä on viime vuosikymmeninä nähty muun muassa nuorten oppimistuloksissa ja koulutustasossa, kirjastojen käytössä, nuorten fyysisessä kunnossa ja liikkumisessa sekä kulttuurialan työllisyydessä.

Peruskoulun tilasta on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua ja julkaistu sivistyskatsaus kertoo myös karua kieltä siitä, että oppimistulokset ovat laskussa. Tämä laskusuunta on jatkunut koko 2000-luvun. Perusta oppimiselle ja osaamiselle luodaan peruskoulussa. Nyt on korkea aika laittaa 50-vuotias peruskoulu kuntoon.

Sivistyskatsauksen julkistamisen jälkeen on ilma ollut sakeana korjausehdotuksia, vaikka katsauksessa ei pystytä esittämään yksiselitteistä syytä oppimistulosten laskulle. Selvää on kuitenkin se, että koulutuksen resursseja on vähennetty 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Tällä hallituskaudella koulutuksen rahoitusta on vahvistettu.

PERUSOPETUKSEN rahoitusta ja lainsäädäntöä on uudistettava sekä parannettava. Tarvitsemme laajaa yhteiskunnallista keskustelua perusopetuksen tulevaisuudesta, tehtävistä ja tavoitteista. Nyt voimassa oleva perusopetuslaki arvoineen, tavoitteineen ja tehtävineen on luotu erilaiseen toimintaympäristöön kuin missä me elämme nyt.

Emme elä enää yhtenäiskulttuurin aikaa. Yksilöllisyys ja yksilölliset ratkaisut ovat tämän päivän vaatimus. Perheiden tilanne ja vanhemmuus ovat olleet jo pitkään muutoksessa. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Lapsiperheköyhyys ja eriarvoisuus ovat kasvussa. Meidän on löydettävä ratkaisut siihen, että kaikissa kouluissa ympäri Suomen on mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja perustaitojen oppimiseen. Meidän on varmistettava, että päteviä opettajia riittää joka kouluun. Oppimisen tuki pitää saada toimimaan ja oppimisympäristöjen tulee olla kunnossa. Perusopetuksen perusrahoitusta on vahvistettava.

Perustaidot – lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen – luovat pohjaa myös perusopetuksen jälkeiselle koulutukselle. Jos perusta ei ole kunnossa, voivat toisen asteen opinnot vaikeutua ja jopa keskeytyä. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä haluamme, että jokainen nuori suorittaa joko toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon. Meidän tulee huolehtia siitä, että jokaisella nuorella on riittävät tiedot ja taidot vähintään toisen asteen opintoihin.

Koulutuksen kunnianpalautusta on edelleen jatkettava. Koulutus ja sivistys ovat suomalaisen hyvinvoinnin kulmakiviä ja kuuluvat itsearvoisesti jokaiselle.

Kirjoittaja on kasvatustieteiden maisteri Pietarsaaresta.