Politiikka

”Köyhien määrän kasvu on suora seuraus hallituksen harjoittamasta politiikasta” – Demariedustajat: SDP:n vaihtoehto pyrkii katkaisemaan eriarvoistumisen

Jukka-Pekka Flander
Alustavien tutkimustulosten perusteella suhteellinen köyhyys nousee vuosina 2015—2017 noin 12,5 prosenttiin,Merja Mäkisalo-Ropponen totesi eduskunnassa.
Jukka-Pekka Flander
Alustavien tutkimustulosten perusteella suhteellinen köyhyys nousee vuosina 2015—2017 noin 12,5 prosenttiin,Merja Mäkisalo-Ropponen totesi eduskunnassa.
Jukka-Pekka Flander
Alustavien tutkimustulosten perusteella suhteellinen köyhyys nousee vuosina 2015—2017 noin 12,5 prosenttiin,Merja Mäkisalo-Ropponen totesi eduskunnassa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) mukaan suuri puute hallituksen ajattelussa on se, että se ei ole laskenut, mitä köyhyys ja eriarvoistuminen maksaa yhteiskunnalle pidemmällä aikajänteellä ja mitä inhimillisiä menetyksiä se aiheuttaa.

Näin Mäkisalo-Ropponen totesi keskiviikkona eduskunnassa, kun paikan päällä pureuduttiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimpien selvitysten mukaan vuonna 2015 suomalaisista noin 660 000 eli 11,7 prosenttia jäi suhteellisen köyhyysrajan alle.

– Alustavien tutkimustulosten perusteella suhteellinen köyhyys nousee nyt, vuosina 2015—2017, 12,5 prosenttiin. Eniten köyhyys on lisääntynyt yksin asuvien yli 65-vuotiaiden eläkeläisten ja työttömien sekä muiden työelämän ulkopuolella olevien työikäisten keskuudessa, hän kertoi.

Mäkisalo-Ropponen totesi, että köyhien määrän kasvaminen on suora seuraus hallituksen harjoittamasta politiikasta.

– Perusturvaa on heikennetty, indeksejä on jäädytetty ja leikattu, asumistukea ja lääkekorvausten tasoa on heikennetty. Uusimpana ehdotuksena hallitus esittää pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaan leikkauksia, hän luetteli ja muistutti, että samalla hallitus on kuitenkin keventänyt hyvätuloisten verotusta.

”Lopultakin joitakin toimia.”

Mäkisalo-Ropponen nimesi SDP:n vaihtoehtobudjetin tavoitteeksi vaarallinen eriarvoistumiskehityksen katkaisemisen. Esimerkiksi eläkeläisköyhyys ei hallituksen toimin vähene.

Hän muistutti, että köyhyys koskettaa myöskin yli 100 000:ta lasta, eli 10:tä prosenttia kaikista lapsista.

– Ja lapsen elämässä köyhyys ei ole vain vähävaraisuutta, se on myös ulkopuolisuutta ja herkästi periytyvää huono-osaisuuden kierrettä.

– Hallitus on tehnyt — onneksi, lopultakin — lapsiperheiden aseman parantamiseksi joitakin toimia. Esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan ja varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan. Nämä ratkaisut ovat tärkeitä ja oikeansuuntaisia. Mutta niillä ei korjata käynnissä olevaa, koko ajan kasvavaa eriarvoistumiskehitystä.

– Monet hallituksen päätökset toimivat toiseen suuntaan: Verotuksen lapsivähennys poistuu, aiemmin jo lapsilisät on irrotettu indeksistä ja tasoa on leikattu, ja moniin lapsiperheisiin vaikuttavien kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien on myös annettu laskea, ja niitä on leikattu. Lisäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on rajattu vanhemman työmarkkina-aseman perusteella niin, että työttömien lapsilla ei ole samoja oikeuksia kuin työssäkäyvien, Mäkisalo-Ropponen sanoi.

Hän painotti myös, miten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja ryhmäkokojen kasvattaminen ovat erityisen huonoja päätöksiä.

– Ne tarkoittavat sitä, että yhdenvertainen varhaiskasvatuskaan ei enää suojaa lasta köyhyyden vaikutuksilta ja edistä yhdenvertaisuutta. Siksi SDP:n vaihtoehtobudjetissa tärkeänä tavoitteena on näiden huonojen päätösten peruminen. Pidemmällä tähtäyksellä tavoitteena tulee olla maksuton varhaiskasvatus.

SDP esittää kokonaispakettia eläkeläisten aseman parantamiseksi.

SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen määritteli SDP:n vaihtoehtobudjetin punaiseksi langaksi viestin ”kasvu kuuluu kaikille”.

– Suomen taloudessa on pitkästä aikaa positiivinen vire ja myös työllisyys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Valitettavasti tämä ei ole saanut hallitusta muuttamaan talouspolitiikkansa suuntaa, vaan säästötalkoissa ahkeroivat yhä monet pienituloiset palkansaajat, lapsiperheet, ikäihmiset ja työttömät, Salonen totesi.

Hänkin katsoi, että Suomi on viime vuosina tehtyjen poliittisten päätösten ja leikkausten vuoksi ajautumassa kohti lisääntyvää eriarvoisuutta.

– Eriarvoisuuden lisääntyminen rapauttaa ihmisten keskinäistä luottamusta sekä luottamusta yhteiskunnan rakenteisiin. Monelle tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Leikkaukset ovat osuneet kipeästi jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Esimerkiksi entistä useampi eläkeläinen joutuu eläkkeen indeksijäädytyksen, terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten ja lääkekorvausten pienentämisen yhteisvaikutuksen vuoksi miettimään, ostaako ruokaa vai lääkkeitä.

– Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien leikkaukset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille ja pahimmassa tapauksessa sysäävät ihmisiä toimeentulotuen piiriin.

SDP:n vaihtoehdossa indeksileikkauksia ei tehdä.

– Indeksitarkistukset tulisi sen sijaan tehdä pysyvän lainsäädännön mukaisesti, jotta voidaan turvata ihmisten hyvinvointi ja varmistaa heidän ostovoimansa kehitys. Eläkeläisten tilannetta ei paranneta pelkästään indeksitarkistuksilla, vaan SDP esittää muun muassa pienten ja keskisuurten eläkkeiden verotuksen alentamista, kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovitusta, jolloin pientä työeläkettä saavien toimeentulo paranee 30 eurolla kuukaudessa. Haluamme panostaa myös vanhusten palveluihin. Eläkeläisten asemaa parannetaan kokonaispaketilla, Salonen totesi.

SDP:n vaihtoehdossa myös julkisen sektorin lomarahat maksettaisiin normaalisti vuosina 2018—19.

– Lomarahojen leikkaus on vaikuttanut moneen lapsiperheeseen. Sen lisäksi lapsiperheiden tilannetta on heikennetty myös lapsilisiin kohdistuvilla leikkauksilla ja etuuksien heikennyksillä, Salonen totesi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat