”Köyhien määrän kasvu on suora seuraus hallituksen harjoittamasta politiikasta” – Demariedustajat: SDP:n vaihtoehto pyrkii katkaisemaan eriarvoistumisen

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Alustavien tutkimustulosten perusteella suhteellinen köyhyys nousee vuosina 2015—2017 noin 12,5 prosenttiin,Merja Mäkisalo-Ropponen totesi eduskunnassa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) mukaan suuri puute hallituksen ajattelussa on se, että se ei ole laskenut, mitä köyhyys ja eriarvoistuminen maksaa yhteiskunnalle pidemmällä aikajänteellä ja mitä inhimillisiä menetyksiä se aiheuttaa.

Näin Mäkisalo-Ropponen totesi keskiviikkona eduskunnassa, kun paikan päällä pureuduttiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimpien selvitysten mukaan vuonna 2015 suomalaisista noin 660 000 eli 11,7 prosenttia jäi suhteellisen köyhyysrajan alle.

– Alustavien tutkimustulosten perusteella suhteellinen köyhyys nousee nyt, vuosina 2015—2017, 12,5 prosenttiin. Eniten köyhyys on lisääntynyt yksin asuvien yli 65-vuotiaiden eläkeläisten ja työttömien sekä muiden työelämän ulkopuolella olevien työikäisten keskuudessa, hän kertoi.

Mäkisalo-Ropponen totesi, että köyhien määrän kasvaminen on suora seuraus hallituksen harjoittamasta politiikasta.

– Perusturvaa on heikennetty, indeksejä on jäädytetty ja leikattu, asumistukea ja lääkekorvausten tasoa on heikennetty. Uusimpana ehdotuksena hallitus esittää pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaan leikkauksia, hän luetteli ja muistutti, että samalla hallitus on kuitenkin keventänyt hyvätuloisten verotusta.

”Lopultakin joitakin toimia.”

Mäkisalo-Ropponen nimesi SDP:n vaihtoehtobudjetin tavoitteeksi vaarallinen eriarvoistumiskehityksen katkaisemisen. Esimerkiksi eläkeläisköyhyys ei hallituksen toimin vähene.

Hän muistutti, että köyhyys koskettaa myöskin yli 100 000:ta lasta, eli 10:tä prosenttia kaikista lapsista.

– Ja lapsen elämässä köyhyys ei ole vain vähävaraisuutta, se on myös ulkopuolisuutta ja herkästi periytyvää huono-osaisuuden kierrettä.

– Hallitus on tehnyt — onneksi, lopultakin — lapsiperheiden aseman parantamiseksi joitakin toimia. Esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan ja varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan. Nämä ratkaisut ovat tärkeitä ja oikeansuuntaisia. Mutta niillä ei korjata käynnissä olevaa, koko ajan kasvavaa eriarvoistumiskehitystä.

– Monet hallituksen päätökset toimivat toiseen suuntaan: Verotuksen lapsivähennys poistuu, aiemmin jo lapsilisät on irrotettu indeksistä ja tasoa on leikattu, ja moniin lapsiperheisiin vaikuttavien kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien on myös annettu laskea, ja niitä on leikattu. Lisäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on rajattu vanhemman työmarkkina-aseman perusteella niin, että työttömien lapsilla ei ole samoja oikeuksia kuin työssäkäyvien, Mäkisalo-Ropponen sanoi.

Hän painotti myös, miten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja ryhmäkokojen kasvattaminen ovat erityisen huonoja päätöksiä.

– Ne tarkoittavat sitä, että yhdenvertainen varhaiskasvatuskaan ei enää suojaa lasta köyhyyden vaikutuksilta ja edistä yhdenvertaisuutta. Siksi SDP:n vaihtoehtobudjetissa tärkeänä tavoitteena on näiden huonojen päätösten peruminen. Pidemmällä tähtäyksellä tavoitteena tulee olla maksuton varhaiskasvatus.

SDP esittää kokonaispakettia eläkeläisten aseman parantamiseksi.

SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen määritteli SDP:n vaihtoehtobudjetin punaiseksi langaksi viestin ”kasvu kuuluu kaikille”.

– Suomen taloudessa on pitkästä aikaa positiivinen vire ja myös työllisyys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Valitettavasti tämä ei ole saanut hallitusta muuttamaan talouspolitiikkansa suuntaa, vaan säästötalkoissa ahkeroivat yhä monet pienituloiset palkansaajat, lapsiperheet, ikäihmiset ja työttömät, Salonen totesi.

Hänkin katsoi, että Suomi on viime vuosina tehtyjen poliittisten päätösten ja leikkausten vuoksi ajautumassa kohti lisääntyvää eriarvoisuutta.

– Eriarvoisuuden lisääntyminen rapauttaa ihmisten keskinäistä luottamusta sekä luottamusta yhteiskunnan rakenteisiin. Monelle tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Leikkaukset ovat osuneet kipeästi jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Esimerkiksi entistä useampi eläkeläinen joutuu eläkkeen indeksijäädytyksen, terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten ja lääkekorvausten pienentämisen yhteisvaikutuksen vuoksi miettimään, ostaako ruokaa vai lääkkeitä.

– Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien leikkaukset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille ja pahimmassa tapauksessa sysäävät ihmisiä toimeentulotuen piiriin.

SDP:n vaihtoehdossa indeksileikkauksia ei tehdä.

– Indeksitarkistukset tulisi sen sijaan tehdä pysyvän lainsäädännön mukaisesti, jotta voidaan turvata ihmisten hyvinvointi ja varmistaa heidän ostovoimansa kehitys. Eläkeläisten tilannetta ei paranneta pelkästään indeksitarkistuksilla, vaan SDP esittää muun muassa pienten ja keskisuurten eläkkeiden verotuksen alentamista, kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovitusta, jolloin pientä työeläkettä saavien toimeentulo paranee 30 eurolla kuukaudessa. Haluamme panostaa myös vanhusten palveluihin. Eläkeläisten asemaa parannetaan kokonaispaketilla, Salonen totesi.

SDP:n vaihtoehdossa myös julkisen sektorin lomarahat maksettaisiin normaalisti vuosina 2018—19.

– Lomarahojen leikkaus on vaikuttanut moneen lapsiperheeseen. Sen lisäksi lapsiperheiden tilannetta on heikennetty myös lapsilisiin kohdistuvilla leikkauksilla ja etuuksien heikennyksillä, Salonen totesi.

HS-kysely: 65% haluaa lisää valinnanvapautta – enemmistö ei silti kasvattaisi yksityisten kakkua

Kuva: lehtikuva / milla takala

Enemmistö suomalaisista haluaisi, että potilaan valinnanvapautta terveydenhuollossa lisätään merkittävästi, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Tätä mieltä on 65 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Vastaajista 22 prosenttia ei puolestaan haluaisi, että valinnanvapautta lisätään. 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.

Se, miten valinnanvapaus toteutetaan, näyttää kuitenkin mietityttävän, HS kirjoittaa. 52 prosenttia vastaajista ei kannata ajatusta, että yksityisen tuotannon osuus terveydenhuollossa kasvaisi. 30 prosenttia pitää hyvänä sitä, että yksityisten osuus terveydenhuollossa kasvaa.

Poliittinen suuntautuminen vaikuttaa mielipiteisiin vahvasti. Kokoomuslaisittain ajattelevista 80 prosenttia haluaisi, että valinnan mahdollisuuksia lisätään. Penseimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat, mutta heistäkin 42 prosenttia haluaisi potilaalle nykyistä enemmän valinnan mahdollisuutta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten noin 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Eduskunta: ”Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta tiedottaa, että talossa on pitkään tehty työtä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Talon mukaan häirintää ei sivuuteta eikä siitä vaieta.

”Vaikka tuloksia on saavutettu, ei eduskunta voi tyytyä muuhun kuin nollatoleranssiin. Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan.”

Eduskunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan käsitellyt toimia seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa. Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

AVAINSANAT

Kokoomuslaiset sanovat nyt suoraan: ”Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kokoomuksen kansanedustajate, entiset huippu-urheilijat Pauli Kiuru, Sari Multala (purjehdus), Veera Ruoho ja Sinuhe Wallinheimo vetoavat, että liikunta- ja urheiluharrastusten parissa tapahtuvaan häirintään puututaan vakavasti.

Kansanedustajien mukaan olisi syytä myös tarkastella, voisiko lainsäätäjä tehdä vielä lisätoimia asiaan puuttumiseksi.

”Lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelee satojatuhansia vapaaehtoisia. He tekevät arvokasta työtä, josta meidän on syytä olla kiitollisia. Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia. Koko urheilukentän tulee kantaa kortensa kekoon, jotta jokaisella urheiluharrastajalla on mahdollisuus turvalliseen harrastamiseen”, kolmikko sanoo tiedotteessaan.

Vuonna 2014 tuli voimaan ”laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä”. Tavoitteena oli suojella alaikäisten lasten henkilökohtaista koskemattomuutta. Lain toimeenpanossa on kuitenkin ilmennyt haasteita.

Vuonna 2016 rikostaustaote pyydettiin vain 3 427 henkilöstä, vaikka hallituksen esityksessä vuosittaiseksi määräksi arvioitiin 20 000–40 000 otetta. Selvityksen pyytäminen on lisäksi lain mukaan vapaaehtoista. Menettelyä haittaa myös se, että rikostaustaotteen pyytämiseen pitää olla kirjallinen suostumus vapaaehtoiseksi pyrkivältä. Lisäksi lakia sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toimintaan mukaan tulleisiin vapaaehtoisiin, jolloin laaja pitkään toimineiden vapaaehtoisten joukko jää lain soveltamisalan ulkopuolelle, kokoomuskansanedustajat muistuttavat.

”Nyt voisi olla hyvä paikka kutsua lasten ja nuorten kanssa töitä tekevät harrastusjärjestöt koolle ja arvioida sitä, kuinka hyvin laki on ottanut paikkansa harrastustoiminnassa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus harrastaa ilman häirintää. Kaikki, mitä asian eteen voidaan tehdä, on tehtävä.”

Keskustelua aiheesta

”Uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin” – Ylen kysely: seksuaalista häirintää myös eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa.

Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä. Heistä 13 sanoi joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Loput eli 82 vastaajista ei ollut kokenut häirintää työssään eduskunnassa.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki häirinnästä kertoneet ovat naisia.

Kysely lähetettiin kaikille eduskunta-avustajille ja -ryhmien työntekijöille eli yhteensä 223 ihmiselle.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

Haatainen avaa tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Meeri Koutaniemi
SDP:n Tuula Haatainen on ensimmäinen allekirjoittaja #Metoo-keskustelualoitteessa, jota on tuettu myös muista puolueista.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä.

Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta.

Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt #metoo-kampanja on nostanut seksuaalisen häirinnän otsikoihin kotimaassa ja maailmalla, mutta Suomen politiikassa asia ei ole noussut puheenaiheiden kärkeen.

– Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme, SDP vaati aloitteessaan.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen avaa keskustelun aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana. Hän katsoo, että keskeisten poliitikkojen, kuten ministerien, kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien, pitää ottaa kantaa häirintää vastaan.

– Keskeinen asia tässä on se, että tehdään selväksi, että tämä ei ole oikein, vaan se on raukkamaista käyttäytymistä, jos toista painostetaan ja harrastetaan seksuaalista häirintää, sanoi Haatainen STT:lle.