Maan sisäministeri lähetti STT:n tietojen mukaan EU-maiden kollegoilleen syyskuussa kirjeen, jossa hän pyysi jäsenvaltioita osallistumaan yksin tulleiden alaikäisten siirtoihin Kreikan saarilta.

Turkista on saapunut merireittiä pitkin Kreikkaan tänä vuonna noin 36 000 siirtolaista, joista iso osa on Afganistanista ja Syyriasta.

Erityisasiantuntija Anu Aavamäki sisäministeriöstä kertoo, että Suomi ei tällä tietoa ole ottamassa lapsia Kreikan saarilta. Hallitus on päättänyt, että Suomi puheenjohtajamaana odottaa EU-maiden pääsevän sopuun väliaikaisesta siirtomekanismista ennen kuin uusiin siirtoihin ryhdytään.

Kansalaisjärjestö Oxfamin mukaan hälyttävä tilanne on varsinkin Lesboksen Moria-leirillä, joka on tarkoitettu 3 100 ihmiselle, mutta johon on sijoitettu 13 000 tulijaa. Turvattoman leirin asukkaista 40 prosenttia on järjestön mukaan lapsia.

Viikko sitten leirillä syttyneessä tulipalossa yksi nainen kuoli ja useita loukkaantui sekasorrossa.

Kreikan saarten tilanne, yhteistyö Turkin kanssa ja turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelyt ovat EU:n sisäministerien pöydällä tiistaina Luxemburgissa. Kokousta johtaa Suomen Maria Ohisalo (vihr.).

Saksa, Ranska, Italia ja Malta pääsivät syyskuussa keskenään sopuun järjestelystä, jolla Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita siirrettäisiin eteenpäin. Maiden odotetaan esittelevän tiistaina ehdotustaan muille maille.

Tarkoituksena on löytää ratkaisu, jolla Välimereltä pelastetut ihmiset saataisiin ohjattua eteenpäin mahdollisimman nopeasti.

STT:n näkemässä neljän maan julistuksessa ei mennä vielä yksityiskohtiin. Tekstistä ei käy ilmi, kuinka monta turvapaikanhakijaa mukaan lähtevät maat ottaisivat tai miten määrä laskettaisiin. Yleinen arvio on, että teksti on jätetty tarkoituksella väljäksi, jotta mahdollisimman moni lähtisi mukaan vapaaehtoiseen järjestelyyn.

Käytännössä mekanismi otettaisiin käyttöön, jos johonkin maahan kohdistuu kohtuuton maahanmuuttopaine. Muut maat ottaisivat tulijoita vapaaehtoisuuden pohjalta. Turvapaikanhakija pitäisi ehdotuksen mukaan saada siirrettyä eteenpäin neljän viikon sisällä pelastamisesta.

Suomi ei ole vielä tehnyt päätöstä osallistumisestaan.

Neljän maan löytämä sopu on luonut toivoa siitä, että vuosikausia jatkunut kiista EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä saataisiin ratkottua.

Maiden välillä on ollut jännitteitä, koska Italian aiempi hallitus sulki satamansa pelastusaluksilta ja puuttui kansalaisjärjestöjen pelastustoimintaan.

Nyt pöydällä oleva mekanismi on vasta väliaikainen ratkaisu, mutta sen toivotaan tasoittavan tietä pysyvälle kriisimekanismille.

Nyt ehdotettu mekanismi olisi voimassa kuusi kuukautta, jonka jälkeen sitä voitaisiin jatkaa yhteisellä sopimuksella. Se voitaisiin myös lopettaa, jos jokin kolmas osapuoli käyttää järjestelyä hyväkseen.

EU:ssa on väännetty kättä yhteisestä turvapaikkapolitiikasta jo useita vuosia. Maahanmuuttokriisi vuonna 2015 valpastutti maat siihen, ettei mikään maa pärjää kovan maahanmuuttopaineen kanssa yksin, vaan tarvitaan yhteistyötä.

Kriisivuosina Kreikkaan ja Italiaan saapuneita turvapaikanhakijoita jaettiinkin EU-maiden kesken. Muuttoliikkeen rauhoituttua maiden on kuitenkin ollut vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen pysyvästä kriisimekanismista.
STT–Anniina Luotonen