Kreikka nousee tänään Euroopan valokeilaan – annetaanko lisää lainaa?

Kuva: Lehtikuva
Kreikassa on pitkään ollut levotonta surkeiden aikojen vuoksi.

Kreikan lainaohjelman eteneminen on isoin aihe, kun euromaiden valtiovarainministerit tapaavat tänään Brysselissä.

Lainoittajat ovat neuvotelleet viime kuukaudet Kreikan kanssa siitä, miten maa täyttää lainaohjelmansa ehdot. Euromaiden valtiovarainministerit saavat tänään tilannekatsauksen etenemisestä, mutta päätöksiä käynnissä olevasta toisesta väliarviosta tuskin tehdään.
Kreikka pärjää vielä kevään ajan ilman uutta lainaerää, mutta heinäkuun lopussa erääntymässä on taas iso takaisinmaksu. Huolta euroryhmässä aiheuttavat Hollannin ja Ranskan vaalit, joiden pelätään politisoivan keskustelun Kreikan velkakriisistä.

Arviointi koskee Kreikan kolmatta lainaohjelmaa, joka on suuruudeltaan 86 miljardia euroa ja myönnetään pysyvästä kriisirahastosta EVM:stä. Kreikka on tähän mennessä nostanut lainasta noin 30 miljardia.

Tasapainoilua käydään varsinkin budjetin ylijäämätavoitteesta. Euroryhmä on edellyttänyt maan budjetin ylijäämäksi 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mielestä tavoite on epärealistinen. IMF:n mukaan Kreikan on tehtävä uusia veronkiristyksiä ja leikkauksia eläkkeisiin, jotta se saavuttaa tavoitteensa.

Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Anniina Luotonen

Opiskelija-asuntojen kysyntä pääkaupunkiseudulla on ennätyskorkealla

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Opiskelijat tarvitsevat asuntoja kipeästi.

Opiskelija-asuntoja on haettu tänä vuonna pääkaupunkiseudulla ennätyksellisen paljon. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin hakemusmäärät kasvoivat tänä syksynä 16 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Hoas vastaanotti elokuun alkuun mennessä noin 10 600 asuntohakemusta, mikä on säätiön kaikkien aikojen ennätys.

Hoasin arvion mukaan opiskelija-asuntojen suosioon on vaikuttanut markkinavuokrien nousu ja asumistuen muutokset. Opiskelijat siirtyivät elokuun alussa yleisen asumistuen piiriin, mikä nosti asumiseen tarkoitetun tuen määrää noin 50 prosentilla opiskelijoista.

– Muutos tulee mitä luultavimmin nostamaan pienten asuntojen vuokria etenkin yliopistokaupungeissa, mikä lisää edullisten asumisvaihtoehtojen kysyntää, arvioi Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio tiedotteessa.

Tarhion mukaan muutos ei vaikuta Hoasin vuokratasoon.

– Meidän tehtävämme on tarjota edullista opiskelija-asumista. Kysynnän lisääntyminen tai tukimuutokset eivät vaikuta Hoasin asuntojen vuokriin.

Opiskelija-asuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulla nyt enemmän kuin koskaan. Hoas kertoo vastaavansa etenkin yksiöiden kovaan kysyntään. Noin 40 prosenttia Hoasille jätetyistä hakemuksista koskee yksiöitä.

– Yksiöt ovat ylivoimaisesti suosituin meiltä haettava asuntotyyppi, minkä vuoksi edullisten yksiöiden rakentaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Tänä vuonna käynnistyvien uudiskohteiden asunnoista yli puolet on yksiöitä, Tarhio kertoo.
Hoasin mukaan säätiön opiskelija-asuntojen vuokrat ovat noin 37 prosenttia halvemmat kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoissa. Yksiöiden kohdalla ero on 40 prosenttia.

STT

 

Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät selvästi puukaupassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Käynnistettyä Metsä Groupin biotuotetehdasta esiteltiin Äänekoskella. Kuvassa hakekasoja.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas ja muut metsäteollisuuden investoinnit näkyvät selvästi puukaupassa, arvioi Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matleena Kniivilä.

– Äänekoski näkyy varmasti ja on näkynyt jo pitemmän aikaa. Puunhankinta on ollut käynnissä jo pitkään ennen kuin tehdas käynnistyi, Kniivilä arvioi.

Metsä Group aloitti puunhankinnan Äänekosken tehtaalle viime vuonna. Ensimmäiset hakkuut käynnistyivät elokuussa hieman ennen tehtaan avaamista.

Puukauppojen määrä kasvaa jatkossakin.

Metsäyhtiöillä on kaksi vuotta aikaa kaataa ostamansa puut. Hakkuut vilkastuvat siten huomattavalla viiveellä puukaupoista.

– Puukauppojen määrä kasvaa jatkossakin, mutta nousu ei ole yhtä suurta kauppamäärien päästyä aiempaa korkeammalle tasolle, Kniivilä ennustaa.

Metsäteollisuus kertoi aiemmin tässä kuussa, että metsäyhtiöt ostivat tammi-elokuussa puuta tammi-elokuussa 11 prosenttia vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän.

Keskustelua aiheesta

”Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan tulisi voida tulla toimeen” – PAMin Selin: Sopiminen lähtee luottamuksesta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin kertoi PAMin hallituksen tekemistä työehtosopimustavoitteiden linjauksista liiton henkilökunnan kokoontumisessa Helsingissä tänään.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on linjannut PAMin tavoitteita alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Hän pitää neuvottelujen lähtökohtana luottamuksen ilmapiirin saavuttamista.

– Työmarkkinajärjestöissä sopiminen perustuu luottamukseen. Palkansaajat ovat suostuneet viime vuosina työmarkkinaratkaisuihin, joilla on parannettu maan ja yritysten kilpailukykyä. Vaikka luottamus on välillä ollut koetuksella, olemme silti luottaneet siihen, että työntekijät saavat osansa, kun talous kääntyy nousuun, toteaa Selin.

– Nyt on tämän luottamuksen lunastamisen aika, kun neuvotellaan palkankorotuksista ja työehdoista.

Selin odottaa, että työnantajat haluavat kehittää alan työntekijöiden elämisen laatua ja alojen vetovoimaisuutta.

– Luotamme, että työnantajat haluavat oman henkilökuntansa elävän elämää, jossa palkka riittää kunnolliseen toimeentuloon. Luottamuksen ilmapiirissä pystymme etsimään ratkaisuja tähän aloja kalvavaan toimeentulo-ongelmaan.

– Ratkaisuja ovat palkkojen korottamisen lisäksi osa-aikatyöntekijöiden työtuntien kasvattaminen muun muassa lisätyöjärjestelmien kehittämisen ja työajan vakiintumisen kautta. Myös palkkausjärjestelmien uudistamisen avulla voidaan asiaa ratkoa, selvittää Selin.

Palvelualojen työpaikkojen maine huolestuttaa Seliniä. Hän odottaa luottamusta myös alan vetovoimaisuuden kasvattamisessa.

– Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta. Onhan selvää, että alojen maine vaikuttaa ammattitaitoisen työvoiman hakeutumiseen alalle ja sitä kautta myös alojen menestykseen.

– En usko, että työnantajat haluavat palvelualojen maineen rakentuvan huonoista työsuhteista ja alhaisista palkoista, joita veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulonsiirtojen kautta. Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan kunkin tulisi voida tulla toimeen, toteaa Selin.

Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta.

Alojen maineen parantaminen ja vetovoimaisuuden kasvattaminen lähtee Selinin mielestä palkkojen korottamisesta, jota voidaan tehdä välittömin palkankorotuksin tai alakohtaisten ansiokehitysohjelmien kautta. Hänen mielestään tarvitaan myös muita toimia.

– Palkan lisäksi työpaikalla viihtyminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kasvattavat vetovoimaisuutta. Nämä asiat korostuvat entisestään aina auki olevassa yhteiskunnassa.

Luottamuksen ilmapiiriä tarvitaan myös työpaikalla tapahtuvaan sopimiseen. Selin korostaa henkilöstön merkitystä työyhteisöjen kehittämisessä.

– Vuorovaikutusta voidaan edistää työehtosopimusneuvotteluissa muun muassa sillä, että henkilöstön edustajien oikeuksia laajennetaan sekä kasvatetaan heidän tiedonsaantiaan ja osaamistaan.

Selin odottaa tulevien työehtosopimusneuvottelujen toteutuvan luottamuksen ja yhteistyön hengessä.

– Uskomme, että luottamuksen ilmapiirin rakentaminen on kuitenkin kaikkien työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite, hän sanoo.

STTK-barometrissä huolestuttava viesti: Työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa vähentynyt

Kuva: Jari Soini
STTK:n johtaja Katarina Murto.

Työelämän muutos on rajua.

– Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ravisuttavat työpaikkoja ja työtehtäviä. Muutoksia ennakoimalla myös niihin sopeutuminen helpottuu. STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

Työpaikkojen arjessa henkilöstön edustajien merkitys kasvaa.

Tulevaisuudessa henkilöstön edustajien pitäisikin Murron melstä olla enemmän kehittäjiä, vuoropuhelun edistäjiä, vaikuttajia, neuvottelijoita ja ennakoijia – ei pelkästään riidan ratkojia.

Murto avasi tänään STTK-laisten henkilöstön edustajien seminaarin Helsingissä. Tapahtuman teemana on Uuden ajan henkilöstön edustaja.

STTK:n uusimman henkilöstön edustajille suuntaaman barometrin perusteella työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt.

– Tämä on aivan väärä suunta tilanteessa, jossa työpaikkojen on uudistuttava ja tavoiteltava tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta työurat pitenisivät ja osaaminen työelämän muutoksissa voidaan varmistaa, Murto korostaa.

STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava.

STTK on aiemmin tehnyt aloitteen yhteistoimintalain uudistamiseksi. Nykyisestä irtisanomislaiksi muotoutuneesta lainsäädännöstä on keskusjärjestön mielestä päästävä eroon ja edistettävä aitoa yhteistoimintaa uudella lainsäädännöllä.

– Paikallinen sopiminen on lisääntynyt ja sitä halutaan edelleen lisätä. Se ei voi onnistua, jos työpaikoilla ei ole tasapainoisia neuvottelusuhteita. Siksi tarvitaan luottamusmiesjärjestelmän ja henkilöstön edustajien aseman vahvistamista.

Murto korostaa, että henkilöstön edustajat tarvitsevat työhönsä tukea.

– Kun tehtävät lisääntyvät ja vastuut kasvavat, henkilöstön edustajat tarvitsevat yhä enemmän liittonsa tukea. Myös edustajien työtapoja ja osaamista on kehitettävä, hän esittää.

Timo Ritakallio Ilmarisesta OP:n Reijo Karhisen seuraajaksi 

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
OP ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle.

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle tammikuussa täyttäessään 63 vuotta. Hallintoneuvosto on nimittänyt Karhisen seuraajaksi Timo Ritakallion, joka toimii nyt eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana. Ritakallio aloittaa tehtävässään maaliskuussa.
Karhiselle kertyi pääjohtajan tehtävässä yli kymmenen vuoden ura, sillä hän aloitti OP Ryhmän johdossa jo vuonna 2007. Hän on tehnyt koko uransa ryhmän palveluksessa.

Ritakallio, 55, työskenteli pitkään OP Ryhmässä ennen siirtymistään Ilmariseen. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, MBA ja tekniikan tohtori. Hänestä tulee samalla myös OP Yrityspankin hallituksen puheenjohtaja.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio valittiin Op ryhmän pääjohtajaksi. (Lehtikuva / Vesa Moilanen.)

– Uuden pääjohtajan valinnassa korostuivat Ritakallion strateginen ajattelu, johtamisominaisuudet ja laajat verkostot sekä hänen mittava kokemuksensa OP Ryhmästä. Ilmarisessa hankittu toimitusjohtajakokemus erityisesti varallisuudenhoidosta, kansainvälisestä rahoituksesta ja kotimaisesta yrityselämästä sekä yritysten uudistumisprosesseista on eduksi, kun viemme OP Ryhmää 2020-luvulle. Olen erittäin luottavainen siitä, että Karhisen 10-vuotiskauden aikana rakennettu menestys ja uudistuminen jatkuvat myös uuden pääjohtajan alaisuudessa, kehui hallintoneuvoston puheenjohtaja Jaakko Pehkonen.
Ritakallio ilmoitti ottavansa tehtävän innostuneena vastaan.

– OP Ryhmä on menestynyt viime vuosina erinomaisesti ja on vahvassa taloudellisessa kunnossa. Finanssiala elää suurta murrosta ja OP Ryhmä on muuttumassa strategiansa myötä entistä monialaisemmaksi toimijaksi. Otan pääjohtajan tehtävän vastaan innostuneena ja samalla nöyränä tunnistaen ne haasteet, joita tulemme yhdessä henkilöstön kanssa kohtaamaan tulevina vuosina, Ritakallio sanoi.

Karhisen eläköitymisen ja Ritakallion aloittamisen väliin jäävän ajan pääjohtajan tehtävää hoitaa johtokunnan varapuheenjohtaja Tony Vepsäläinen.