Krista Kiuru Makedoniassa: Koulutus määrittää kansakunnan suuntaa

Krista Kiuru makedonialaismedian haastattelussa.

Makedoniassa koulutusjärjestelmä on jakautunut voimakkaasti etnisten ja kielellisten jakolinjojen mukaan. Nämä jakolinjat halkaisevat koko yhteiskunnan. Suomalainen koulutusjärjestelmä taas toimii niin suomen kuin ruotsinkin kielellä, että emme enää edes ajattele koko asiaa. Kielikysymys on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä saatu ratkaistua ja oppilaiden osaamistaso nousi maailman huipulle, kun koulutukseen panostettiin. Olisiko Makedoniassa mahdollista oppia Suomen mallista?

Suomen entinen opetusministeri Krista Kiuru vierailee parhaillaan Makedoniassa, jossa hän osallistuu Etyj:n parlamentaarisen yleiskokouksen syysistuntoon ja Kalevi Sorsa -säätiön, Progres Instituten ja Friedrich Ebert -säätiön järjestämään keskustelutilaisuuteen koulutuksesta Makedoniassa. Sorsa-säätiöllä on ollut demokratiatukihanke Makedoniassa vuodesta 2008 lähtien.

– Tämä on ensimmäinen vierailuni Makedoniassa. On ollut mielenkiintoista tutustua maahan, sen koulutusjärjestelmään ja haastavaan poliittiseen tilanteeseen. Samalla minulla on mahdollisuus kertoa, miten joihinkin näistä haasteista on Suomessa ja meidän koulutusjärjestelmässämme vastattu, toteaa Kiuru.

Makedonialla ja Suomella on maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta myös yhtäläisyyksiä. Molemmat ovat kansakuntia idän ja lännen välissä ja molemmissa maissa on huomattava kielivähemmistö. Makedoniassa noin 65% väestöstä on etnisiä makedoneja ja noin 25% väestöstä etnisiä albaaneja. Noin 10% on muita väestöryhmiä, kuten serbejä, turkkilaisia ja romaneja.

Makedoniassa kielikysymys johti vuonna 2001 aseelliseen konfliktiin albanien ja makedonien välille. Sittemmin kissanhännänvetoa muun muassa eri ryhmien koulutukseen suunnattavista resursseista on jatkettu rauhanomaisin, mutta ajoittain kärjistyvin keinoin.

Maassa ei ole yhtenäistä opetussuunnitelmaa ja eri etniset ryhmät opiskelevat eri kouluissa ja eri kielillä. Heille myös opetetaan esimerkiksi kahta erilaista näkemystä historiasta. Väistämättä tämä synnyttää etäisyyttä ja jännitteitä eri kansanryhmien välille.

– Syitä miksi olemme Makedoniassa ovat esimerkki meillä hyvin hoidetusta ”vähemmistökysymyksestä”, esimerkki vakaasta ja toimivasta parlamentaarisesta demokratiasta ja hyvästä koulutusjärjestelmästä. ”Vähemmistökysymyksellä” tarkoitan yhteiseloa suomen- ja ruotsinkielisten kansanosien välillä, joka ei tosiaan meille ole kysymys ollenkaan. Ne ovat niitä asioita joita Makedoniassa nostamme esiin ja painotamme, kertoo Sorsa-säätiön Makedonia-hankkeen koordinaattori Samuli Sinisalo.

Keskustelutilaisuudessa Kiuru esitteli miten Suomen koulutusjärjestelmää, sen syntyä ja merkitystä, sekä koulutusleikkausten johdosta synkkiä tulevaisuudennäkymiä.

– Peruskoulun synty ja myöhemmin Suomen menestys PISA-vertailuissa kertoo määrätietoisista panostuksista koulutukseen. Kun koulutukseen panostetaan, se lupaa hyvää tulevaisuutta koko kansakunnalle – tämä pätee Suomeen ja pätisi varmasti myös Makedoniaan. Siksi on surullista, että Makedoniaan ei toistaiseksi ole saatu toimivaa koulujärjestelmää ja yhtälailla surullista, että meillä toimivalta järjestelmältä jatkuvasti leikataan resursseja. Koulutusjärjestelmien suunta tulee määrittämään molempien kansakuntien suuntaa tulevaisuudessa. Toivottavasti suunta on hyvä, päättää Kiuru.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Pohjoismaiden neuvostossa käsittellään huomenna ehdotusta pohjoismaisesta kansallisuudesta

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta kokoontuu Oslossa keskiviikkona 25.1. Valiokunta käsittelee jäsenehdotusta pohjoismaisesta kansallisuudesta.

Jäsenehdotuksella pyritään ratkaisemaan ongelmia, jotka johtuvat nykyisistä kansallisista tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmistä. Ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön kansallisia henkilötunnuksia täydentävä pohjoismainen henkilötunnus. Valiokunta kuulee asiassa asiantuntijoita ja päättää ehdotuksen jatkokäsittelystä.

Kokoukseen osallistuvat eduskunnasta kansanedustajat Anna-Maja Henriksson (r.) ja Krista Mikkonen (vihr.).

Hajoamattoman muovijätteen vähentäminen Pohjoismaissa on puolestaan PN:n Kestävä Pohjola -valiokunnan kokouksen keskeisiä teemoja. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että ne kieltävät mikromuovin käytön kosmetiikassa ja muissa henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuissa tuotteissa.

Valiokunnan kokouksessa käsitellään myös muun muassa ajoneuvojen latausverkoston laajentamista. Jäsenehdotuksessa kartoitetaan Pohjoismaiden tämän hetkisiä toimia ja suunnitelmia liikenteen päästöjen vähentämiseksi sekä selvitetään mahdollisuuksia standardoida Pohjoismaiden latauspisteet sähköautoille.

Suomesta Kestävä Pohjola -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Hanna Kosonen (Kestävä Pohjola -valiokunnan puheenjohtaja, kesk.) ja Mikko Kärnä (kesk.)

Suomi toimii vuonna 2017 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson: ”Jos tämä tie muuttuu maksulliseksi, luo se eriarvoisuutta saariston ja muun Suomen välille”

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii, että myös liikenne- ja viestintäministeriön kaavailema kokeilu koskien saaristoliikenteen maksullisuutta tulee keskeyttää. Kokeilu on suunniteltu aloitettavaksi 1.4 ja se tulisi kestämään vuoden 2018 loppuun saakka. Kokeilun aikana yhteysalusten kaikilta käyttäjiltä tullaan perimään maksuja.

– Ministeri Anne Berner on juuri perunut suunnitelmansa tiemaksuista Suomessa. Saariston asukkaille yhteysalukset muodostavat vedenpäällisen tien töihin, kouluun, sairaanhoitoon ja kauppaan. Jos tämä tie muuttuu maksulliseksi, luo se eriarvoisuutta saariston ja muun Suomen välille. Missään muuallakaan Suomessa ei ole käytössä tiemaksuja, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan liikenne- ja viestintäministeriöstä on todettu, että hinnat halutaan pitää saaristoliikenteessä kohtuullisina: Hinnoiksi on kaavailtu henkilömatkustajien osalta matkan pituudesta riippuen 10–15 euroa, henkilöautolta 35–40 euroa, pakettiautolta 50 euroa ja kuorma-autolta 100–150 euroa.

– Saariston asukkaiden mielestä nämä hinnat eivät tunnu kohtuullisilta ja niillä on suora ja välitön vaikutus saariston vakituisten asukkaiden toimeentuloon, Andersson muistuttaa.

Maksullisuus myös heikentää saariston vetovoimaa mökkiläisten ja turistien silmissä, mikä haittaa elinkeinonharjoittajien toimintaa, sanoo Andersson. Kallistuvat tavarakuljetukset haittaavat puolestaan yrittämistä saaristossa, esimerkiksi maitoauton käynti saaressa maksaisi 220 euroa kerralta. Tällaisilla hinnoilla yrittäminen ei ole enää kannattavaa.

– Saaristolaki edellyttää, että saariston vakinaisella väestöllä on oltava käytettävissään tarpeelliset ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset liikenne- ja kuljetuspalvelut.

AVAINSANAT

”En näe linkkiä näiden asioiden välillä” — presidentti Niinistö kommentoi Trumpin Venäjä-puheita

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Venäjän vastaisten pakotteiden lieventäminen olisi hyvä asia, mutta sille on ehtonsa, kuten Minskin sopimuksen noudattaminen.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon Helsingissä tänään tavannut Niinistö arvioi, että Yhdysvallat ei ole heti muuttamassa linjaansa pakotepolitiikassa. Hän huomauttaa, että Yhdysvalloilla on omat pakotteensa ja EU:lla omansa. Suomi kunnioittaa EU:n päätöksiä, joita se on ollut tekemässä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on vihjannut, että Venäjän vastaisia pakotteita voisi purkaa, jos Venäjä auttaa Yhdysvaltoja terrorismin vastaisessa taistelussa. Niinistön mukaan Venäjän vastaiset pakotteet on asetettu Krimin valtauksen ja Donbassin tapahtumien eikä terrorismin takia.

– En näe linkkiä näiden asioiden välillä. En kuitenkaan usko, että Yhdysvallat on vaihtamassa politiikkansa, Niinistö arvioi.

Niinistön mukaan on kuitenkin liian aikaista esittää yksityiskohtaisia mielipiteitä Yhdysvaltojen uudesta hallinnosta. Hänen mukaansa nyt täytyy odottaa ja katsoa, tuleeko politiikkaan muutoksia. Hän painotti Yhdysvaltojen pitkää demokratiaperinnettä, jonka takana ovat samat vakaat ideat.

Myös Poroshenkon mukaan Trumpin politiikkaa on vielä hieman liian aikaista arvioida. Hän painotti Yhdysvaltojen muuttumattomia arvoja eli vapautta ja demokratiaa. Hän sanoi Ukrainan jakavan samat arvot.

– Ukrainan sotilaat taistelevat Itä-Ukrainassa vapauden ja demokratian puolesta, edustaen Ukrainan lisäksi Eurooppaa ja koko maailmaa, Poroshenko sanoi presidenttien lehdistötilaisuudessa.

Poroshenko kiitti Niinistöä ymmärryksestä Ukrainaa kohtaan. Poroshenko on tyytyväinen, että Suomella on ollut vankka kanta Venäjän suhteen Minskin sopimukseen liittyen.

Presidenttien lehdistötilaisuudessa Niinistö kertoi keskustelleensa Poroshenkon kanssa maiden kahdenvälisistä suhteista. Niinistö sanoo toistaneensa Suomen kannan esimerkiksi siitä, että Krimin liittäminen Venäjään on tuomittavaa.

Jussi Halla-aho hehkuttaa hollantilaispuoluetta ja syyttää suomalaista mediaa pelottelusta — ”Kuten aina, Suomi tulee vähän jälkijunassa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten erittäin todennäköinen puheenjohtajaehdokas, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vertaa Suomea Alankomaihin Facebook-päivityksessään. Julkaisun aiheena on, kyllä, maahanmuutto.

Hollannisa järjestetään maaliskuussa parlamenttivaalit. Halla-aho muistuttaa, että mielipidekyselyjen mukaan Geert Wildersin Vapauspuolueesta on tulossa suurin puolue.

Halla-aho väittää, että suomalainen media on pelotellut sillä, että perussuomalaisten kannatus romahtaisi, jos se muuttuisi puheenjohtajavalintojensa myötä ”yhden asian puolueeksi”.

”Wildersin Vapauspuolue on linjauksiltaan erittäin jyrkkä ”yhden asian puolue”. Silti lähes kolmannes perinteisesti liberaaleista hollantilaisista kannattaa sitä. Maahanmuutosta on muutenkin tulossa parlamenttivaalien tärkein teema. Hollantilaisten mielestä se ei ole lillukanvarsi.”

Halla-aho kirjoittaa, että vaikka Vapauspuolue on oppositiossa, sillä on ollut valtava vaikutus Alankomaiden maahanmuuttolainsäädännön tiukentumiseen viimeisten muutaman vuoden aikana.

”Vapauspuolueen kasvu on pelote, joka saa maan pääministerin Mark Rutten julkaisemaan tämän päivän lehdissä viestin maahanmuuttajille: ”Jos et pidä tästä maasta, mene pois. Käyttäydy normaalisti tai mene pois.”

Kuten aina, Halla-aho jatkaa väitettään, Suomi tulee vähän jälkijunassa.

”Kymmenen vuotta sitten suurin osa Länsi-Euroopasta oli virallisesti sitä mieltä, että ei tämä maahanmuutto ole mikään iso juttu. Tänä päivänä se on kaikkialla Länsi-Euroopassa kaikkein suurin poliittinen kysymys, mutta Suomessa se ei ole mikään iso juttu.”

Halla-ahon mukaan maahanmuutto on iso juttu siksi, että se vaikuttaa kaikkiin muihin juttuihin:

”Työmarkkinoihin, julkiseen talouteen, hyvinvointirakenteiden kestävyyteen, asuntotilanteeseen, turvallisuuteen ja yhteiskuntarauhaan.”

Soini: Liikenneverkosta saatava kaikkien hyväksymä ratkaisu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Timo Soini (ps.) loistaa tyytyväisyyttään, kun Anner Berner perui liikenneverkkoesityksensä.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan liikenneverkon kehittämiseen täytyy löytää ratkaisu, jonka kaikki hallituspuolueet voivat hyväksyä.

Soini arvioi, että hallituksessa käydään aika pian keskustelua siitä, miten asiassa edetään.
Soini muistuttaa, että liikenneverkon korjausvelkaa on tavattoman paljon ja teiden ja siltojen tulee olla kunnossa. Perusperiaate hänen mukaansa on, että valtio pitää tiet kunnossa.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) tiedotti eilen illalla, että liikenne- ja viestintäministeriö keskeyttää liikenneverkkoyhtiön selvityksen.
(STT)