Krista Kiuru Makedoniassa: Koulutus määrittää kansakunnan suuntaa

Krista Kiuru makedonialaismedian haastattelussa.

Makedoniassa koulutusjärjestelmä on jakautunut voimakkaasti etnisten ja kielellisten jakolinjojen mukaan. Nämä jakolinjat halkaisevat koko yhteiskunnan. Suomalainen koulutusjärjestelmä taas toimii niin suomen kuin ruotsinkin kielellä, että emme enää edes ajattele koko asiaa. Kielikysymys on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä saatu ratkaistua ja oppilaiden osaamistaso nousi maailman huipulle, kun koulutukseen panostettiin. Olisiko Makedoniassa mahdollista oppia Suomen mallista?

Suomen entinen opetusministeri Krista Kiuru vierailee parhaillaan Makedoniassa, jossa hän osallistuu Etyj:n parlamentaarisen yleiskokouksen syysistuntoon ja Kalevi Sorsa -säätiön, Progres Instituten ja Friedrich Ebert -säätiön järjestämään keskustelutilaisuuteen koulutuksesta Makedoniassa. Sorsa-säätiöllä on ollut demokratiatukihanke Makedoniassa vuodesta 2008 lähtien.

– Tämä on ensimmäinen vierailuni Makedoniassa. On ollut mielenkiintoista tutustua maahan, sen koulutusjärjestelmään ja haastavaan poliittiseen tilanteeseen. Samalla minulla on mahdollisuus kertoa, miten joihinkin näistä haasteista on Suomessa ja meidän koulutusjärjestelmässämme vastattu, toteaa Kiuru.

Makedonialla ja Suomella on maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta myös yhtäläisyyksiä. Molemmat ovat kansakuntia idän ja lännen välissä ja molemmissa maissa on huomattava kielivähemmistö. Makedoniassa noin 65% väestöstä on etnisiä makedoneja ja noin 25% väestöstä etnisiä albaaneja. Noin 10% on muita väestöryhmiä, kuten serbejä, turkkilaisia ja romaneja.

Makedoniassa kielikysymys johti vuonna 2001 aseelliseen konfliktiin albanien ja makedonien välille. Sittemmin kissanhännänvetoa muun muassa eri ryhmien koulutukseen suunnattavista resursseista on jatkettu rauhanomaisin, mutta ajoittain kärjistyvin keinoin.

Maassa ei ole yhtenäistä opetussuunnitelmaa ja eri etniset ryhmät opiskelevat eri kouluissa ja eri kielillä. Heille myös opetetaan esimerkiksi kahta erilaista näkemystä historiasta. Väistämättä tämä synnyttää etäisyyttä ja jännitteitä eri kansanryhmien välille.

– Syitä miksi olemme Makedoniassa ovat esimerkki meillä hyvin hoidetusta ”vähemmistökysymyksestä”, esimerkki vakaasta ja toimivasta parlamentaarisesta demokratiasta ja hyvästä koulutusjärjestelmästä. ”Vähemmistökysymyksellä” tarkoitan yhteiseloa suomen- ja ruotsinkielisten kansanosien välillä, joka ei tosiaan meille ole kysymys ollenkaan. Ne ovat niitä asioita joita Makedoniassa nostamme esiin ja painotamme, kertoo Sorsa-säätiön Makedonia-hankkeen koordinaattori Samuli Sinisalo.

Keskustelutilaisuudessa Kiuru esitteli miten Suomen koulutusjärjestelmää, sen syntyä ja merkitystä, sekä koulutusleikkausten johdosta synkkiä tulevaisuudennäkymiä.

– Peruskoulun synty ja myöhemmin Suomen menestys PISA-vertailuissa kertoo määrätietoisista panostuksista koulutukseen. Kun koulutukseen panostetaan, se lupaa hyvää tulevaisuutta koko kansakunnalle – tämä pätee Suomeen ja pätisi varmasti myös Makedoniaan. Siksi on surullista, että Makedoniaan ei toistaiseksi ole saatu toimivaa koulujärjestelmää ja yhtälailla surullista, että meillä toimivalta järjestelmältä jatkuvasti leikataan resursseja. Koulutusjärjestelmien suunta tulee määrittämään molempien kansakuntien suuntaa tulevaisuudessa. Toivottavasti suunta on hyvä, päättää Kiuru.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Niinistö kertoi lisää Trumpin puhelusta: Vaikutti aidosti siltä, että haluaa tavata

Kuva: Lehtikuva
trumppi

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump esitti toiveen tapaamisesta presidentti Sauli Niinistölle eilisessä puhelinkeskustelussa. Niinistö kertoo Trumpin vaikuttaneen aidosti siltä, että haluaa tavata.

Niinistö kuitenkin toppuuttelee toiveita pikaisesta tapaamisesta, sillä kyse oli hänen mukaansa varmasti myös kohteliaisuudesta.

Presidentin kanslia tiedotti puhelusta jo eilen, ja tänään Niinistö kommentoi sitä tarkemmin toimittajille.

Kaksikko keskusteli muun muassa Suomen ja Yhdysvaltain suhteista, Venäjästä sekä Arktisesta neuvostosta, jonka puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle keväällä.

Trump pyysi presidentti Niinistöä välittämään suomalaisille terveiset, että suomalaiset ovat hienoa kansaa.

Sipilä ja Medvedev: Pöydällä uusia isoja investointeja

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Pääministerit Dmitri Medvedev (vasemmalla) ja Juha Sipilä keskustelevat taloudesta ja turvallisuudesta.

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tapaaminen Oulussa alkoi yhden jälkeen iltapäivällä.

Tapaamisen annista kerrotaan tiedotustilaisuudessa myöhemmin iltapäivällä. Kyseessä on pääministerien toinen kahdenvälinen tapaaminen.

Sipilän mukaan tapaamisessa Medvedevin kanssa keskustellaan taloudesta ja turvallisuudesta. Tarkoitus on käydä läpi muun muassa Syyrian ja Itämeren tilannetta, mutta myös taloutta.

– Olemme nyt rohkeasti ottaneet agendalle myöskin näitä uusia isoja investointeja, Sipilä sanoi torstaina.

Viime kuussa luovutetussa selvityksessä sanottiin, että Koillisväylän kautta kulkeva Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli olisi poliittisesti ja teknisesti mahdollista toteuttaa.

Selvityksen teki Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen yhdessä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon kanssa.

– Me aiomme määrätietoisesti edetä nyt asian kanssa, jos saamme korkeammalla tasolla myöskin vihreätä valoa kaikilta mailta, Sipilä sanoi tietoliikennekaapelista.

Sipilän mukaan tavoitteena on, että vauhtiin päästäisiin jo tämän hallituskauden aikana.

Esille mahdollisesti nousevien aiheiden kirjo tämän päivän tapaamisessa on laaja. Yksi esillä ollut asia on arktinen yhteistyö, sillä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle ensi keväänä.

Kaasuputkiasiat nousivat pintaan tällä viikolla, kun venäläinen uutistoimisto Tass kertoi alkuviikosta Venäjän odottavan poliittista tukea Suomelta Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

Suuren valiokunnan sd-ryhmä: EU-jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa jäädytettävä

Kuva: Thinkstock
Turkish flag flying in the air

Eduskunnan suuren valiokunnan sosialidemokraatit tiedottavat tuomitsevansa jyrkästi Turkin ihmisoikeusloukkaukset ja ilmaisevat syvän huolensa maan tulevaisuudesta ja liberaalin demokratian kehityksestä.

– Viime keväänä voimaan tulleen EU-Turkki-sopimuksen myötä muuttoliike Turkin kautta EU-jäsenvaltioihin on hidastunut, mutta sopimuksen yhteensopivuus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden kanssa on kyseenalainen, he toteavat.

– Turkissa oppositioon kohdistuvat vainot ovat kiihtyneet viime viikkoina. Kurdien tärkeimmän poliittisen puolueen HDP:n johtajia ja kansanedustajia sekä kaupunginjohtajia on ollut pidätettynä marraskuun alusta lähtien. Terrorismin vastainen laki tuli Turkissa voimaan heinäkuun epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, minkä jälkeen alkaneilla puhdistuksilla on pyritty tukahduttamaan Erdoganin ja hallituksen vastaiset äänet.

– Yhteensä Turkissa on kesän jälkeen pidätetty ja pantu viralta kymmeniä tuhansia ihmisiä, muun muassa tutkijoita, opettajia ja upseereita.  Myös lehdistönvapautta on rajoitettu voimakkaasti. Turkin ja maan kurdivähemmistön välinen tilanne on kiristynyt äärimmilleen. Kurdialueen taisteluita ja sekasortoa on paennut satoja tuhansia ihmisiä.

”Keskusteluyhteyden ylläpitäminen on tärkeää.”

Suuren valiokunnan sosialidemokraatit toteavat Turkin tilanteen kehittyneen yhä huolestuttavampaan suuntaan.

– Suomi ja muu Eurooppa eivät saa pakolaiskysymyksen ja muuttoliikkeen hallinnan varjolla ummistaa silmiään ja seurata sivusta ihmisoikeuksien rikkomuksia ja ihmisten vainoamista. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen Turkkiin on tärkeää, mutta eurooppalaisten arvojen vastainen toiminta on tuomittava.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan vaatinut, että neuvottelut EU-jäsenyydestä Turkin kanssa on toistaiseksi jäädytettävä.

– Myös suuren valiokunnan sosialidemokraatit kannattavat neuvottelujen jäädyttämistä toistaiseksi. Jäsenyysneuvotteluja, samoin kuin neuvotteluja viisumivapaudesta, voidaan jatkaa sitten kun Turkki on sitoutunut lopettamaan ihmisoikeusrikkomukset ja demokratian sekä sananvapauden tukahduttamisen. Tavoite on pitää Turkki ankkuroituneena Eurooppaan, mutta tässä tilanteessa on annettava selvä signaali siitä, ettei EU voi hyväksyä Turkin toimintaa.

Suuren valiokunnan sosialidemokraatit huomauttavat, että valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia vuodelle 2017 on tänään perjantaina saapunut eduskunnan käsittelyyn.

– On hälyttävää, että vaikuttamisstrategiassa Suomen hallitus ei millään tavoin ota kantaa Turkin erittäin huolestuttavaan ihmisoikeustilanteeseen. Sosialidemokraatit peräänkuuluttavat pääministeri Sipilältä ja Suomen hallitukselta nyt johdonmukaista ja määrätietoista linjaa suhteessa Turkkiin strategian käsittelyn yhteydessä.

Sosialidemokraateista suureen valiokuntaan kuuluvat valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen, Jukka Gustafsson, Timo Harakka ja Sanna Marin.

Hallitus petti kirkon: ”Ei ole oikein, että kirkon jäsenet joutuvat maksamaan entistä enemmän”

Kuva: Jari Soini
kirkko

Hallitus on päättänyt leikata evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon rahoitusta vastoin tuoretta sopimusta. SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen pahoittelevat päätöstä. SDP esitti hallituksen esityksen hylkäämistä, indeksikorotusten tekemistä ja sopimuksen noudattamista.

Valtion ja kirkkojen välisissä neuvotteluissa löydettiin rahoitusmalli, joka on ollut voimassa tämän vuoden alusta alkaen. Uuden lain mukaan valtio jakaa kirkolle kiinteän rahasumman, jota tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin perusteella.

– Nyt hallitus on irtautumassa tuoreesta laista ja sopimuksesta kirkon kanssa, kun se esittää, että laissa säädetty indeksikorotus jätetään toteuttamatta. Esitetyn leikkauksen vaikutukset valtiontalouteen ovat suhteellisen pienet. Sitä vastoin kyseessä on periaatteellisesti merkittävä asia, kansanedustajat korostavat.

Uudistuksella tavoiteltu vakaus voidaan unohtaa.

Valtion budjetista maksetaan vuosittain lakisääteistä rahoitusta hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvistä tehtävistä.

SDP:n kansanedustajat muistuttavat, että nämä tehtävät eivät palvele yksinomaan kirkon jäseniä, vaan muitakin Suomen kansalaisia ja ulkomaalaisia.

– Kirkon jäsenet joutuvat maksamaan yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta kirkollisveron kautta jatkossa entistä enemmän kuin muut kansalaiset. Ei ole oikein, että kirkon jäsenet joutuvat maksamaan myös kirkkoon kuulumattomien lakisääteisiä palveluja.

Vuoden 2016 alusta alkaen sovittu korvaus on korvannut seurakuntien aiemmin saaman osuuden yhteisöveron tuotosta. SDP:n mielestä aikaisempi yhteisövero-osuuteen perustuva järjestelmä oli hankala kirkoille epävakautensa takia.

– Uuden mallin lähtökohtana oleva summa on merkittävästi pienempi kuin yhteisöveron tuotto parhaina vuosina. Kirkkojen puolelta tähän oltiin valmiita, kun vastineeksi saatiin vakaa ja ennustettava rahoitusmalli. Nyt hallituksen irtautuessa yhdessä sovitusta, uudistuksella tavoiteltu vakaus voidaan unohtaa, kansanedustajat huomauttavat.

Posti päätyi pilapiirrokseen

Demokraatti-lehden 10 000 painoksen häviäminen teille tietämättömille on päätynyt tänään Helsingin Sanomien Karlssonin pilapiirroksen aiheeksi.

– Demarilehden koko painos on kadonnut, mies sanoo.

– Ai. Ketäs se on erehtynyt haastattelemaan? toinen mies jatkaa.

Postin viestintäjohtajan Timo Anttila on puhunut väärinkäsityksestä ja jakeluhäiriöstä katoamisen sijaan.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi on kertonut, miten lehdet olivat pitkään kateissa eikä monien puhelinsoittojen jälkeen selvinnyt, missä ne olivat.

Helsingin Sanomien pilapiirtäjä on Henrik Karlsson.