Tilaisuudessa on paikalla myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sekä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehiä.

Kiurulta kysyttiin esityksensä jälkeen hyvinvointialueiden rahoituksen varmistamisesta, valtion seurannasta ja tarkemmin siitä, kuinka huolehditaan, että ensi vuoden rahankäyttö on sellaista, ettei se johda siihen, että seuraavan vuoden resurssit olisivat riittämättömät.

– Se on aivan selvää, ettei perälautaa ole. Seuraava kysymys on se, että voidaanko me ajatella, että yhteiskunnassa tehtäisiin päätöksiä osaoptimoinnin näkökulmasta. Ja etteikö se aiheuttaisi jonkinlaista paheksuntaa? Kysymys on siitä, mitä päättäjät voivat sallia asialliseksi toiminnaksi. Ja jos me osaoptimoimme koko Suomessa sen, että hyvinvointialueille ei jää tarpeeksi rahoitusta ja jopa räikeällä tavalla, niin ei se kunnian kukko kyllä laula.

Kiuru kertoi, että tilanteeseen on varauduttu jo niin, että kuntaministeri (Sirpa Paatero, sd.) kirjoitti kuntakirjeessään kunnille varoituksen sanoja, jotka Kiurun mukaan ovat aiheellisia ainakin joidenkin osalta.

– Tietysti tärkeintä on se, että jos kaikki kunnat tekisivät näin – miettikää ne, jotka kuitenkin sitoutuvat siihenperiaatteeseen, että näin ei toimita – niin kuinka väärä tilanne olisi yksittäisten kuntien osalta.

Kiurun mukaan viime kädessä vastuu on poliittinen.

– Mutta ohjauskeinoja, perälautaa, laillisia keinoja meillä ei ole puuttua, mutta varmasti yhteiskunnan näkökulmasta näyttäisi aika erikoiselta, jos tieten tahtoen siirrettäisiin laskennallisia osuuksia vähemmän rahoitusta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen jatkossa.