Syynä on hänen mukaansa se, että hallitukselta on tulossa kunnille lisää velvoitteita ilman riittäviä valtionosuuksia.

– Toivoisimme, että hallitus ei tekisi sellaista valtakunnan politiikkaa, jossa se sysää kunnille lisävelvoitteita ilman riittäviä valtionosuuksia, hän sanoo STT:n kuntavaalisarjan haastattelussa.

Isoimpina peikkoina puolue näkee kaksi isoa uudistusta eli oppivelvollisuusiän nostamisen, jossa oppilaskohtaisia materiaalikustannuksia on Essayahin mukaan rankasti alimitoitettu. Toinen on sinällään tärkeä hoitajamitoitus, joka on Essayahin mukaan kustannuksiltaan myös alimitoitettu.

Essayahin mukaan etenkään pienten kuntien taloutta ei kannata alkaa trimmata juustohöylällä.

– Siellä on niitä lakisääteisiä toimia, jotka kuntien pitää joka tapauksessa toteuttaa valtionosuuksilla ja verotuloilla.

Kuntaliitoksista Essayah ei myöskään säästökeinona innostu.

– Jos esimerkiksi kaksi köyhää kuntaa pistetään yhteen, mitä etua tai hyötyä siitä tulee? Kuntien elinvoima ja sen säilyttäminen ovat tärkeämpiä keinoja kuin kuntaliitokset.

Puoluejohtajan mukaan on kuitenkin väistämätöntä, että rakenteellisia uudistuksia tehdään. Yksi hyvä sellainen on Essayhin mukaan valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus.

– Pienille kunnille sote-palvelut ovat sellainen kurimus, kun budjetin muu liikkumavara voi jäädä hyvinkin pieneksi. Budjetista saattaa olla 70–80 prosenttia sotea.

Hallituksen sote-malli ei kuitenkaan sellaisena kristillisdemokraatteja täysin tyydytä, sillä siinä on muun muassa rahoitukseen ja alueiden yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia.

Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaminen siirtyisi kunnilta suuremmille itsehallinnollisille alueille.

Kuntien elinvoiman säilyttämiseksi kristillisdemokraatit pyrkisivät myös hillitsemään kuluja. Essayah nostaa esille kaksi esimerkkiä: työhyvinvointiohjelmilla sairauspoissaolojen vähentäminen kuntien työtekijöiden keskuudessa ja kuntien järkevämmät hankinnat.

Kuntien hankinnoissa KD:n puheenjohtaja lisäisi osaamista laatukriteereistä, jotta alueen yritykset saataisiin mukaan tarjouksiin. Sitä kautta verotulot saataisiin suunnattua oman kunnan kirstuun.

– Kunnat tekevät nyt niin isoja tarjouspyyntöjä, että oman kunnan yritykset tippuvat pois eivätkä pysty vastaamaan tarjouspyyntöihin.

Kristillisdemokraattien kannatus oli viime kuntavaaleissa neljän prosentin tuntumassa, ja puolueella on yhteensä 320 valtuutettua. Jos kuntavaalit sujuvat puolueen tavoitteiden mukaan, paikkamäärä kasvaa muutamalla kymmenellä.

– Siinä on tietysti haastetta, Essayah myöntää.

STT-Saila Kiuttu