Kristillisdemokraatit: Perustulokokeilu hylättävä — ”Raha kankkulan kaivoon”

Kuva: Jari Soini

Kristillisdemokraatit kannattavat sosiaaliturvan muuttamista osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, mutta näitä tavoitteita ei kuitenkaan pystytä hallituksen mallilla saavuttamaan, sanoo KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman valtiovarainvaliokunnassa jättämässään eriävässä mielipiteessä.

Östmanin mielestä kokeiluun menevä raha tulee heitetyksi ”kankkulan kaivoon”. Sipilän hallituksen perustulokokeeseen otettaisiin mukana 2000 satunnaisesti valittua työtöntä ja se maksaisi valtiolle 20 miljoonaa euroa. Kokeiluun valituille Kansaneläkelaitos maksaisi perustuloa 560 euroa kuukaudessa.

— Laajasti toteutettuna valittu epärealistinen malli toisi 11 miljardia euron alijäämän. Lähtöasetelman vuoksi katson, ettei mallilla voida kunnolla selvittää perustulon työllisyysvaikutuksia eikä koeasetelmaa voida myöskään kutsua kunnolla perustulokokeiluksi.

— Malli on ongelmallinen myös siitä syystä, ettei se ei pura kannustinloukkuja ja johtaisi korkeisiin tasaveroprosentteihin, jotka puolestaan hyydyttäisivät palkansaajien ostovoiman.

KD on aikaisemmin esittänyt kannustinloukkujen purkamiseksi tarjolla olevista parasta eli kannustavan perusturvan mallia. Se on sovellutus Iso-Britanniassa käytössä olleesta ja laajennettavasta Universal Credit –mallista.

— KD:n esittämä malli purkaisi viiveet maksatuksissa ja tekee matalapalkkaisenkin työn vastaanottamisen kannattavaksi. Verotus, sosiaaliturva, palkka ja muut tulot sovitettaisiin yhteen reaaliaikaisesti kansallisessa tulorekisterissä.

— Näin ollen esitämmekin, että hallituksen esittämä perustulokokeilumalli hylätään ja että hallitus kiirehtii kansallisen tulorekisterin toteuttamista, jotta perustulokokeilu voidaan tehdä niin, että mukana ovat kehittyneimmät, kannustinloukkuja vähentävät mallit, eli negatiivisen tuloveron malli sekä KD:n kannustavan perusturvan malli, Östman toteaa.

AVAINSANAT

Keskustalainen turkiskapina: ”Sokos boikottiin!”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) kovistaa S-ryhmän johtoa tilille kauppaketjun turkispäätöksestä.

Tavarataloketju Sokos kertoi torstaina, ettei se hyväksy valikoimiinsa enää aitoja turkiksia tai turkissomisteita. Sokoksen mukaan se ei salli myöskään sellaista eläinkuitujen keräämistä, joka aiheuttaa eläimille tarpeetonta kärsimystä. Linjaus näkyy käytännössä ensi vuoden aikana.

Sokoksen myyntijohtajan Juha Thilmanin mukaan yritykselle on tärkeää, että eläinperäisten tuotteiden tuotannossa kunnioitetaan eläinten oikeuksia ja huolehditaan eläinten hyvinvoinnista.

– Eläinten hyvinvointi kiinnostaa myös asiakkaitamme enenevässä määrin, Thilman sanoo.

Keskustan kansanedustajat Antti Kurvinen ja Mikko Kärnä moittivat Sokoksen päätöstä populistiseksi ja kaksinaismoralistiseksi. He suosittavat boikotoimaan tavaratalon vaateosastoja.

– Sokoksen päätöstä voisi pitää jollain tavalla loogisena, mikäli samalla olisi luovuttu muovipusseihin verrattavien ja ympäristöä kuormittavien tekoturkisten myynnistä. Sen sijaan päätettiinkin ajaa kotimaista ja maailman eettisistä turkistuotantoa alas.

Kansanedustajat muistuttavat, että kotimainen turkistuotanto toimii täysin ilman yhteiskunnan tukia ja tuo satojen miljoonien eurojen vientitulon Suomelle sekä pitää yllä monen pienen paikkakunnan kuntataloutta.

– Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, tullaan niitä myös tuottamaan. Tällaiset päätökset vaarantavat kotimaisen tuotannon, jolloin se vain siirtyy johonkin muuhun maahan, jossa ei ole minkäänlaisia standardeja eläinten hyvinvoinnille.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustakaksikko toteaa, että tuotettujen turkisten lisäksi Suomessa käydään kauppaa myös luonnonturkiksilla, jotka ovat ”taatusti maailman eettisimpiä tuotteita” vaatteiden valmistukseen.

Kurvinen ja Kärnä suosittavat kotimaisen teollisuuden puolustajia boikotoimaan Sokoksen vaateosastoja tämän päätöksen johdosta.

”Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, tullaan niitä myös tuottamaan.”

Kurvinen on keskustan varapuheenjohtaja Kauhavalta.

– Olen saanut eilisen aikana lukuisia yhteydenottoja suomalaisilta tarhaajilta, maanviljelijöiltä ja tavallisilta kuluttajilta, joissa on hämmästelty S-ryhmän linjaa suomalaista maaseutuelinkeinoa ja suomalaista yrittäjyyttä kohtaan, hän kertoo omassa tiedotteessaan.

Kurvinen vaatii S-ryhmän johtoa selvittämään kauppaketjun kantaa suomalaisiin turkiksiin ja turkistuotantoon.

”Joka vuosi noin 10 000 nuorta jää peruskoulun varaan” – SAK nostaisi oppivelvollisuusikää

Tuula Peltonen pelkää, että ryhmäkoot ryöpsähtävät taas liian suuriksi.

Nuorten oppivelvollisuusikää tulisi nostaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ehdottaa palkansaajakeskusjärjestö SAK.

Keskusjärjestön mukaan perusasteen koulutuksen varassa 16–64-vuotiaista oli toissa vuonna yli 620 000 ja töissä heistä kävi alle puolet.

– Peruskoulu on Suomessa kaikille pakollinen. Sen jälkeen mahdollisuuksia on useita, kuten lukio tai ammattikoulu. Joka vuosi kuitenkin noin 10 000 nuorta jää peruskoulun varaan, sanoo SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen.

SAK:n mukaan useimmilla matalasti koulutetuilla on myös puutteelliset luku-, lasku- ja digitaidot, mikä lisää syrjäytymisvaaraa.

SAK helpottaisi aikuisten opiskelua työn ohessa tai työttömänä ja perustaisi esimerkiksi avoimen yliopiston tapaan toimivia avoimia ammattiopistoja.

Sijoittamalla aikuisten ammatilliseen koulutukseen hallitus voisi SAK:n laskelmien mukaan parhaimmillaan ylittää työllisyystavoitteensa.

– Jos perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste olisi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tasolla, työllisyysaste ylittäisi 72 prosenttia. Töissä olisi 146 000 ihmistä nykyistä enemmän, arvioi Koskinen.

”Maailmalla ei ole mennyt kaikkinensa kuin Strömsössä” – Presidentti Halonen odottaa nyt jo tuloksia säällisestä työstä ihmisten arjessa

Kuva: Marja Luumi
tarja-halonen

Presidentti Tarja Halosen Globaalin kestävän kehityksen säätiö ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK järjestivät viime kesäkuussa yhteisen seminaarin, johon oli saatu puhujaksi muun muassa Kansainvälisen työjärjestön pääsihteeri Guy Ryder.

Seminaarin annista on nyt ilmestynyt helppotajuinen, käytännönläheinen kirja Kestävän kehityksen haasteet: Säällinen työ.

Tarja Halonen arvioi kirjan julkistustilaisuudessa keskiviikkona mennyttä vuotta vähän muustakin kuin kestävän kehityksen näkökulmasta.

– Vuosi 2016 on ollut hyvin, hyvin mielenkiintoinen ja vaiherikas. Maailmalla ei ole mennyt kaikkinensa kuin Strömsössä.

Halonen luetteli vaiheita: Britannian euroero, ”herra Trumpin” voitto Yhdysvaltain vaaleissa, Syyrian sodan jatkuminen, Italian kansanäänestys ja myöskin YK:n uuden pääsihteerin valinta, jota kohtaan Halonen sanoi olevansa varovaisen toiveikas.

Kesäkuinen seminaari Helsingissä pureutui työhön, säälliseen sellaiseen, joka Halosen mukaan ei useinkaan liitetä kestävään kehitykseen.

Työ on keskeistä köyhyyden vähentämiseksi.

Työtä ei edes alun perin sisällytetty YK:n alkueräisiin vuosituhattavoitteisiin, joita on nyt 17. ILO:n ansiosta se sinne ”ujutettiin”. Halonen on ylpeä siitä, että säällinen työ on nyt hyväksytty osaksi kestävän kehityksen tavoitteita.

– Mutta nyt meidän on muutettava periaatteet todeksi ihmisten arjessa. Työ on keskeistä köyhyyden vähentämiseksi, Halonen muistutti.

Eikä mikä tahansa työ, vaan säällinen sellainen.

– Työn teema on ihmisen näkökulma: miten ihminen säilyy hengissä säällisen työn ansiosta, kokee itsensä arvokkaaksi, miten työ vakauttaa koko yhteiskuntaa ja tuo hyvinvointia.

Tarja Halonen toivoo, että kirjan näkökulmat työhön ja toimeentuloon tulevat yhä enemmän osaksi valtioiden talouspolitiikkaa – myös Suomessa.

Presidentti olikin hyvin iloinen siitä, että työministeri Jari Lindström (ps.) oli mukana kesäkuun seminaarissa.

– Hänestä kuoriutui hyvin myös vanha ay-mies, Halonen heitti.

Lindström saa oman kirjansa, kuten myös ILO:n pääsihteeri Guy Ryder.

Tarja Halonen jatkaa tulevanakin vuonna useissa kansainvälisissä kehityspoliittisissa luottamustehtävissä. Tänä vuonna hän lupautui mukaan pariin uuteenkin ryhmään: Every Women Every Child -aloitteen ohjausryhmään sekä Terveys ja ihmisoikeudet -työryhmään.

Halosen säätiöllä ja yhteistyökumppaneilla, muun muassa SASK:illa, WWF:llä ja Suomen YK-liitolla on jo uutta matoa pistää koukkuun. Seuraavaksi on tekeillä yleisempi käsikirja kestävän kehityksestä.

Kadonneen Demokraatin metsästys: Painoksen katoamiseen lisävaloa

Posti on tarjonnut lisätietoa siihen, miksi Demokraatti-lehden painos vaikutti vielä torstaina aamulla olevan kadoksissa.

Postin mukaan Demokraatin toimitukseen tarkoitetut lehtiniput lähetettiin painosta vahingossa kakkosluokan postina, vaikka nippujen päällä olivat normaalit ykkösluokan lähetystunnukset. Tästä johtuen toimituksessa havahduttiin keskiviikkona selvittämään lehtien kohtaloa.

Kun Demokraatin toimitus kyseli lehtien sijaintia, Posti ei kyennyt keskiviikon aikana paikantamaan Demokraatin 10 000 kappaleen painosta. Kun lehtien kohtaloa tiedusteltiin uudelleen torstaina aamulla, Postista ei osattu edelleenkään kertoa missä lehdet olivat.

Tietokatkoksista huolimatta lehti on kuitenkin jaettu torstaina iltapäivällä lukijoille normaalisti. Osa lehdistä saapuu kuitenkin myöhässä.

Demokraatti pahoittelee lukijoilleen jakeluongelmista mahdollisesti koitunutta harmia.

AVAINSANAT

SDP:n kansanedustajat näkevät hankintalakiuudistuksessa monia ongelmia: ”Hallitus on romuttamassa hyvin toimivaa systeemiä”

Kuva: Jari Soini
Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita, kansanedustaja Lauri Ihalainen katsoo.

Eduskunnan talousvaliokunnan SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajat katsovat, että hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi olisi ehdottomasti pitänyt muuttaa talousvaliokunnan käsittelyssä. Talousvaliokunta hylkäsi eilen äänestyksessä puolueiden esittämät muutokset hallituksen esitykseen.

– Hallituksen esitys sisältää kiistatta paljon oikeansuuntaisia muutoksia. Julkisiin hankintoihin liittyviä muodollisuuksia kevennetään, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia parannetaan, innovaatioiden tukeminen hankinnoilla mahdollistetaan sekä laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien huomioimisen mahdollisuuksia vahvistetaan jonkin verran, kertoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Ottaen kuitenkin huomioon hankintadirektiivien tarjoamat mahdollisuudet ja julkisten hankintojen suuren merkityksen, näitä muutoksia olisi ollut perusteltua viedä huomattavasti pidemmälle. Laatuun ja kokonaiskustannuksiin liittyvät kriteerit olisi kilpailutuksissa tullut asettaa selkeästi ensisijaiseksi pelkkään hankintahintaan nähden, mitä nyt ei tehty.

– Innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita ja sosiaalisiin tekijöihin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvät säännökset jäivät heikoiksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintoja koskevassa sääntelyssä ei riittävästi puututtu niihin ongelmiin, joita nykyisen hankintalain aikana on ilmennyt, Ihalainen luettelee.

”Hallituksen linja eroaa radikaalisti EU:n linjasta.”

Hallituksen esityksen suurin ongelmakohta liittyy SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajien mukaan sidosyksiköiden toiminnan voimakkaaseen rajoittamiseen. Sidosyksiköt ovat pääasiassa kuntien niin sanottuja in house-yhtiöitä, jotka tuottavat palveluita suurimmaksi osaksi kunnalle itselleen voiden kuitenkin myös vähäisessä määrin myydä palveluita muillekin tahoille.

– EU:n hankintadirektiivissä näille sidosyksiköille säädetään oikeus myydä 20 % tuotannostaan muille kuin omistajilleen. Nyt hallituksen esityksessä kuitenkin kansalliseksi rajaksi asetettiin tästä poiketen 5 % ja vielä täysin poikkeuksellinen 500 000 euron enimmäisraja, mikä tarkoittaa erityisesti isompien yhtiöiden kohdalla alle prosenttia liikevaihdosta. Tämä tulee aiheuttamaan merkittäviä ongelmia useille kunnallisille yhtiöille, korostaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

– Hallituksen linja eroaa radikaalisti EU:n ja muiden Euroopan maiden linjasta. Saamiemme tietojen mukaan Suomen lisäksi Puola on ainoa EU-maa, jossa edes harkintaan kuntien toimintamahdollisuuksien rajoittamista tiukemmin, kuin mitä direktiivi vaatii. On outoa, että kun hallitus muuten korostaa EU:n minimisääntelyn mukaan menemistä niin tässä asiassa hallitus haluaa säädellä huomattavasti EU:ta tiukemmin.

”Ne eivät ole mitään markkinahäiriköitä.”

SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari toteaa, että hallitus on romuttamassa hyvin toimivaa systeemiä.

– Olemme saaneet kunnilta ja kuntien yhtiöiltä lukuisia yhteydenottoja siitä, miten hallituksen esitys aiheuttaisi merkittävää vahinkoa ja estäisi järkevää toimintaa kunnissa. Suuriin ongelmiin joutuvista aloista voi mainita esimerkkeinä kuntien jäteyhtiöt ja työterveydenhuoltoyhtiöt. Mietinnössä on siirtymäsäännöksissä esitetty joustoa jätetoimialle, mutta parempi ratkaisu olisi ollut turvata toimiva ulosmyyntioikeus.

– In house-yhtiöiden melko vähäinen ulosmyynti on joka tapauksessa markkinaehtoista. Ne eivät ole mitään markkinahäiriköitä, vaan kykenevät esimerkiksi synergiaetuja hyödyntäen tarjoamaan kunnissa kuntalaisille ja yrityksille usein sellaisia palveluita, joita muuten voi olla vaikea saada asiakkaan kannalta järkevään hintaan, Skinnari toteaa.

SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että hallituksen esityksessä ei esitetty mitään kestäviä perusteluja Euroopan mittakaavassakin poikkeukselliselle sääntelylle.

– Valiokunnan kuulemat asiantuntijat pitivät esitettyä sidosyksikkösääntelyä ongelmallisena. Edes hallituksen esityksen valmistellut työryhmä ei pitänyt näin tiukkaa rajausta perusteltuna, mutta hallitus sopi asiasta yksittäisten lobbausryhmien kanssa ohi virkamiesvalmistelun. Hallitus on siis tässä ryhtynyt väkisin vaikeuttamaan kuntien järkevää toimintaa järjestääkseen lisämarkkinoita tiettyjen alojen yksityisille yrityksille.

Kansanedustajat kiinnittivät huomiota myös hankintalain vaikutuksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erityisesti vammaisten elinikäisten palveluiden järjestämiseen.

Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yli 33 miljardilla eurolla.

Keskustelua aiheesta