Kristillisdemokraatit: Perustulokokeilu hylättävä — ”Raha kankkulan kaivoon”

Kuva: Jari Soini

Kristillisdemokraatit kannattavat sosiaaliturvan muuttamista osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, mutta näitä tavoitteita ei kuitenkaan pystytä hallituksen mallilla saavuttamaan, sanoo KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman valtiovarainvaliokunnassa jättämässään eriävässä mielipiteessä.

Östmanin mielestä kokeiluun menevä raha tulee heitetyksi ”kankkulan kaivoon”. Sipilän hallituksen perustulokokeeseen otettaisiin mukana 2000 satunnaisesti valittua työtöntä ja se maksaisi valtiolle 20 miljoonaa euroa. Kokeiluun valituille Kansaneläkelaitos maksaisi perustuloa 560 euroa kuukaudessa.

— Laajasti toteutettuna valittu epärealistinen malli toisi 11 miljardia euron alijäämän. Lähtöasetelman vuoksi katson, ettei mallilla voida kunnolla selvittää perustulon työllisyysvaikutuksia eikä koeasetelmaa voida myöskään kutsua kunnolla perustulokokeiluksi.

— Malli on ongelmallinen myös siitä syystä, ettei se ei pura kannustinloukkuja ja johtaisi korkeisiin tasaveroprosentteihin, jotka puolestaan hyydyttäisivät palkansaajien ostovoiman.

KD on aikaisemmin esittänyt kannustinloukkujen purkamiseksi tarjolla olevista parasta eli kannustavan perusturvan mallia. Se on sovellutus Iso-Britanniassa käytössä olleesta ja laajennettavasta Universal Credit –mallista.

— KD:n esittämä malli purkaisi viiveet maksatuksissa ja tekee matalapalkkaisenkin työn vastaanottamisen kannattavaksi. Verotus, sosiaaliturva, palkka ja muut tulot sovitettaisiin yhteen reaaliaikaisesti kansallisessa tulorekisterissä.

— Näin ollen esitämmekin, että hallituksen esittämä perustulokokeilumalli hylätään ja että hallitus kiirehtii kansallisen tulorekisterin toteuttamista, jotta perustulokokeilu voidaan tehdä niin, että mukana ovat kehittyneimmät, kannustinloukkuja vähentävät mallit, eli negatiivisen tuloveron malli sekä KD:n kannustavan perusturvan malli, Östman toteaa.

AVAINSANAT

Sipilän hallitus kyykyttää työttömiä, entiseltä työministeriltä täyslaidallinen: ”Hullun hommaa!”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Entinen työministeri, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov on kirjoittanut harvinaisen tiukkasanaisen päivityksen työttömien kohtelusta. Filatov arvostelee Sipilän hallitusta Facebook-sivuillaan.

Hän huomauttaa, että jatkossa työttömän saattaa olla pakko löytää töitä voidakseen saada täyttä työttömyysturvaa.

”Lueskelen hallituksen esityksiä työttömyysturvamuutoksiksi. En kertakaikkiaan voi ymmärtää esitystä, jonka mukaan työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei onnistu löytämään työtä.”

Filatov hämmästelee logiikka, jonka mukaan kolmessa kuukaudessa pitää tehdä kolme päivää työtä, jotta turva säilyy ennallaan. Uhkana on, että turvaa leikataan 4,65 prosenttia.

”Työtön voi hakea töitä tai yrittää päästä palkkatuettuun työhön tai muihin aktiivitoimiin, mutta kaikista näistä leikkauksen estävistä toimista päättää joku muu kuin työtön itse. Hullun hommaa!”

Filatov huomauttaa, kuinka hallitus arvioi, että asumistuki- ja toimeentulotukimenot kasvavat.

”Minä luulen, että moni vaikeasti työllistyvä luovuttaa kokonaan ja siirtyy toimeentulotuelle.”

Keskustelua aiheesta

Krista Kiuru: Tästä hallitus ei saa kiitosta – karu käyrä osoittaa SDP:n aiemman väitteen todeksi

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen ja SDP:n kansanedusta Krista Kiuru (oikealla) kyselytunnilla eduskunnassa 14. syyskuuta.

Valtiovarainministeriö kertoi tänään, miten Juha Sipilän (kesk.) hallituksen budjettiesitys vaikuttaa tulonjakoon. Arvioinnin mukaan pienituloisten tulot tippuvat ja suurituloisten nousevat.

Talousarvioesityksen muutokset kasvattavat käytettävissä olevia tuloja vuonna 2018 seitsemällä kymmenestä kotitaloudesta verrattuna käytettävissä oleviin tuloihin vuonna 2018.

VM:n esittelemä käyrä on kuitenkin pienituloisten kannalta karua katsottavaa: kolmanneksi alimmassa kymmenyksessä tulomuutos on lähellä nollaa ja kahdessa alimmassa kymmenyksessä talousarvioesityksen muutokset vähentävät käytettävissä olevia tuloja.

 

 

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Krista Kiuru toteaa VM:n selvityksen osoittavan, että SDP:n pitkään toistama väitös eriarvoisuuden kasvusta pitää paikkaansa.

Demariedustajat puuttuvat jälleen huomenna oppositiosta käsin hallituksen eriarvoistavaan politiikkaan, kun budjettiesitystä aletaan aamusta alkaen käsitellä eduskunnassa.

– Me olemme jo aikaisemmin korostaneet, että taloutta olisi pitänyt oikeudenmukaisemmin tasapainottaa, jotteivät kaikkein heikoimmat joudu vastuuseen. Tältä osin eriarvoisuus on selkeästi kasvanut tämän hallituksen toimenpitein. Ne, joilla on ollut jo paljon, saavat vielä enemmän. Ne, joilla on todella vähän, ovat joutuneet vastaamaan talouden tasapainottamisesta tavalla, joka on johtanut siihen, että tulo- ja varallisuuserot kasvavat entisestään, Kiuru kritisoi hallituksen toimia.

Hän epäilee myös, että VM:n selvityksestä saattaisi yhä puuttua joitakin lukuja, jotka voisivat osoittaa, että pienituloisten tulojen negatiivinen kehitys olisi vieläkin heikompi.

Kiurun mukaan SDP:n viesti hallitukselle onkin, että kasvu ja tulevaisuus kuuluu kaikille.

SDP penää hallitukselta huomisessa budjettikeskustelussa myös rakennemuutoksia.

– Nyt on perhevapaamalli sisällä. Entä muuta? Missä on oppivelvolisuuden pidentäminen, missä ovat monet muut uudistukset, jota tämä aika tarvitsisi? Kiuru kysyy.

Hän valittaa myös tulevaisuusinvestointien puutetta.

– Koulutuksesta on leikattu ihan hirveästi ja summat siihen ovat pieniä palautuksia. Aitoja investointeja ei tulevaisuuteen ole, hän ihmettelee.

Touko Aalto antaa Antti Rinteelle kiitosta Suomen talouskasvun käynnistymisestä: ”Hän oli silloin vastaavana ministerinä”

Kuva: lehtikuva / anni reenpää
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.

Vihreiden kesällä valittu uusi puheenjohtaja Touko Aalto tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Suomen Kuvalehden artikkelissa ennakoitiin hiljattain, että vihreät olisi kiinnostunut tulevaisuudessa hallitusyhteistyöstä kokoomuksen kanssa. Aalto on ennättänyt kiistämään olleensa itse taustoittavan jutun haastattelulähteenä.

Gallup-nosteessa olevissa vihreissä pohditaan nyt mahdollista hallitukseen pääsyä, vaikka virallinen viesti kuuluukin totta kai, että kaikki on ennenaikaista.

Mietinnästä kertoo, että puolueen lehti Vihreä Lanka kysyi juuri puoluevaltuuskunnan jäseniltä, olisiko SDP, kokoomus vai keskusta mieluisin hallituskumppani. Liian aikaista sanoa oli kyselyn voittanut kanta. Demarit sai eniten mainintoja. Kokoomuksen kannatus oli noussut ja keskustan romahtanut.

Aalto toteaa hänkin, että pohdinta on ennenaikaista ja ensin käydään vaalit, mutta heittäytyy tämän jälkeen pohtimaan myös Vihreän Langan kyselyn tulosta. Flirttiä kokoomuksen suuntaan ei nyt ole luettavissa.

– Lopputulos oli aika sama kuin ennenkin, demarit oli siinä muistaakseni ykkönen ja pikkaisen on tapahtunut muutosta ja ihmiset eivät näe ihan niin vastenmielisenä vaihtoehtona sitä periaatetta, että jossain hetkessä, jos asioista saadaan sovittua, voidaan keskustella myös kokoomuksen kanssa, hän muotoilee.

4,7% ja hyvä jos puhemies-nimestä päästäisiin eroon.

Tänään eduskunnassa keskusteltiin alkoholilain uudistuksesta. Touko Aalto säilyttäisi alkoholin tilavuusprosentin vähittäiskaupassa 4,7%:ssa ja poistaisi samalla valmistustaparajoituksen. Näin ollen niin kutsutut limuviinat voisivat Aallon puolesta tulla kauppoihin.

Aalto toteaa, että kaupoissa on jo nyt aivan vastaavia tuotteita kuin limuviinat, mutta ne on tätä nykyä valmistettu käymisteitse.

Prosenttikysymys ei sekään ole Aallon mukaan kynnyskysymys. Jos lakipaketti olisi erilainen, hän voisi hyväksyä korotuksen hallituksen esittämään 5,5 prosenttiin. Mutta nyt lakiesitys on sellainen, että Aalto on 4,7%:n kannalla.

Aalto pitää hyvänä alkoholilain ravintolatoimintaan liittyvien rajoitusten poistoja ja höllennyksiä. 5,5-prosenttiset juomat vähittäiskaupoissa hän näkee riskinä. Aalto pelkää, että alkoholin kokonaiskulutus ja terveyshaitat kasvavat. Nelosoluen menekki lisääntyisi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tänään julkistamaa Suomeen perustettavaa uutta taloustieteen huippuyksikköä Aalto kuvaa lähtökohtaisesti hyväksi hankkeeksi. Hän ei ollut puoliltapäivin vielä kunnolla ehtinyt perehtyä, mistä on kyse. Huippuyksikön toiminnasta vastaavat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Svenska Handelshögskolan.

Keskustelua sukupuolineutraalista kielenkäytöstä Aalto sanoo pitävänsä tärkeänä asiana, mutta toteaa tällä hetkellä priorisoivansa budjettikeskustelua. Aamulehden avausta sukupuolineutraalin kielen edistämisestä hän kiittelee. Hän itse näkisi hyväksi, jos termistä puhemies päästäisiin eroon.

Äänekosken tehdas ”hirveä rasite metsäluonnolle”.

EU-parlamentissa äänestettiin hiljattain metsien käytön intensiteetistä ja siitä, miten sitoudutaan pitämään metsät pitkän aikavälin hiilinieluina. Aallon mukaan vihreät kannattavat parlamentin ympäristövaliokunnan alkuperäistä ehdotusta, jossa ei haluttu lievennyksiä metsien käytön tehokkuuden rajoituksiin. Tämä esitys hävisi.

Aalto perustelee vihreiden kantaa ilmastomuutoksen vastustamisella. Hän muistuttaa myös, että Sipilän hallitusohjelman mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pitäisi pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Aallon mukaan hallitus on jo myöntänyt, ettei se pääse tavoitteeseen.

Vihreiden puheenjohtajalta kysyttiin myös, olisiko Äänekosken uusi biotuotetehdas pitänyt jättää rakentamatta.

Hän vastasi muun muassa, että pitää ottaa huomioon kokonaisuus ja pohti hakkuiden kokonaismäärää.

– Kyllä Äänekosken tehdas yhdistettynä näihin uusiin hankkeisiin asettaa hirveän rasitteen meidän metsäluonnolle, metsämäärille.

– Hyvää on se, että siinä on kiinnitetty huomiota aika paljon (selluntuotannon) sivuvirtoihin, mikä on juuri oikein. Siihen on ympärille tehty tosi paljon erilaista yritysklusteritoimintaa. Siinä on hyödynnetty alueen ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-osaamista ja sitä on markkinoitu ja viety juuri oikeisiin suuntiin. On tehty aika paljon innovaatioita. Kyllä kannustaisin panostamaan vieläkin enemmän sivuvirtoihin ja korkeampaan jalostusarvoon.

– Toivoisin, että yhä enemmän voitaisiin viedä jotain muutakin kuin havusellua.

Pyörittelyä Fennovoimalla.

Fennovoima kertoi eilen siirtävänsä tavoitettaan saada rakennuslupa uudelle Pyhäjoen ydinvoimalalle vuoteen 2019. Päätös on valumassa seuraavalle hallituskaudelle. Aallon edeltäjä vihreiden keulassa, Ville Niinistö esitti aikanaan murskaavaa kritiikkiä koko hankkeelle.

– Olen ihan prikulleen samaa mieltä kuin Ville. Villen linja on kuin puolueen linja tässä asiassa ollut. Mutta tässä pitää myös muistaa, että se on osittain Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:n asia. Se (rakennuslupa) ajankohtaistuu ehkä parin vuoden päästä tämä kysymys. Ennenaikaisesti ei varmaan hirveästi kannata lähteä ottamaan kantaa.

– Korostan myös sitä, mitä sanoin kun Talouselämä kysyi aiheesta aikaisemmin. Pitää erottaa, missä on paikka ja aika ja tila, jossa poliitikko voi tehdä kannanmuodostusta ja mikä on kun viranomaistaho tekee kannanmuodostusta. Jos Säteilyturvakeskus STUK tekee oman arvionsa ja päättää, että hanke on turvallinen, en minä voi lähteä sitä poliittisesti sanomaan, että eipäs ole. Tässä asiassa pitää tehdä selvä pesäero, kuka käsittelee, mitä käsittelee ja missä vaiheessa voidaan tehdä poliittista kannanmuodostusta.

Aalto sanoi, ettei lähde poliitikkona kyseenalaistamaan STUK:n viranomaisarviota asiasta.

– He tekevät omaa työtään. Hankkeesta voi olla mitä mieltä tahansa. En ole sitä koskaan kannattanut enkä kannata vieläkään, mutta viranomaistyötä ja STUK:n omaa työtä poliitikkojen ei pidä mennä sörkkimään, Aalto pyörittelee.

Viime vaalikauden infraratkaisuilla tärkeä merkitys.

Aalto punnitsi politiikan toimittajien tapaamisessa myös sitä, mistä syystä Suomen talous on lähtenyt kasvamaan.

Hallitus sai kritiikkiä koulutuksen ja perusturvan leikkauksista, mutta Aallon mukaan monissa hallituksen päätöksissä on ollut myös piirteitä, joista on ollut paljon hyötyäkin. Tarkemmin hän ei näihin päätöksiin mennyt.

– Lähes objektiviisen arvion voin sanoa siitä, että viime vaalikauden lopussa – vihreät eivät olleet edes hallituksesssa – tehtiin tosi isoja infrainvestointeja, jotka tavallaan lähtivät sysäämään investointilamaa pois.

Aallon mukaan talouskasvu lähti liikkeelle juuri näistä kevään 2015 isoista infrapäätöksistä.

– Siitä annan Antti Rinteelle tunnustusta. Hän oli silloin vastaavana ministerinä tekemässä näitä hankkeita…Oikeastaan ne viime vaalikauden infraratkaisut ovat se, mikä tavallaan sysäsi hyvää kehitystä eteenpäin, se rupeaa realisoitumaan pikkuhiljaa.

SDP:n puheenjohtaja Rinne oli valtiovarainministerinä vuosina 2014–2015.

Työperäistä maahanmuuttoa massiivisesti.

Lisäksi Aalto toteaa Suomen päässeen nyt kansainvälisen suhdannekehityksen kalkkiviivoilla maailmantalouden imuun mukaan.

– Nyt jos katsoo USA:n, Aasian ja Euroopan suhdannekehitystä, se on vähän taittumassa alaspäin. Sen takia ei voida tuudittautua myöskään hyvään talousvireeseen. Sen takia ei missään nimessä voi lähteä tekemään mitään isoa elvyttävää finanssipolitiikkaa.

– Pitää pystyä varomaan myös talouden ylikuumentumista ja tehdä isoja rakennemuutoksia, joiden kautta voidaan tehdä jotenkin kestävää taloutta myöhemmin.

Aallon mukaan maamme huoltosuhde on ”älytön”. Jos rakennemuutoksia ei tehdä, seuraa vaikeuksia. Hän lisäisi työn tarjontaa ja tähän liittyen muun muassa massiivisesti työperäistä maahanmuuttoa.

Aallon mukaan tarvitaan myös joustavia työmarkkinoita, palkkaamisen ja yrittämisen kynnystä pitää madaltaa.

Kommentti: 1 000 000 000 000 dollarin kansa

Kuva: Juhani Aro
Lyse-vuonolla sataa. Ja meri tuottaa mustaa kultaa.

Norjan öljyrahaston arvo on ylittänyt ensimmäisen kerran biljoonan, eli 1 000 miljardin Yhdysvaltojen dollarin rajapyykin, kertoi rahastoa hallinnoiva Norjan keskuspankki tiistaina.

Siinä on muuten ykkösen jälkeen 12 nollaa.

Euroissa summa vastaa noin 833 miljardia, mikä tarkoittaa, että öljyrahastossa on jokaista norjalaista kohden 157 000 euroa, laski STT tiistaina.

Norskeilla oli aihetta paukutella henkseleitään.

– Kasvu on ollut uskomatonta. Kun rahasto vastaanotti ensimmäiset öljyrahat toukokuussa 1996, kukaan ei olisi osannut kuvitella, että rahasto saavuttaisi 1 000 miljardia dollaria, Norjan keskuspankin sijoitustoimintaa johtava Yngve Slyngstad sanoi.

Muistan ajan, kun norjalaiset kuuluivat vielä suomalaisten kanssa samaan porukkaan. Yhtä köyhiä molemmat. Siinä saatoimme leirinuotiolla käristellä makkaraa villapaitojen kanssa. Samalla oli mukava katsoa, kun norskit käärivät sätkiä yhdellä kädellä. Sitä temppua ihailin.

Meillä oli myös yhteinen naurunaihe: sveamamman pojat, nuo nousukkaat Oboy-kaakaon lipittäjät. Edes viinaa eivät osanneet juoda ja sammuivat heti.

Noista ajoista on valtava henkinen matka tähän päivään. Ja jotenkin tuntuu, että norskit ja svenskit naureskelevat nyt meille suomalaisille.

Norjalaiset ovat menneet pilalle. Sen näkee viimeistään talvikisojen tullessa. Pröystäilevät, nousukkaat.

He kun tietävät tämän:

Öljyrahasto on maailman suurin valtiollinen sijoitusrahasto. Rahastoa on määrä alkaa käyttää hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon siinä vaiheessa kun Norjan öljy- ja kaasukentät ehtyvät.

Sitä se raha teettää.

AVAINSANAT

Eduskunnan äänestyksestä viinasta on tulossa täpärä – oppositio pääsee vaikuttamaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Eduskunnan suurin kiista uudessa alkoholilaissa: saako nelosolutta myydä ruokakaupoista?

Oppositiolla on vahva valta vaikuttaa siihen, nouseeko ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden yläraja 5,5 prosenttiin vai ei. Yksikään hallituspuolue ei ole asiasta yksimielinen ja runsaasti hajontaa on myös oppositiossa.

Myöhemmin syksyllä pidettävästä äänestyksestä voikin ennakoida jännittävää, niin täpärälle kannat näyttävät menevän. Eniten äänessä olivat prosenttirajan nostoa vastustavat, kun eduskunta pääsi tiistaina puimaan kiisteltyä alkoholilakia. Kriittisiä löytyi kaikista puolueista.
Kansanedustajat saavat äänestää alkoholipitoisuudesta omantuntonsa mukaan ilman pelkoa rangaistuksesta.

– Ihmettelen, miksi eduskunta, joka yleensä uskoo asiantuntijoita, ei nyt usko, kun asiantuntijat ovat yksimielisiä, sanoi esimerkiksi kokoomuksen Pertti Salolainen viitaten asiantuntijoiden varoitteleviin lausuntoihin prosenttirajan nostosta.

 

”Vankat pohjat kotona, ravintola-ala kärsii”

Prosenttirajan noston lisäksi arvostelua herätti myös se, että hallitus ei esityksessään riittävästi huomioi ravintoloiden asemaa. Yhtä lailla hallitusryhmien kuin opposition riveistä ihmeteltiin, miksei hallitus päättänyt laskea ravintoloiden arvonlisäveroa.

Tämä olisi arvostelijoiden mielestä siirtänyt alkoholin kulutusta kotoa valvottuihin tiloihin eli ravintoloihin, kun nyt hallituksen esitys toimii heidän mielestään juuri toisin päin.
Esimerkiksi Tuomo Puumala (kesk.) peräänkuulutti Suomeen aitoa eurooppalaista ravintolakulttuuria.

– Nythän se on sentyyppistä, että vankkojen pohjien jälkeen tuossa puolenyön kieppeillä tullaan yökerhoon suoraan kotoa, ja ravintola-ala monesti siitä kärsii. Arvonlisäveron alennus olisi tässä ravintoloitten puolella yksi hyvä väline, jota toivoisin hallituksen vielä jatkossa erittäin vakavasti harkitsevan.

”Valikoima paranee ja hinnat halpenee”

 

Keskustan leirissä vastustajia on hallitusryhmistä eniten, mutta esimerkiksi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi kuuluvansa 5,5 prosentin kannattajiin.

Hallituksen esittämä pienpanimoiden oikeus myydä olutta suoraan valmistuspaikalta sai vankkaa kannatusta yli puoluerajojen. Oluet voivat olla vahvuudeltaan enintään 12-prosenttisia.

 

Sanna Nikula, Matias Åberg, STT