KSML: Lentoemännillä ja stuerteilla kireimmät ammattiliiton jäsenmaksut

Kuva: Lehtikuva
Lentoemännät maksavat palkastaan 2,2 prosenttia ammattiliittomaksua.

Lentoemännillä ja stuerteilla on kalleimmat ammattiliiton jäsenmaksut palkkaansa suhteutettuna, kertoo Keskisuomalainen. He maksavat palkastaan 2,2 prosenttia ammattiliittomaksua.

Keskisuomalaisen ja seitsemän yhteistyölehden tekemästä vertailusta ilmenee, että liittojen jäsenmaksuissa on hyvin suuria eroja. Esimerkiksi keskivertoekonomin ammattiliittomaksu jää noin 0,5 prosenttiin palkasta ja kovapalkkaisen ekonomin vielä pienemmäksi.

Euromääräiset maksut vaihtelevat alle 200 eurosta yli 500 euroon vuodessa. Alle 200 euroon jäädään ainakin Akavan Yleinen Ryhmä AYR:ssä, kun taas Lääkäriliitossa maksu ylittää 500 euroa.

Prosenttiperusteisiä maksuja on etenkin SAK:ssa ja STTK:ssa ja euromääräisiä eniten Akavassa.

Jäsenmaksu muodostuu tyypillisesti liiton, jäsenyhdistyksen ja työttömyyskassan maksuista, mutta ei aina. Maksun suuruuteen vaikuttavat myös jäsenedut.

Keskustelua aiheesta

Eduskunnassa tet-jakson suorittanut Anna Vellonen, 15, joutuu luopumaan ratsastuksesta päästäkseen lukioon

Kuva: Johannes Ijäs
Anna Vellonen on tyytyväinen tet-jaksoonsa eduskunnassa.

15-vuotias Anna Vellonen teki kuluvan viikon töitä eduskunnassa. Lappeenrantalainen yhdeksäsluokkalainen oli peruskoulun tet-jaksollaan kansanedustaja Anneli Kiljusella (sd.) töissä.

Vellonen kertoo, että hänen kaverinsa harjoitteli viime vuonna eduskunnassa ja suositteli paikkaa hänellekin.

– Päätin laittaa Annelille sähköpostia. Tuli vastaus, että käy oikein hyvin, sitten tulin tänne.

Vellonen kertoo, että hänen ystävänsä arvelivat, ettei eduskuntaan pääse.

– Opettajatkin olivat vähän ihmeissään, kun pääsin. Eivät aluksi meinanneet uskoakaan. Vanhempanikin olivat, että miten sinne menet, jäisit vain Lappeenrantaan, Vellonen hymyilee.

– Oli kyllä hyvä päätös tulla tänne, on ollut niin paljon nähtävää, Vellonen kertoi Demokraatille eduskunnassa torstaina.

Hän asui viikon sukulaisensa luona Helsingissä.

”Tämä voisi olla myös yksi vaihtoehto nuorelle.”

Kansanedustaja Anneli Kiljunen on äärimmäisen tyytyväinen Anna Vellosen tet-jaksoon ja kehuu tätä vuolaasti.

Anneli Kiljunen.

– On hienoa nähdä, kuinka syvällisesti ja hienosti Anna pohtii elämän perusasioita ja ihmisten perusoikeuksia. Kun kerroin hänelle eduskuntatyöstä, hän tarttui heti asioihin ja ottaa niihin kantaa.

– Kun Anna oli kanssani muun muassa valiokuntavastaavien kokouksessa, hän otti kokouksen jälkeen heti kantaa lasten tasa-arvoiseen kohteluun ja oikeuksiin varhaiskasvatuksessa sekä nuorten oikeuksiin toisen asteen koulutukseen.

Kiljunen toteaa, että Annan kanssa oli mukava keskustella yhteiskuntaan liittyvistä asioista, koska tämä on aidosti kiinnostunut niistä.

– Anna ei ole sivustakatsoja, vaan kuuntelee tarkasti ja pohtii asioita ja ottaa tämän jälkeen kantaa, mikä on todella hieno piirre nuoressa.

Kiljusen mielestä Anna Vellosen tet-jakso kuvaa hyvin sitä, miksi on tärkeää, että nuoret tutustuvat työelämään ja eduskuntatyöhön.

– Eduskuntatyö on monella tapaa mielenkiintoista työtä, tämä voisi olla myös yksi vaihtoehto nuorelle.

”Ettei jäädä välivuodeksi kotiin makailemaan.”

Anna Vellonen kertoo olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, politiikasta. Hän ei koe, että tämä olisi tullut kodin perintönä vaan sisäsyntyisestä tarpeesta pohtia yhteiskunnallisia asioita ja halusta vaikuttaa.

– Täältä saa näkökulmaa ja uusia ajatuksia. Ei varmaan parempaa paikkaa siihen olekaan, Vellonen kehuu eduskuntaa.

Puoluekantaansa hän ei vielä tiedä. Hän kuuluu Lappeenrannassa koulunsa oppilaskuntaan ja on nyt ensi viikolla pidettävissä vaaleissa ehdolla myös nuorisovaltuustoon.

Vellonen ajaa muun muassa sitä, että kouluissa kierrätettäisiin enemmän. Hän toivoo myös, että opettajat pystyisivät motivoimaan oppilaitaan paremmin. Pisa-tulosten suuret erot tyttöjen ja poikien taitotasossa huolettavat Vellosta.

Vellosen kirje täysistuntoon.

Eduskunnassa Vellonen on tutustunut laajasti kansanedustajan työn koko kirjoon. Myös käytännön hommia on ollut, juuri ennen tätä torstaina tehtyä haastattelua hän laitteli kirjekuoriin demareiden joulukortteja.

Anna Vellonen on myös päässyt kirjoittamaan Anneli Kiljuselle kirjeen. Sen Kiljunen lukee eduskunnan täysistunnossa.

– Kirjoitin toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta, Vellonen kertoo.

Hän toteaa, että toisen asteen oppimateriaalien kalleus voi olla joillekin este päästä koulutukseen. Vellonen haluaisikin, että toisen asteen koulutus oli täysin maksutonta.

– Olen itse joutumassa luopumaan osin harrastuksista, jotta pääsen toisen asteen koulutukseen (lukioon). Ratsastus on niin kallista, että siitä melkein pitää luopua ensi vuonna. Se on aika tyhmää. Se on sitten pelkkää koulua, ja kyllä se vaikuttaa varmaan niinkin, että menettää harrastuskavereita.

Hän kertoo kannattavansa myös toisen asteen pakollisuutta.

– Ettei jäädä välivuodeksi kotiin makailemaan.

”Tuntuu sellaiselta omalta jutulta.”

Anna Vellonen sai seurata viikon hyvin läheltä kansanedustaja Kiljusen työtä. Vellosen mukaan Kiljusen työ on vaikuttanut hyvin mielenkiintoiselta mutta myös kiireiseltä.

– Monessa paikassa pitäisi olla yhtä aikaa. Varmaan olisin tosi stressaantunut, mutta kyllä se olisi kiinnostavaa. Pitäisi vain tehdä valintoja, mitkä asiat laittaa tärkeämmäksi kuin toiset, Vellonen pohtii.

Hän on yllättänyt, miten ystävällisiä ja avoimia ihmiset eduskunnassa ovat.

– Voi kysyä melkein mitä vaan ja vastataan ystävällisesti, pääsee mukaan moniin asioihin, joihin ei uskonutkaan pääsevänsä. Pääsin kiertämään monissa paikoissa enemmän kuin ajattelin.

Aiemmin Anna Vellonen on seurannut eduskunnan työskentelyä tv:stä. Nyt hän kertoo havahtuneensa siihen, että työssä on monia eri vaiheita.

– Esimerkiksi se, kuinka paljon taustatyötä kansanedustajat joutuvat tekemään valiokunnissa ja muutenkin, ennen kuin heidän ehdotuksensa päätyvät istuntoon asti. Ja lakien säätäminenkin oli pidempi juttu kuin aiemmin luulin.

Voisitko itse olla kansanedustaja?

– Joo, kyllä se olisi kivaa. Minusta olisi tosi kiva ajatus, että jokin päivä voisi olla vielä enemmän vaikuttamassa asioihin. Se tuntuu sellaiselta omalta jutulta. Jos pääsen nuorisovaltuustoon, pääsee aika voimakkaasti kaupungin asioihin vaikuttamaan. Siellä nuoret kehittelevät juttuja, jotka etenevät sanoista tekoihin.

Keskustelua aiheesta

Ilouutisia jäsenille: Uuden Teollisuusliiton jäsenmaksuun reilu alennus

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uuden Teollisuusliiton työttömyyskassan jäsenmaksu alenee ensi vuonna. Finanssivalvonta on vahvistanut Teollisuuden työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia. Tämä tarkoittaa erityisen suurta jäsenmaksun alenemista entisen Metallin ja Puuliiton kassan maksuihin, mutta myös teamilaisten jäsenten maksu alenee.

Kolme nyt vielä itsenäisinä toimivaa kassaa yhdistyy yhdeksi suurkassaksi vuoden alussa. Teollisuusliiton varsinainen jäsenmaksu on ensi vuonna 1,0 prosenttia. Yhdessä kassamaksun kanssa jäsenten kokonaisjäsenmaksu on siis 1,49 prosenttia.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi entisille Metallin kassan jäsenille peräti 0,25 prosenttiyksikköä pienempää kokonaismaksua tähän vuoteen verrattuna. Korkeimmillaan Metallin maksu oli 90-luvun lamassa vuonna 1994, jolloin maksettiin 2,20 prosenttia. Tällä vuosikymmenellä käytiin korkeimmillaan 1,80 prosentissa vuonna 2011.

Myös puuliittolaisille tulee nyt reilu, 0,21 prosenttiyksikön alennus. Teamilaisilla alennus on 0,01 prosenttiyksikköä. Nykyiset TEAMin jäsenet hyötyvät kuitenkin erityisesti siitä, että uusi suurkassa ei peri työttömiltä jäseniltään jäsenmaksua.

– On todella hienoa, että pääsemme kertomaan jäsenillemme näin iloisia uutisia. Suurin syy siihen, että pystymme tällaisiin alennuksiin, on tietenkin työllisyystilanteen parantuminen roimasti, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.

Työttömyys on alentunut kaikissa kolmessa fuusioituvassa liitossa viime vuoden lopulta lähtien. Tämän vuoden lokakuussa päivärahan saajia oli yhteensä vajaat 14 000, mikä oli noin 4 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Hyvä kehitys on heijastunut selkeästi myös maksettuihin etuuksiin. Kassat ovat tänä vuonna maksaneet yhteensä 218 miljoonaa euroa, missä on 66 miljoonan vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Keskustelua aiheesta

Kuningatar Elisabet löi Salolaisen ”Commander of the Order of the British Empire CBE:ksi”

Kuva: Lehtikuva
Kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) sai kuningtattarelta korkean arvonimen - Commander of the Order of the British Empire CBE

Britannian kuningatar Elisabet on myöntänyt kansanedustaja Pertti Salolaiselle (kok.) korkean arvonimen Commander of the Order of the British Empire CBE. Salolainen sai arvonimen tunnustuksena työstään Suomen ja Britannian suhteiden hyväksi.

Salolainen toimi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittajana Lontoossa vuonna 1966. Yleisradion Lontoon kirjeenvaihtajana hän oli vuosina 1966–1969. Hän palasi Lontooseen Suomen suurlähettilääksi 1996–2004.

Hänelle myönnettiin Lontoon Cityn vapaakansalaisuus vuonna 1998. Suurlähettiläänä toimiessaan Salolainen oli perustamassa suomalais-brittiläistä kauppakamaria. Eduskuntaan palattuaan hän on toiminut Britannian ystävyysryhmän puheenjohtajana.

Suomessa Salolainen sai ministerin arvonimen vuonna 2004.

 

 

Keskustelua aiheesta

Trump tuomitsi Egyptin moskeijaiskun

Kuva: AFP PHOTO / Lee Jin-Man
USA:n presidentti Donald Trump.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tuominnut Egyptin moskeijaiskun ”hirveänä ja pelkurimaisena”. Trump sanoo tviitissään, että maailma ei voi suvaita terrorismia. Presidentin mukaan terroristit täytyy päihittää sotilaallisesti ja heidän ekstremististä ideologiaansa on horjutettava.

Lisäksi muun muassa Britannian ja Ranskan ulkoministerit ovat tuominneet iskut. Myös Suomen presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini ovat esittäneet surunvalittelunsa ja tuominneet iskun.

Moskeijaiskussa Siinain niemimaan rauhattomassa pohjoisosassa on kuollut yli 230 ihmistä. Kukaan ei ole toistaiseksi ilmoittanut olleensa iskun takana.

STT-AFP, Kairo

Keskustelua aiheesta

Kittilän kunnanjohtajan paikkaa haki 13 

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä 7. helmikuuta 2017.

 

Kittilän vs. kunnanjohtajan paikkaa on hakenut 13 ihmistä. Kunnanhallitus päätti marraskuun alussa jatkaa hakuaikaa, sillä tehtävään oli vähän riittävän kokeneita tai kouluttautuneita hakijoita. Perjantaina päättyneessä haussa paikkaa haki 13 ihmistä, joista yksi oli jo aikaisemmin paikkaa hakeneiden joukossa. Viransijaisuuden haku päättyi alun perin lokakuun lopussa, ja tehtävään haki 13 ihmistä.

Nyt hakijoiden joukossa on muun muassa kasvatustieteiden maisteri, kaksi filosofian tohtoria ja kaksi diplomi-insinööriä. Useilla hakijoilla on kaksi eri tutkintoa. Hakijat ovat eri puolilta Suomea. Viransijaista etsitään vuodeksi 2018.

Kittilän kuntaa painavat useiden kuntapäättäjien rikossyytteet. Aiempi kunnanjohtaja irtisanottiin vuonna 2014. Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että irtisanominen oli laiton.

(STT)

Keskustelua aiheesta