Työmarkkinat
27.1.2023 08:57 ・ Päivitetty: 28.1.2023 14:29
KT:n Markku Jalonen: Teknologiateollisuuden sopimusesitys olisi tuonut yli 400 miljoonan palkkapotin julkiselle sektorille 2023
Teknologiateollisuuden tänään julkaistun – ja työntekijäpuolen hylkäämän – sovintoesityksen kaksivuotisen 1+1-sopimuksen ensimmäisen vuoden 4,1 prosentin palkankorotus olisi tuonut mukavan lisäkorotuksen myös kunta- ja hyvinvointialojen työntekijöille.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen viestitti tänään Demokraatille, että esityksen kustannusvaikutus olisi ollut työnantajalle kokonaisuudessaan yli 400 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Kunta- ja hyvinvointialoille tuleva palkankorotus – kytkös yleiseen linjaan – liittyy niiden viime vuonna tehtyyn sopimukseen. Sen palkkaohjelmassa palkankorotus oli vähintään 1,9 prosenttia kahdelle vuodelle, sillä edellytyksellä, että niin sanottu yleinen linja jää tämän alle. Tässä tapauksessa yleinen linja tarkoittaa teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja Autoliikenteen työnantajaliiton ja AKT:n sopimuksia, jotka on tehty ennen 1. helmikuuta.
Jos teknologiateollisuudessa palkankorotus ylittää 1,9 prosenttia, niin jokaisen prosentin on arvioitu lisäävän Kunta- ja hyvinvointialojen palkkakustannuksia noin 200 miljoonalla eurolla.
Jalosen mukaan pääsopijajärjestöt tarkastelevat perälautakytköstä ja sen vaikutuksia palkkoihin helmikuun aikana, jos vientiteollisuudessa neuvottelut jatkuvat helmikuulle. Jos sopijajärjestöt eivät löydä sopua kustannusvaikutusten määrästä helmikuun aikana, niin tilanteen selvittämistä jatkaa välityslautakunta.
KUNTA-ALAN ja hyvinvointialueiden palkankorotusten kytkemistä vientiteollisuuden palkankorotuksiin ei katsottu hyvällä Elinkeinoelämän keskusliitossa, sen jäsenjärjestöissä tai teollisuuden työnantajaliitoissa.
Jalonen kirjoitti tällä viikolla julkaistussa blogissaan työnantajien ”mauttomasta parjauskampajasta”, joka alkoi, kun selvisi, että kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimus kytkettäisiin teollisuuden sopimuksiin.
– Etelärannan eräät tahot menivät jopa niin pitkälle, että ne yrittivät vaikuttaa KT:n valtuuskunnan jäseniin, jotta nämä eivät hyväksyisi sovittelulautakunnan sovintoehdotusta. Tällaiset vaikutusyritykset ovat täysin tuomittavia. Toinen työnantajataho yritti aktiivisesti estää työrauhan synnyn ja edistää yhteiskuntavaarallisten lakkojen jatkumista ja laajentumista keskeisiin ja välttämättömiin suomalaisten hyvinvointipalveluihin. Jopa teollisuuden neuvotteluiden kariutuminen on sittemmin yritetty laittaa kunta- ja hyvinvointialan syyksi.
Helsingin Sanomien haastattelussa Jalonen epäili, että yksi näistä ”Etelärannan tahoista” oli Teknologiateollisuus.
Jalonen pohtii blogissaan, että koulutetun ja naisvaltaisen kunta- ja hyvinvointialan kriisiaikojen ja sovintoesityksiin perustuvien työmarkkinasopimusten hyväksyminen olisi kova pala Etelärannalle ja miesvaltaisille liitoille. Hän muistuttaa, että kaikki työmarkkinajärjestöt ovat kuitenkin sitoutuneet miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventamiseen.
Jalonen kritisoi voimakkaasti myös nykyistä sopimusjärjestelmää.
– EK on yksipuolisesti omalla sääntömuutoksellaan päättänyt, ettei se tee enää keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja. Silti se pyrkii tosiasiassa voimakkaasti koordinoimaan liitto- ja toimialakohtaisia työmarkkinasopimuksia. Nykyinen työmarkkinamalli on jopa aiempia keskitettyjä ratkaisuja jäykempi. Se ei ole edistänyt paikallista sopimista, korostaa yleiskorotuksia ja huomioi vain tietyn sektorin tarpeita” Jalonen kirjoittaa.
Hän pitää nykyistä työmarkkinamallia jopa aiempia keskitettyjä ratkaisuja jäykempänä. Se ei Jalosen mukaan edistä paikallista sopimista, mutta korostaa yleiskorotuksia ja huomioi vain tietyn sektorin tarpeita.
Juttua päivitetty kello 12.50. Kustannusvaikutus julkiselle alalle on yli 400 miljoonaa euroa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
