Mielipiteet
11.1.2018 10:47 ・ Päivitetty: 15.8.2018 12:00
Kuinka Helsingin alueiden eriarvoistuminen pysäytetään?
Asukkaat kiinnittävät huomiota oman alueensa kehittämiseen ja palvelutarjontaan ja vertaavat sitä muihin alueisiin. Huolestuneita kommentteja on ollut urheilutiloista, kaupunkipyörien tarjonnasta, terveyskeskusten sijainnista, esiopetuksen resursseista, koulutarjonnasta, asutuksen tiivistämisestä viheralueiden kustannuksella jne.
Lähes ilman julkista keskustelua ollaan muodostamassa julkisen liikenteen vyöhykerajoja Helsingin sisälle. Halvimpaan A-vyöhykkeeseen luetaan myös Lauttasaari ja Käpylä, mutta idässä raja tulee aikaisemmin vastaan. Jo Herttoniemen länsiosassa matkaliput tulevat olemaan kalliimpia.
Tämä seudullinen sopimus nostaa idässä ja pohjoisessa asuvien helsinkiläisten matkakuluja ja vähentää näiden alueiden haluttavuutta.
Yleisenä havaintona on, että Helsingin esikaupunkialueet, erityisesti laajat itäiset alueet jäävät heikoille resursseja jaettaessa. Myös huoltotehtävissä alueiden väliset erot näkyvät. Mm. puistojen tärkeysluokitus ja aurauksen kiireellisyys luokittelee alueita.
Helsinki on maantieteellisesti kaikkea muuta kuin tasapainossa oleva alue. Läntiset alueet ovat huomattavasti pienemmät kuin laaja itä, jota on vielä laajennettu Sipooseen.
Joitakin palvelupuutteita voidaan tasata positiivisella diskriminaatiolla, mutta kaupunkisuunnittelun virheitä on vaikea korjata. Kaupunkisuunnittelu ei saa lisätä eriarvoistumiskehitystä. Helsingin länsiosien rannoille ei voitaisi kuvitella Kalasataman tyyppistä ylikorkeata ja tiivistä kerrostalokeskittymää. Meilahden alueen suunnittelu kilpailutetaan ja vanhoja rakennuksia säilytetään.
Helsingin esikaupunkialueet, erityisesti laajat itäiset alueet jäävät heikoille resursseja jaettaessa.
Samaan aikaan Sörnäisten rannan rantapuistosta ollaan luopumassa ja viimeiset suunnitelmat kasaavat rannan täyteen uutta kerrostaloa, joka estää Kallion viimeisen vapaan rannan kehittämisen asukkaiden virkistysalueeksi.
Apulaispormestari Sinnemäki lupasi pysäyttää Helsingin alueiden eriarvoistumiskehityksen seuraavan neljän vuoden aikana (HS 15.6.2017). Pormestari Vapaavuoren ensimmäisessä budjetissa annetaan toiveita hyvinvoinnin tasaamiselle eri alueiden kesken (HS 30.10.2017). Työtä on paljon ja suurin osa virheistä on vaikeasti korjattavissa.
Lisää tehdään koko ajan ajattelematta suunnittelun seurauksia esikaupunkialueiden vähätuloisille. Heille tulevat kalleimmat julkiset matkat ja suurimmat keskitetyt sote-yksiköt. Väestö vanhenee ja välimatkat palveluihin kasvavat. Suuret palveluyksiköt voivat tulla investoitaessa halvemmiksi, mutta niistä seuraa myös haittoja ja kuluja sekä asukkaille että kaupungille.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.