– Yleinen havainto jalkautuvista palveluista on, että ihmiset ovat väsyneitä, nälkäisiä ja likaisia. Palvelut, jotka on suunnattu tällaisessa tilanteessa oleville ihmisille, suljettiin ensimmäisenä, Lehtonen sanoo.

Kun lämmintä ruokaa jakavat ja ajanvieton mahdollistavat paikat ovat kiinni, moni asunnoton joutuu selviämään kylmin eväin ja tappamaan aikaa kuljeksimalla kaupungilla päivät pitkät. Lehtosen mukaan ruokakassin ojentaminen ovensuusta ei korvaa palveluita varsinkin, kun moni ei voi laittaa ruokaa missään.

Asunnottomien yömajoissa yöpyjät pyritään majoittamaan niin väljästi, että kahden metrin turvavälin pitäminen on ainakin periaatteessa mahdollista. Tämä on johtanut Helsingissä uudelleenjärjestelyihin yöpymispaikoissa, kun ne tulevat helpommin täyteen. Korona-aikaan vaihtoehtoisia yöpaikkoja on monilla vähemmän, koska tuttuja majoitetaan koteihin nihkeämmin ja asumisyksiköissä on vierailukieltoja.

– On tosi vaarallista, jos joku sairastuu ja tartuttaa kaikki muut siellä vessassa. Tietysti se on myös aika epäinhimillinen paikka olla.

Huumeiden kiristynyt saatavuus voi johtaa väkivaltaan

Osa asunnottomista on huumeiden käyttäjiä. Lehtosen mukaan kentältä on tullut ristiriitaista viestiä siitä, onko rajojen sulkeminen jo vaikuttanut huumeiden saatavuuteen.

– Osa organisaatioista on viestinyt, että on kiristynyt. Vaikka pitkällä tähtäimellä olisi hyvä, että käyttö vähenee, lyhyellä tähtäimellä tavaran loppuminen ei ole ihmisten kunnon ja elämän kannalta hyvä asia.

Vaikeus saada huumeita voi johtaa kokeiluihin saatavissa olevilla aineilla ja aiheuttaa levottomuutta.

– Riskit nousevat, kun ihmiset ovat epätoivoisia, ja keskinäinen väkivalta saattaa lisääntyä, Lehtonen sanoo.

Ulkomaista työvoimaa jäi pyörimään kaduille

Yksi asunnottomien ryhmä ovat ulkomailta, muun muassa Virosta, tulleet työntekijät, joiden majoitus on ollut kiinni työnantajasta, mutta työt ovat nyt jäissä.

– Kun työmaa on mennyt kiinni, ei ole päästy palaamaan kotiin ja tallustellaan ihmeissään tuolla, Lehtonen toteaa.

Liikkuvasta romanialaisväestöstä osa on lähtenyt maasta, osa sinnittelee täällä.

– Heidän toimeentulonsa on tullut Ison numeron myynnistä, pullojen keräämisestä ja kerjäämisestä, eikä siihen nyt ole hirveästi mahdollisuuksia. Ne, jotka ovat pystyneet, ovat lähteneet, sanoo palvelualuejohtaja Mika Paasolainen Helsingin Diakonissalaitokselta.

Myös ajanvietto kaupungilla on nyt hankalaa, kun muun muassa kirjastot ovat kiinni ja lähes tyhjistä kauppakeskuksista häädetään helposti ulos. Paasolaisen mukaan korona-aika ei kuitenkaan näytä lisänneen vihapuhetta liikkuvaa väestöä kohtaan.

Päinvastoin Diakonissalaitokselle on tullut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat auttaa.

– Nyt koronaepidemian aikana liikkuvaa väestöä ei haluta lähestyä infektiovaaran vuoksi, mutta toisaalta näinä aikoina ketään muutakaan ei haluta lähestyä, hän toteaa.