Käytännössä esimerkiksi lemmikkinsä vakuuttaneilta kysyttäisiin jatkossa ovatko he itse tai onko heidän perhepiirissään poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä kuten kansanedustajia tai ylempää sotilasjohtoa. Kun lemmikkivakuutusten lisäksi mukana olisivat muun muassa koti- ja liikennevakuutukset, ja kysymys pitäisi esittää sekä nykyisille että tuleville vahinkovakuutusasiakkaille, laki vaikuttaisi kaikkiaan 20 miljoonaan vakuutussopimukseen.

Voimassa olevan lain mukaan poliittisiin kysymyksiin ovat velvoitettuja pankit ja henkivakuutusyhtiöt. Kysymyksillä pyritään kartoittamaan ulkomailla korkeassa asemassa olevia henkilöitä kuten liike-elämän, politiikan tai armeijan johtohenkilöitä ja heidän lähipiiriään. Tavoitteena on rahanpesun ehkäisy. Lakimuutos laajentaisi kysymykset vahinkovakuutusten ohella myös kotimaisiin poliitikkoihin ja kenraaleihin.

Vahinkovakuutuksia koskevaa muutosta vastaan lobbaa vakuutusyhtiöiden lisäksi Finanssialan keskusliitto, jonka toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi pitää esitystä turhana. FK:n mukaan esityksen hyötyjä on vaikea löytää, mutta haitat kohdistuvat vakuutusasiakkaisiin.

Sama ongelma koskisi kaikkia asiamiesten kautta myönnettäviä vakuutuksia kuten esimerkiksi matkavakuutuksia. Vakuutuksen voimaantulo edellyttäisi poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden sopimusten hyväksyttämistä vakuutusyhtiön ylemmässä johdossa.

Vakuutusyhtiö Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen hämmästelee lakiesitystä, koska koti- ja liikennevakuutusten hinnat pyörivät keskimäärin muutamista kympeistä satasiin.

– Kuka haluaa pestä satasilla rahaa, Kilpinen kysyy.

Koska kotivakuutuksia on Suomessa noin kolme miljoonaa ja vapaaehtoisia liikennevakuutuksia yli 6,5 miljoonaa, on selvää, että lainmuutoksen edellyttämä tietojen kerääminen ja niiden päivittäminen tulisi vakuutusyhtiöille myös kalliiksi.

– EU:ssa vahinkovakuutukset on arvioitu rahanpesun kannalta vähäriskisiksi, jolloin kysymyksille ei ole niiden yhteydessä tarvetta. Vakuutusalalla ei ole tiedossa, miksi Suomessa olisi muita maita isompi riski, Kauppi sanoo.

FK:n viestintäjohtaja Tuomo Yli-Huttula pitää tapausta esimerkkinä lainvalmistelun heikosta laadusta.

– Tämä on hallitusohjelman vastaista kansallista lisäsääntelyä, Yli-Huttula sanoo.

Rahanpesulaista käytiin eduskunnan lähetekeskustelu marraskuussa. Sen on määrä edetä hallintovaliokunnan käsittelyyn helmikuun alussa.