Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

“Kuka maksaa viulut?” – huoltovarmuus kärsii ulkomaisesta omistuksesta – varustamot vähättelevät

Huoltovarmuuskeskuksen raportti antaa huolestuttavan kuvan merenkulun huoltovarmuudesta vuoteen 2030 mennessä. Merenkulun ammattilaisia on huoltovarmuuden kannalta varsin vähän, ja se on huoltovarmuuden kannalta riski. Merenkulkuammateissa toimi vuonna 2017 yhteensä noin 9 500 henkilöä Suomessa.

Demokraatti

Demokraatti

Suomen öljy- ja kemikaalikuljetuksista huolehtii tänä päivänä enää vain viisi tankkeria ja kolme hinaajaa, jotka muodostavat niin sanotun huoltovarmuuslaivaston. SAK:lainen Merimies-Unioni huomauttaa, että nämä alukset ovat vanhoja ja päätöksiä niiden korvaajista pitäisi tehdä pian, sillä muuten Suomen öljykuljetukset ovat uhkassa vaarantua.

– Suomalainen kauppalaivasto on niin pieni, että tuonti ja vienti joutuvat välittömästi vaikeuksiin poikkeusoloissa, käy selväksi myös lippuamiraali Bo Österlundin tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Sen perustava viesti on, että mikäli Suomessa halutaan turvata meriliikenteen huoltovarmuus ja kasvattaa Suomen lipun alla purjehtivan tonniston kuljetusosuutta, on ryhdyttävä toimiin. Tarvittavat resurssit pitäisi ohjata konkreettisiin tavoitteisiin.

“Kyllä pitää olla paljon taaloja pöydässä.”

Suomen Varustamot on eri linjoilla Huoltovarmuuskeskuksen raportin ja ensimmäisen laajan merenkulun huoltovarmuutta koskevan väitöstutkimuksen esiin nostamista huolista.

– Kauppalaivaston ulkomainen omistus ei ole riski Suomen kuljetusvarmuudelle, Suomen Varustamot ry:n johtava asiantuntija Olof Widén arvioi.

Lisää aiheesta

Hänen mukaansa “alus tulee, jos maksetaan tarpeeksi korkea rahti”.

– Kaukana ollaan siitä ajattelutavasta, että alukset olisivat jonkin ministeriön ohjauksessa. Tällainen tilanne on hyvin epätodennäköinen.

OSM Ship Management Finlandin pääluottamusmies Turo Ihalainen kummeksuu Widénin väite.

– Mistä varustamot aikovat saada rahat kasaan ulkomaalaisille laivoille poikkeusoloissa? Kuka maksaa viulut, Ihalainen kysyy.

Huoltovarmuuskeskuksen raportissa todetaan, että tarvittavien resurssien uudelleenjako tai ohjaus ei onnistu häiriötilanteessa pelkästään markkinamekanismilla – poikkeusoloista puhumattakaan, sillä kaupalliset toimijat pyrkivät ensi sijassa turvaamaan oman toimintansa mahdollisesti toisaalla.

– Kyllä pitää olla paljon taaloja pöydässä, että ulkomaalaiset laivat ja niissä seilaavat ulkomaalaiset miehistöt toisivat Suomeen polttoaineita, kemikaaleja ynnä muuta tavaraa ja ruokaa esimerkiksi sotatilassa, Ihalainen huomauttaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE