Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

”Kukaan ei johda kyberturvallisuutta” – Harakka ei allekirjoita väitettä

Jukka-Pekka Flander / SDP

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan aika ajoin väitetään, että Suomen kyberturvallisuuden johtaminen on hajallaan, tai peräti, että “kukaan ei johda” kyberturvallisuutta.

Demokraatti

Demokraatti

Hänen mukaansa väite johtuu toiminnan verkostomaisuudesta.

– Kyberturvallisuus ei ole johtajuusongelma, vaan koordinaatiohaaste, Harakka huomauttaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa työtään päättävä hallitus on uudistanut kyberturvallisuuden johtamista, koordinointia, suunnittelua ja rahoitusta.

– Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää kohentaa viranomaisten toimivaltuuksia ja harkita tarvetta pääministerin turvallisuuspoliittisille neuvonantajille.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli kriittisten alojen tietoturvasta periaatepäätöksen, jonka valtioneuvosto hyväksyi kesällä 2021. Siinä luotiin perusta julkisen hallinnon johtamiskäytännöille kyberturvan osalta sekä kartoitettiin kaikkien hallinnonalojen resurssitarpeet.

– Valmiin ohjelman ansiosta kyettiin vastaamaan nopeasti Venäjän laittoman hyökkäyksen jälkeen kohonneessa kybervalmiustilassa ilmenneisiin tarpeisiin, Harakka toteaa.

Lisää aiheesta

KEVÄÄLLÄ 2022 vakinaistettiin myös Valtion kyberturvallisuusjohtajan toimi. Johtajan päätehtävä on koordinoida Traficomin alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen sekä siviili- ja turvallisuussektorin päivittäistä yhteistyötä.

– Kyberturvallisuutta ei voi johtaa keskitetysti yhdestä pisteestä, sillä se kattaa paitsi koko valtionhallinnon, myös Suomen kunnat ja hyvinvointialueet, kaikki yritykset ja osaltaan myös yksityishenkilöt. Se koskettaa myös turvallisuusviranomaisten tehtäviä, jotka eivät voi olla julkisia.

Harakka painottaa, että valtioneuvosto päivittää ja jakaa laajasti tilannekuvaa. Avainhenkilöt sekä organisaatiot pitävät tiiviisti yhteyttä.

– Menettelyt ja vastuusuhteet ovat selkeät sekä normaalitilanteessa että tietoturvaloukkauksen tapahtuessa.

Hänen mielestään vaikka työnsä päättänyt hallitus loi menettelyt kyberturvallisuuden koordinaatioon, viranomaisten toimivaltojen suhteen uuden hallituksen on syytä jatkaa työtä.

EDUSKUNTAAN tuodun hallituksen esityksen tarkoitus oli Harakan mukaan varmistaa Kyberturvallisuuskeskuksen, poliisiviranomaisten ja puolustusvoimien tehokas tiedonvaihto vakavan tietoturvaloukkauksen tai sen uhkan torjumisessa sekä tarvittavien resurssien tehokas yhteinen käyttö.

– Vastaavanlainen viranomaisten tehostettu yhteistoiminta on mahdollista perinteisissä uhkatilanteissa ja vastaava kansainvälisesti ainutlaatuinen järjestely lisää viranomaisten kyvykkyyttä myös kyberturvallisuuden osalta.

“Jo eduskuntakäsittelyn aikana ilmeni uhkatilanteita.”

Esitys juuttui kuitenkin perustuslakivaliokunnan tarkasteluun, joten Harakka patistaa uutta hallitusta tuomaan esityksen uudelleen käsittelyyn viipymättä.

– Jo eduskuntakäsittelyn aikana ilmeni uhkatilanteita, joissa viranomaisten nykyistä laajempi keskinäinen tiedonjako-oikeus olisi ollut tarpeen.

Hänen mukaansa uuden hallituksen harkittavaksi tulee myös viime talvena esitetty uusi pääministerin turvallisuusneuvonantajan tehtävä.

– Tässä yhteydessä on luontevaa huomioida myös kyber- ja hybriditurvallisuuden yhteydenpidon edellyttämät tarpeet.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE