Politiikka

Kukaan ei ota kokonaisvastuuta vammautuneen varusmiehen toimeentuloturvasta – SDP:n Eloranta: ”Asia pitää saada kuntoon”

lehtikuva / kaisa siren
Iso joukko parhaassa työiässä olevia suomalaisia vammautuu joka vuosi varusmiespalvelusta suorittaessaan. Heistä pysyvästi useita kymmeniä varusmiehiä.
lehtikuva / kaisa siren
Iso joukko parhaassa työiässä olevia suomalaisia vammautuu joka vuosi varusmiespalvelusta suorittaessaan. Heistä pysyvästi useita kymmeniä varusmiehiä.
lehtikuva / kaisa siren
Iso joukko parhaassa työiässä olevia suomalaisia vammautuu joka vuosi varusmiespalvelusta suorittaessaan. Heistä pysyvästi useita kymmeniä varusmiehiä.

Maanpuolustus Suomessa perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin. Valtiolla on siten suuri vastuu kansalaisistaan myös asepalveluksessa.

Sotilastapaturmasta ja palvelussairaudesta vahingoittuneella tai sairastuneella ja hänen omaisellaan on oikeus korvaukseen valtion varoista. Voimassa olevaa sotilastapaturmalakia on sovellettu vuoden 1991 alusta.

Käytännön tasolla laki jättää kuitenkin vammautuneet tai sairastuneet varusmiehet useissa tapauksissa itse kustantamaan hoitonsa ja toimeentulonsa sairausaikana.

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Vammautuneet varusmiehet ovat puolustusministeriön alaisia. Sotilastapaturmalain lainsäädäntövastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Lain rahoitusvastuu on valtiovarainministeriöllä. Lopputulos on Elorannan mukaan se, ettei kukaan ota laista kokonaisvastuuta.

– Mikään taho ei koordinoi eikä ota kokonaisvastuuta vammautuneen varusmiehen toimeentuloturvasta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Koordinaation puute ja poikkihallinnollisuus näyttävät hidastavan myös uuden sotilastapaturmalain voimaantuloa.

On aivan kestämätöntä, että monet heistä joutuvat huolehtimaan asiasta itse.

Lakiesitys on ollut valmiina sosiaali- ja terveysministeriössä jo yli vuoden. Se piti antaa eduskunnalle syyskuussa 2015 ja sen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta.

– Talousarvioesityksessä vuodelle 2017 ei ole rahoitusta lakiuudistukseen, joten lakiesitys ei vieläkään tulossa eduskunnan käsittelyyn. Noin miljoonan euron suuruinen rahoitus ei ole mahtunut valtiovarainministeriön raamiin. Valtiovarainministeriö on ollut asiassa jarruna jo toista vuotta, Eloranta kertoo.

Yhteiskunnalla on Elorannan mielestä kiistatta velvollisuus huolehtia kaikkien varusmiespalveluksessa vammautuneiden tai sairastuneiden varusmiesten hoidosta ja toimeentulosta sairausaikana.

– On aivan kestämätöntä, että monet heistä joutuvat huolehtimaan asiasta itse, vaikka sairastuminen tai vammautuminen on tapahtunut varusmiespalveluksessa. Asia pitää saada kuntoon, hän vaatii.

Jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin vastaavilta ongelmilta, sotilastapaturmalain korvaukset tulisi Elorannan mukaan budjetoida sosiaali- ja terveysministeriön budjettiraamiin.

Käytännössä tämä tarkoittaisi samaa tilannetta kuin niillä, jotka vammautuivat varusmiespalveluksessa ennen vuotta 1991. He kuuluvat vuoden 1948 sotilasvammalain nojalla korvauksia saaviin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat