Turva – Hymy

”Kuljettaja tulee olemaan pitkään ajoneuvon älykkäin ominaisuus” – robottiautot epäilyttävät yhä

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti autojen lisääntyvään turvatekniikkaan. Robottiautoihin sen sijaan suhtaudutaan vielä melko skeptisesti.

Asiat selviävät Liikenneturvan tuoreesta tutkimuksesta.

Vastaajista 58 prosenttia kokee hyvänä, että auton tekniikka huolehtisi automaattisesti nopeusrajoitusten noudattamisesta. Peräti 77 prosenttia pitäisi hyvänä sitä, että auto huolehtisi sopivan turvavälin pitämisestä.

Varsinaisiin robottiautoihin suhtaudutaan vielä epäluulolla. 54 prosenttia vastaajista pelkää, että robottiauto ei osaa huolehtia kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta riittävän hyvin.

Riskit ovat edelleen päällimmäisenä mielessä.

Huolta aiheuttaa myös se, miten robottiautojen ja perinteisen liikenteen yhteispeli sujuisi. Myöskään lapsia ei uskallettaisi päästää yksin robottiauton kyytiin.

– Robottiautoihin suhtaudutaan siis sekä uteliaisuudella että epäluulolla, mutta riskit ovat edelleen päällimmäisenä mielessä. Etenkin, jos kyseeseen tulee lapset ja suojaamaton liikenne, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen totesi tiedotteessa.

Robottiautovalmiuteen on vielä matkaa. Heiskasen mukaan tällä hetkellä olisi hyvä perehtyä autonsa turvallisuustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin.

– Vielä pitkään tulee kuljettaja kuitenkin olemaan ajoneuvon älykkäin ominaisuus.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja siihen haastateltiin toukokuussa yli tuhatta ihmistä.

1918 synkkiä aikoja kuvannut kirjailija Kjell Westö vetoaa: ”Älkäämme koskaan enää toistako menneisyyden erehdyksiä”

Kuva: Marja Luumi

Helsingin historiaan vuonna 1918 pureudutaan erityisesti talojen kautta valokuvanäyttelyssä ”Talot vieraiden käsissä”, joka avattiin torstaina Helsinki Congress Paasitornissa. Pääosassa ovat erityisesti Helsingin työväentalo ja Katajanokan upseerikasino, jotka kokivat kovia synkkänä ajanjaksona.

Kirjailija Kjell Westö kertoi näyttelyn avajaisissa olevansa hyvin vaikuttunut, että päällisin puolin hyvinkin eri taustoista ponnistavat tahot järjestävät kansalaissodan tapahtumista yhteisen näyttelyn.

Westö on itse kirjoittanut erityisesti romaaneissaan Missä kuljimme kerran ja Kangastus 38 valokuvanäyttelyn kuvaamista ajoista. Hän kiinnostui vuosien 1917–1918 tapahtumista osittain siksi, että hänelle ei koululaisena tai nuorena opiskelijana kerrottu läheskään koko totuutta näistä vuosista. Kouluja hän ei halua moittia.

– En usko, että olisin 1960–70 tai edes 1980-luvulla edes saanut kiihkotonta ja täysin avointa selontekoa näistä ajoista muualtakaan, Westö huomautti.

Hän uskoo, että surullisen ajanjakson muistaminen ja katsominen kirkkain silmin on ollut vaikeaa kaikille katsantokannoista riippumatta.

– Sisällissodan tapahtumien tunnustaminen, se että puolin ja toisin toimimme niin kuin toimimme, oli pitkään lähes ylivoimaista.

Työväentalon juhlasalin takaosa näytti tältä pommituksen jälkeen huhtikuussa 1918. (Helsingin kaupunginmuseo / Ivan Timiriasew)

Westön huomio kiinnittyi erääseen asiaan, kun hän kiinnostui yhä kiihkeämmin kansalaissotaan ja sitä edeltävään aikaan. Se oli tapa, jolla koko 1910-luvun ajan mustamaalattiin vastapuolta.

– Kun ihmiset kaivautuvat henkisiin juoksuhautoihinsa, vastapuolta ei enää kuunnella. Näin kävi silloinkin. Vastapuolta ei enää nähty täytenä ihmisenä hyvine ja huonoine puolineen. Kummallakin puolella viljeltiin pahoja taruja vastapuolesta, kylvettiin kauhua ja halveksuntaa, luotiin irvikuvia, joita alettiin uskoa todeksi.

Kirjailija muistutti, että juuri tämä tie johtaa väkivaltaan ja sotiin.

Ruotsiksi kirjoittava Westö käy hyvin usein puhumassa kirjoistaan Ruotsissa. Ruotsalaiset kysyvät häneltä usein, miksi suomalaiset ovat niin pragmaattisia, käytännöllisiä.

– Miksi suosimme kriisin aikoina niin laajoja hallituspohjia ja miksi keskustelemme useimmiten niin rauhallisesti, ruotsalaiset ihmettelevät hänen mukaansa.

Westöllä on vastaus:

– Meillä on kenties kollektiivisessa muistissa, kuinka käy, kun solvaat ja aliarvioit poliittista vastustajaasi tarpeeksi.

Hänen mielestään tämä pragmatismi ja suomalaisten kyky eheytyä – joskin vaikean kautta – pitäisi muistaa myös näinä täysin erilaisina aikoina, ”joina moni varoittaa kuplissa elämisen, eriarvoisuuden ja yhteiskunnan pirstaloitumisen vaaroista”.

– Älkäämme siis koskaan enää toistako menneisyyden erehdyksiä. Kuunnelkaamme toinen toisiamme.

Haaveena olisi kirjoittaa romaani välirauhan ajoista.

Westö painottaa, ettei ole koskaan synkkiä aikoja kuvanneissa romaaneissaan halunnut hakea syyllisiä. Hän on vain halunnut kuvata ihmisen kärsimystä sota-aikoina.

– Sitä miten julma ja turha jokainen sota on, ja miten aivan erityisen turha on sellainen sota, jossa naapuri kääntyy naapuria vastaan, joskus jopa veli veljeä vastaan.

Hänen romaaneissaan keskiössä ovat aina ihmiset erheineen ja hyveineen, pahoine ja hyvine tekoineen.

– Me sorramme, kapinoimme, sodimme, solmimme rauhat ja nuolemme haavojamme. Mutta kaikkein tärkeintä on se, että miten tämä näyttely on tehty – eli yhdessä.

Westö paljasti Demokraatille, että haaveena olisi kirjoittaa romaani välirauhan ajoista.

– Jos sinne mennään, sitten väkisinkin palaan takaisin myös kansalaissotaan, koska aikaväli on niin lyhyt. Mutta katsotaan, onnistunko.

Taudit jylläsivät ensimmäisen maailmansodan aikana. Kuvassa potilaita ja henkilökuntaa Suomen kaupunkien liiton ylläpitämässä sotilassairaalassa Linnankadulla. (Helsingin kaupunginmuseo / Eric Sundström)

20 historiallisen valokuvan näyttely on esillä Paasitornissa kesäkuuhun asti ja siirtyy elokuussa Katajanokan kasinolle, jota remontoidaan parhaillaan entistä ehommaksi.

Paasitornin (Helsingin työväentalon) suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl ja sen on valmistumisesta vuonna 1908 saakka omistanut Helsingin työväenyhdistys. Katajanokan upseerikasino taas rakennettiin venäläisen upseeriston käyttöön arviolta vuonna 1913. Kasinon omistavat Katajanokan upseerikerhon kautta suomalaiset upseerijärjestöt.

 

Paasitorni joutui vieraisiin käsiin, kun punakaarti majoittui työväentalolle yhdistyksen vastusteluista huolimatta. 26. tammikuuta 1918 nostettiin punainen lyhty talon torniin vallankumouksen alkamisen merkiksi. Helsingin taistelussa huhtikuussa työväentalon torni syttyi tuleen ja juhlasalin katto romahti saksalaisten tykkitulesta. Punainen Helsinki antautui 13. huhtikuuta ja työväentalo siirtyi saksalaisten haltuun.

Katajanokan upseerikasino joutui vieraisiin käsiin jo maaliskuussa 2017, kun kumoukselliset venäläiset matruusit valtasivat rakennuksen ja nostivat mustan anarkistilipun kasinon salkoon. Upseerikasino oli tammikuussa 1918 myös joitakin kuukausia punakaartin hallussa. Se siirtyi punaisen Helsingin antauduttua työväentalon tavoin saksalaisten haltuun.

Saksan joukot poistuivat Helsingissä ensimmäisen maailmansodan päätyttyä ja joulukuussa 1918 kumpikin talo palautettiin isännilleen.

Parituhatta ähtäriläistä toivotti pandat tervetulleiksi

Kuva: lehtikuva / timo aalto
Pandapariskunta Pyry ja Lumi saapui aamulla rahtikoneella Helsinki-Vantaan lentokentälle, joista ne kuljetettiin rekoilla Ähtäriin.

Ähtäriläiset toivottivat kaupunkiin muuttavan pandapariskunnan Pyryn ja Lumen torstaina tervetulleeksi karnevaalitunnelmissa.

Viileästä kelistä huolimatta vastaanottokomiteaksi oli kokoontunut parituhatta ihmistä, kertoi paikalla ollut Lehtikuvan valokuvaaja Timo Aalto.

Pandoista ei tosin näkynyt vilaustakaan, sillä ne kuljetettiin rekoilla poliisisaattueessa suoraan karanteeniin.

– Hyvin jaksoivat ihmiset odotella, vaikka pandat olivat myöhässä, Aalto kertoi.

Sen sijaan väelle oli järjestetty tanssia, painia, lauluesityksiä sun muuta markkinahumua. Lasten pandapiirustuksista oli koottu näyttely, ja ihmisille jaettiin pahvisia pandankorvia.

Pandoja odotti Ähtärissä iso kansanjoukko. (Kuva: Lehtikuva / Timo Aalto)

”Näin mautonta terrorismin puolustelua ei voi hyväksyä” – Professori ryöpyttää Jussi Niinistön historiakäsitystä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sisällissotaa seuranneiden 1920-30-lukujen tapahtumia on professori Seppo Hentilän mukaan käsitelty Suomessa siloittelevasti ja häveliäästi. Helsingin Paasitornissa kirjansa Vuoden 1918 pitkät varjot – Muistamisen historia ja politiikka julkistustilaisuudessa puhunut Hentilä totesi, ettei esimerkiksi lapuanliikeestä ole Suomessa uskallettu puhua sellaisena ilmiönä mikä se on ollut.

Siloitteluun on Hentilän mukaan syyllistytty myös akateemisessa historiantutkimuksessa.

– Kutsun sitä terrorismiksi, Hentilä totesi lapuanliikkeestä.

Hän jatkoi samanlaisen käsitteiden kätkemisen koskeneen myös Isänmaallista kansanliikettä IKL:ää, jonka nimittämistä fasistiseksi liikkeeksi on Suomessa vältelty.

Kirjassaan Hentilä nostaa esiin lapuanliikkeen vähättelyn huumorin turvin. Vähättelyn ehdotonta huippua edustaa hänen mukaansa muun muassa IKL:n Ajan Suunta -lehteä päätoimittaneen everstiluutnantti Arne Somersalon väite, jonka mukaan kyyditysten kaltaiset lapuanliikkeen menettelytavat kuvastivat ”kansanomaisen huumorin säestämää suomalaista hyväntahtoisuutta”.

Hurtin talonpoikaishuumorin varjolla suoritettuun vähättelyyn on Hentilän mukaan sittemmin syyllistynyt myös historioitsija, nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.), joka kirjoittaa vuonna 2003 ilmestyneessä lapuanliikettä käsittelevässä kirjassaan näin:

”Se oli suoralinjaisella, diplomatiasta piittaamattomalla talonpoikaisjärjellä perusteltua ja usein vielä juurevalla kansanhuumorilla ryyditettyä hevosenleikkiä. Kun kerran kommunistit halusivat elää sosialistisessa yhteiskunnassa, niin miksei heitä saisi ’auttaa’ sellaiseen pääsemisessä.”

Vuoden 1944 välirauhansopimus pelasti suomalaisen demokratian

– Näin mautonta terrorismin puolustelua ei voi hyväksyä, Hentilä kommentoi kirjassaan Niinistön näkemystä.

– Historioitsija Niinistökin on alan asiantuntijana varmasti tietoinen siitä, että lapuanliike syyllistyi muun muassa kolmeen poliittiseen murhaan, kymmeniin pahoinpitelyihin, satoihin vapaudenriistoihin ja oikeuslaitoksen halventamiseen. Että sellaista ”hevosenleikkiä”, Hentilä jatkaa.

Hentilän  mukaan vuoden 1918 sisällissota muovasi Suomesta uudenlaisen yhteiskunnan, jota on totuttu kutsumaan valkoiseksi Suomeksi.

– Vuoden 1918 asenteet, kokemukset, käytännöt ja menettelytavat tunkeutuivat yhteiskunnallisiin instituutioihin, oikeuden- käyttöön, politiikkaan, koulutukseen, työelämään, tieteisiin ja taiteisiin – aivan kaikkialle, Hentilä kirjoittaa.

Valkoinen Suomi lakkautettiin Hentilän mukaan vasta talvisodan päättäneen rauhan ja Neuvostoliiton sanelemien rauhanehtojen myötä, jolloin useita valkoisen Suomen järjestöjä kiellettiin.

– Vuoden 1944 välirauhansopimus pelasti suomalaisen demokratian, Hentilä sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa.

Poliisi: HS:n toimittajan valitus kotietsinnästä salattava

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskusrikospoliisi vaatii Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehdyn erityisen kotietsinnän lainmukaisuuden tutkimista käräjillä salaisena. Poliisi kertoo STT:lle vaativansa myös kaikkia asiakirjoja salaisiksi, koska ne koskevat keskeneräistä esitutkintaa. Aiemmin poliisi kertoi vaativansa salaamista vain niiltä osin kuin se on välttämätöntä.

Helsingin Sanomien toimittaja pitää poliisin kotiinsa tekemää erityistä kotietsintää laittomana. Hän pyysi maanantaina Helsingin käräjäoikeutta tutkimaan asuntoonsa tehdyn kotietsinnän ja takavarikon edellytykset.

Kokemäenjoen tulva: Armeija apuun

Kuva: Lehtikuva/marko toivio/satakunnan pelastuslaitos
Tulvavesi uhkaa kastella jo asuinrakennuksia Satakunnassa, kertoi ely-keskus torstaina.

Tulvavesi uhkaa kastella jo asuinrakennuksia Satakunnassa, kertoi ely-keskus torstaina.

Kokemäenjoen keskiosaan syntyneet hyydepadot ovat nostaneet vedenpintaa yhä Huittisissa ja Kokemäellä.

Paikallisteitä on poikki, vapaa-ajanrakennuksia on kastunut, ja alimmat asuinrakennukset ovat vaarassa kastua.

Rantojen lähellä olevia hyydepatoja poistettiin keskiviikkoiltana kaivinkoneella. Torstaina pelastuslaitos pyysi

Puolustusvoimilta virka-apua hyydepatojen räjäytyksiin ja kastumisuhassa olevien kiinteistöjen suojauksiin. Pirkanmaan pelastuslaitoksesta saadaan räjäytystöihin avuksi hydrokopteri. Sen ansiosta räjäytyksiä voidaan tehdä vaikeakulkuisissakin kohteissa.

Tulvatilannetta voi seurata täällä.

STT, Huittinen