Kuljetusyritysten myynti jatkoi maltillista kasvuaan, kannattavuus laahaa yhä

Kuva: Kari Hulkko

Kuljetusyritysten myynti jatkoi maltillista kasvuaan syksyn aikana, mutta kannattavuus laahaa edelleen. Kysyntää ohjaavat infrarakentaminen, biotalousinvestoinnit ja vähitellen myös viennin virkistyminen.

Tammikuun 2017 SKAL Kuljetusbarometrissä vastanneista kuljetusyrittäjistä joka kolmas oli kasvattanut liikevaihtoaan loppuvuonna ja joka neljäs oli menettänyt liikevaihtoa. Vielä vuosi sitten liikevaihtoviisarit olivat pakkasella.

Käänne kasvuun on hidas, ja yrittäjät ennusteissaan varovaisia. Vain noin viidennes odottaa myynnin kasvavan alkuvuonna. Kuljetetun tavaran määrässä tapahtui syksyllä jonkin verran myönteistä kehitystä vertailukauteen nähden: 23 % raportoi tavaramäärien kasvaneen (vrt. 18 % 1/2016) ja 26 % laskeneen (vrt. 33 % 2016).

Kuljetusyritysten kannattavuus laahaa edelleen. Se oli laskenut joka neljännellä ja kasvanut joka kuudennella. Yrittäjien odotukset kannattavuuden suhteen ovat vaatimattomat jatkossakin.

Merkit toimeliaisuuden lisääntymisestä ovat 4 kuukauden tarkasteluväleillä hienovaraisia, mutta pidemmällä aikajanalla selkeitä. Kuljetusmäärien ja ajosuoritteiden kehitystä kuvaava käyrä on ollut nousujohteinen tammikuun 2015 jälkeen. Esimerkiksi ulkomaan- ja sopimusliikennettä harjoittavilla kuljetusyrityksillä loppuvuosi 2016 oli vilkas.

Pääkaupunkiseudun rakennustyömaat tarjosivat edelleen kuljetettavaa ja tammikuun alkukin näyttää poikkeuksellisen vireältä. Metsäpuolella sahoille kuljetettiin runsaasti tukkipuuta, ja metsäyhtiöiden investoinnit nostivat kuljetusten kysyntää Äänekoskella, Varkaudessa, Kymenlaaksossa ja Pietarsaaressa. Tukki- ja kuitupuukuljetusten liikevaihdon kasvua kevään aikana ennusti 56 % vastanneista.

Kalustosta halutaan energiatehokkaampaa.

Kuljetuskaluston optimointi tarkoittaa, että yritys valitsee kuljetustehtäviinsä sopivimman mahdollisen kaluston, tavoitteena muun muassa maksimaalinen hyötykuorma ja tehtävään soveltuva moottoriteho.

Kaksi kolmesta SKAL Kuljetusbarometriin vastanneesta käyttää tätä energiatehokkuustoimena. Yli puolet yrittäjistä (53 %) kannustaa kuljettajia ennakoivaan ajotapaan ja hieman harvempi (44 %) seuraa, miten kuljettajat ajavat. Esimerkiksi rajujen nopeudenvaihteluiden välttämisellä on merkittävä vaikutus polttoaineen kulutukseen.

Tulevaisuudessa 58 % yrittäjistä aikoo todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti uusia kuljetuskalustoaan energiatehokkaammaksi.

Noin joka kolmas kyselyyn vastanneista arvioi, että nykyistä (25,25 m) pidempi tai painavampi (76 t) ajoneuvoyhdistelmä lisäisi jossain määrin energiatehokkuutta. Hieman alle 60 % ei pystyisi hyödyntämään suurempaa kalustoa kuljetuksissaan. Suomi sallii eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuret enimmäismassat.

Kuljetusyrittäjien vastaukset kuntavaalikyselyymme olivat odotetusti liikenne- ja kunnossapitopainotteisia. Kuntien infrarakentaminen, siltojen kantavuus sekä jakeluliikenteen edellytykset kiinnostivat enemmistöä vastanneista. Kakkossijalla oli yrittämisen tukeminen ja kolmosena kuntien hankintapolitiikka.

SKAL:n kuntavaaliteemat mukailevat kuljetusyrittäjien mielenkiinnon kohteita: ”Meidän kunnassa tiet hoidetaan, on elinvoimaa ja osataan ostaa.”

SKAL ry:n vuoden 2017 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 497 jäsenyritystä. Kysely toteutettiin 21.12.2016–8.1.2017. Vastaajat edustivat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 300 jäsenyrittäjälle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Journalistiliitto linjaa: Rikostutkinta toimittajiin ulotettuna on arveluttavaa

Kuva: Jari Soini

– Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista, Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho linjaa Helsingin Sanomien kohu-uutista sotilastiedustelusta.

Hän toteaa tapahtumien ketjusta, että poliisin tekemä, toimittajan kotiin kohdistunut kotietsintä ei vaikuta eikä saa vaikuttaa millään tavalla journalistisen työn tekemiseen.

– Kotietsinnällä etsitään rikoksen tekijää eli sitä, joka on vuotanut lehdelle salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Poliisi yrittää näin murtaa lähdesuojan.

Journalistiliiton mukaan asiaan liittyvä rikostutkinta artikkelin kirjoittaneisiin toimittajiin ulotettuna on arveluttava sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden näkökulmasta.

Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi.

Aho korostaa, että laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon. Toimittajalla on lain mukaan oikeus suojata lähteitään ja olla paljastamatta vuotajia. Hän painottaa, että yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkistaminen on toimittajan ammatillinen velvollisuus.

Helsingin Sanomien artikkeli liittyy eduskuntaan tulossa olevaan esitykseen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuuksia tehdä siviili- ja sotilastiedustelua.

– Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi, Aho huomauttaa.

– Suomi tarvitsee nämä lait, mutta niiden sisältö on arvioitava tarkkaan, koska ne puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin ja muun muassa journalistien mahdollisuuksiin tehdä työtään.

Aho pitää harmillisena sitä, että asian ydin jäi Helsingin Sanomien artikkelissa salaisten asiakirjatietojen julkistamisen varjoon, minkä myös lehden vastaava päätoimittaja 17. joulukuuta julkaisemassaan avoimessa kirjeessä toteaa.

Kotietsintä HS:n toimittajan kotiin nousi otsikoihin myös Venäjällä

Kuva: Lehtikuva

Venäläismedia on jatkanut Suomen tiedustelu-uutisoinnin seuraamista. Venäjällä useat tiedotusvälineet ovat raportoineet Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin eilen tehdystä etsinnästä.

Esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti on huomioinut Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentin kotietsinnän poikkeuksellisuudesta.
Aihepiiri oli laajalti esillä venäläismediassa jo viikonloppuna. Esimerkiksi uutistoimisto Tass siteerasi silloin mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

STT

 

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.