Kuljetusyritysten myynti jatkoi maltillista kasvuaan, kannattavuus laahaa yhä

Kuva: Kari Hulkko

Kuljetusyritysten myynti jatkoi maltillista kasvuaan syksyn aikana, mutta kannattavuus laahaa edelleen. Kysyntää ohjaavat infrarakentaminen, biotalousinvestoinnit ja vähitellen myös viennin virkistyminen.

Tammikuun 2017 SKAL Kuljetusbarometrissä vastanneista kuljetusyrittäjistä joka kolmas oli kasvattanut liikevaihtoaan loppuvuonna ja joka neljäs oli menettänyt liikevaihtoa. Vielä vuosi sitten liikevaihtoviisarit olivat pakkasella.

Käänne kasvuun on hidas, ja yrittäjät ennusteissaan varovaisia. Vain noin viidennes odottaa myynnin kasvavan alkuvuonna. Kuljetetun tavaran määrässä tapahtui syksyllä jonkin verran myönteistä kehitystä vertailukauteen nähden: 23 % raportoi tavaramäärien kasvaneen (vrt. 18 % 1/2016) ja 26 % laskeneen (vrt. 33 % 2016).

Kuljetusyritysten kannattavuus laahaa edelleen. Se oli laskenut joka neljännellä ja kasvanut joka kuudennella. Yrittäjien odotukset kannattavuuden suhteen ovat vaatimattomat jatkossakin.

Merkit toimeliaisuuden lisääntymisestä ovat 4 kuukauden tarkasteluväleillä hienovaraisia, mutta pidemmällä aikajanalla selkeitä. Kuljetusmäärien ja ajosuoritteiden kehitystä kuvaava käyrä on ollut nousujohteinen tammikuun 2015 jälkeen. Esimerkiksi ulkomaan- ja sopimusliikennettä harjoittavilla kuljetusyrityksillä loppuvuosi 2016 oli vilkas.

Pääkaupunkiseudun rakennustyömaat tarjosivat edelleen kuljetettavaa ja tammikuun alkukin näyttää poikkeuksellisen vireältä. Metsäpuolella sahoille kuljetettiin runsaasti tukkipuuta, ja metsäyhtiöiden investoinnit nostivat kuljetusten kysyntää Äänekoskella, Varkaudessa, Kymenlaaksossa ja Pietarsaaressa. Tukki- ja kuitupuukuljetusten liikevaihdon kasvua kevään aikana ennusti 56 % vastanneista.

Kalustosta halutaan energiatehokkaampaa.

Kuljetuskaluston optimointi tarkoittaa, että yritys valitsee kuljetustehtäviinsä sopivimman mahdollisen kaluston, tavoitteena muun muassa maksimaalinen hyötykuorma ja tehtävään soveltuva moottoriteho.

Kaksi kolmesta SKAL Kuljetusbarometriin vastanneesta käyttää tätä energiatehokkuustoimena. Yli puolet yrittäjistä (53 %) kannustaa kuljettajia ennakoivaan ajotapaan ja hieman harvempi (44 %) seuraa, miten kuljettajat ajavat. Esimerkiksi rajujen nopeudenvaihteluiden välttämisellä on merkittävä vaikutus polttoaineen kulutukseen.

Tulevaisuudessa 58 % yrittäjistä aikoo todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti uusia kuljetuskalustoaan energiatehokkaammaksi.

Noin joka kolmas kyselyyn vastanneista arvioi, että nykyistä (25,25 m) pidempi tai painavampi (76 t) ajoneuvoyhdistelmä lisäisi jossain määrin energiatehokkuutta. Hieman alle 60 % ei pystyisi hyödyntämään suurempaa kalustoa kuljetuksissaan. Suomi sallii eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuret enimmäismassat.

Kuljetusyrittäjien vastaukset kuntavaalikyselyymme olivat odotetusti liikenne- ja kunnossapitopainotteisia. Kuntien infrarakentaminen, siltojen kantavuus sekä jakeluliikenteen edellytykset kiinnostivat enemmistöä vastanneista. Kakkossijalla oli yrittämisen tukeminen ja kolmosena kuntien hankintapolitiikka.

SKAL:n kuntavaaliteemat mukailevat kuljetusyrittäjien mielenkiinnon kohteita: ”Meidän kunnassa tiet hoidetaan, on elinvoimaa ja osataan ostaa.”

SKAL ry:n vuoden 2017 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 497 jäsenyritystä. Kysely toteutettiin 21.12.2016–8.1.2017. Vastaajat edustivat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 300 jäsenyrittäjälle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

KRP selvittää valtakunnansyyttäjän toiminnan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on KRP:n selvityksessä.

Keskusrikospoliisi on käynnistänyt esiselvityksen valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toiminnasta syyttäjänvirastojen koulutushankinnoissa. Jos asiassa on syytä epäillä rikosta, poliisi aloittaa esitutkinnan.

Suomen Kuvalehti kertoi maanantaina, että syyttäjänvirastot ostivat johtamiskoulutusta Nissisen veljen yritykseltä. Nissinen on sanonut tehneensä virhearvion ja olleensa esteellinen.

Esiselvityksessä poliisi selvittää muun muassa koulutushankintojen ajankohdat, summat, päätösaikataulut ja päätöksentekoasiakirjat sekä sen, voisiko mahdollinen rikos olla vanhentunut.

– Tarkistamme julkisuudessa olleita tietoja ja selvitämme, onko syytä epäillä rikosta ja aloittaa esitutkinta, rikostarkastaja Erkki Rossi KRP:stä sanoo.

Myös Oikeuskanslerinvirastoon oli tullut jo maanantaina useita kanteluita valtakunnansyyttäjän toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Hups! – miten tässä näin kävi? – osalla lukiolaisista matikkataidot jäivät peruskouluun

Lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa yo-kokeessa, ovat opintojen lopulla keskimäärin peruskoulun yhdeksännen luokan tasolla matematiikan taidoissa. Asia ilmenee Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) selvityksestä.

– Ylioppilaskoe motivoi, sillä taitotasossa oli suuri ero sellaisten opiskelijoiden välillä, jotka eivät aikoneet kirjoittaa lyhyen oppimäärän koetta lainkaan ja jotka siihen valmistautuivat, sanoo Karvin erikoisasiantuntija Jari Metsämuuronen.

Ammatillisen koulutuksen puolella joissakin tutkinnoissa matematiikan osaaminen kehittyy, kun taas toisia tutkintoja opiskelevien osaaminen taantuu jopa perusopetuksen kolmannen luokan tasolle.

Arviointiin osallistui yli 2 000 lukion tai ammatillisen koulutuksen opiskelijaa vuosina 2005–2015.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Päivän hyvä uutinen: Jauhelihaa uskaltaa ostaa helsinkiläisistä myymälöistä

Kuva: Marjo Kosonen

– Jauhelihaa voi ostaa Helsingissä hyvillä mielin, kertoo kaupungineläinlääkäri Minna Ristiniemi. Ympäristökeskuksen projektissa otettiin lähes 200 jauhelihanäytettä helsinkiläisistä myymälöistä.

– Jauheliha kannattaa kuitenkin aina kypsentää kauttaaltaan ruoanvalmistuksessa, jatkaa Ristiniemi.

Salmonellaa ei löytynyt mistään

Helsingin ympäristökeskus otti lähes 200 jauhelihanäytettä vuosina 2015–2016 helsinkiläisistä myymälöistä. Näytteistä 76 prosenttia oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, 18 prosenttia välttäviä ja kuusi prosenttia huonoja. Välttävä tai huono tulos johtui pääsääntöisesti korkeasta kokonaispesäke- tai maitohappobakteeriluvusta. Korkea bakteerimäärä ei yleensä aiheuta ihmisille terveyshaittaa ja bakteerit tuhoutuvat kypsennyksessä. Tautia aiheuttavia Salmonella-bakteereita ei löytynyt yhdestäkään näytteestä.

Näytteistä 70 prosenttia oli valmistettu myymälöissä ja 30 prosenttia teollisuuslaitoksissa. Näytteistä naudan jauhelihaa oli 60 prosenttia, sika-nautajauhelihaa 30 prosenttia ja muita jauhelihalajeja kymmenen prosenttia. Valtaosa jauhelihasta oli valmistettu kotimaisesta lihasta.

Myyntilämpötilat liian korkeita

Myymälän jauhaman jauhelihan myyntilämpötila ylitti 4 °C:n vaatimuksen peräti 80 prosentissa näytteistä. Lihan lämpötila nousee aina jauhamisen yhteydessä, joten jauheliha pitäisi jäähdyttää tehokkaasti heti valmistuksen jälkeen. Mikrobit voivat lisääntyä nopeasti, kun säilytyslämpötila on liian korkea. Myymälä saa myydä itse valmistamaansa jauhelihaa jauhamispäivänä ja sitä seuraavana päivänä. Palvelutiskistä ostettu jauheliha tulisi käyttää ruoanvalmistukseen ostopäivänä tai viimeistään sitä seuraavana.

Teollisuuden pakkaaman jauhelihan myyntiaika oli keskimäärin yhdeksän päivää valmistuksesta. Viimeisenä käyttöpäivänä 87 prosenttia pakatuista jauhelihoista oli vielä hyvälaatuisia. Teollisuuden pakkaamaa jauhelihaa myydään itsepalvelumyyntikalusteista, joiden lämpötilat olivat pääosin lainsäädännön mukaisia.

Laatu kohentunut ja rasvapitoisuus laskenut

Helsingissä myytävän jauhelihan laatua on seurattu ympäristökeskuksen projekteissa jo 20 vuoden ajan. Jauhelihan hygieeninen laatu on seurantajaksolla parantunut. Vuoden 2016 projektissa hyvälaatuisiksi arvioitiin 76 prosenttia jauhelihoista, kun vastaava luku vuonna 1994 oli 60 prosenttia. Jauheliha on myös entistä vähärasvaisempaa.

Tautia-aiheuttavien bakteereiden esiintymistä raa’assa lihassa ei voi koskaan täysin estää. Kun liha jauhetaan, bakteerit leviävät tasaisesti koko tuotteeseen. Vaikka tässä projektissa tautia aiheuttavia bakteereita ei löytynyt, niitä voi kuitenkin jauhelihassa esiintyä. Tämän vuoksi jauheliha on turvallisinta ruoanvalmistuksessa kuumentaa kauttaaltaan täysin kypsäksi.

AVAINSANAT

Lähes puolet Tukinaisen yhteydenotoista koski raiskausta

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen tuli viime vuonna 257 yhteydenottoa. Määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin yhteydenottoja tuli 283.

Lähes puolessa tapauksista soittaja mainitsi yhteydenoton syyksi raiskauksen. Myös esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö tai häirintä, paritus, raiskauksen yritys ja insesti olivat usein yhteydenottojen syynä.

Juristipäivystykseen tulleiden yhteydenottojen määrä on kasvussa. Viime vuonna soittoja tuli 210, kun vuonna 2015 niitä oli 192. Myös näistä yhteydenotoista lähes puolet koski raiskausta. Joka viides soitto koski lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.

Yleensä Tukinaiseen ottaa yhteyttä uhri, mutta myös esimerkiksi lähiomaiset ja ammattiauttajat soittavat päivystyspuhelimiin.

Suomalaisista 70 prosenttia lukee viikoittain digilehteä

Kuva: Mika Minkkinen

Digitaalisia sanoma- ja aikakauslehtiä lukee viikoittain eri laitteilla 70 prosenttia suomalaisista, kertoo Kansallinen mediatutkimus. Vuonna 2011 osuus oli 58 prosenttia.

Painettua lehteä lukee viikoittain 80 prosenttia suomalaisista.

Suomalaiset suhtautuvat mainontaan myönteisemmin printtimediassa kuin somessa. Painetussa sanomalehdessä julkaistuihin mainoksiin suhtautui myönteisesti 80 prosenttia vastaajista. Vain 26 prosenttia suhtautuu myönteisesti mainontaan sosiaalisessa mediassa.

Tutkimuksessa mitattiin muun muassa sanoma-, aikakaus- ja kaupunkilehtien lukijamääriä.

Kansallinen mediatutkimus on printtimedia-alan tilaama tutkimuskokonaisuus. Päätilaaja on MediaAuditFinland ja toteuttaja TNS Gallup.

Keskustelua aiheesta