Kotimaa

Kuljetusyritysten myynti jatkoi maltillista kasvuaan, kannattavuus laahaa yhä

Kari Hulkko
Kari Hulkko
Kari Hulkko

Kuljetusyritysten myynti jatkoi maltillista kasvuaan syksyn aikana, mutta kannattavuus laahaa edelleen. Kysyntää ohjaavat infrarakentaminen, biotalousinvestoinnit ja vähitellen myös viennin virkistyminen.

Tammikuun 2017 SKAL Kuljetusbarometrissä vastanneista kuljetusyrittäjistä joka kolmas oli kasvattanut liikevaihtoaan loppuvuonna ja joka neljäs oli menettänyt liikevaihtoa. Vielä vuosi sitten liikevaihtoviisarit olivat pakkasella.

Käänne kasvuun on hidas, ja yrittäjät ennusteissaan varovaisia. Vain noin viidennes odottaa myynnin kasvavan alkuvuonna. Kuljetetun tavaran määrässä tapahtui syksyllä jonkin verran myönteistä kehitystä vertailukauteen nähden: 23 % raportoi tavaramäärien kasvaneen (vrt. 18 % 1/2016) ja 26 % laskeneen (vrt. 33 % 2016).

Kuljetusyritysten kannattavuus laahaa edelleen. Se oli laskenut joka neljännellä ja kasvanut joka kuudennella. Yrittäjien odotukset kannattavuuden suhteen ovat vaatimattomat jatkossakin.

Merkit toimeliaisuuden lisääntymisestä ovat 4 kuukauden tarkasteluväleillä hienovaraisia, mutta pidemmällä aikajanalla selkeitä. Kuljetusmäärien ja ajosuoritteiden kehitystä kuvaava käyrä on ollut nousujohteinen tammikuun 2015 jälkeen. Esimerkiksi ulkomaan- ja sopimusliikennettä harjoittavilla kuljetusyrityksillä loppuvuosi 2016 oli vilkas.

Pääkaupunkiseudun rakennustyömaat tarjosivat edelleen kuljetettavaa ja tammikuun alkukin näyttää poikkeuksellisen vireältä. Metsäpuolella sahoille kuljetettiin runsaasti tukkipuuta, ja metsäyhtiöiden investoinnit nostivat kuljetusten kysyntää Äänekoskella, Varkaudessa, Kymenlaaksossa ja Pietarsaaressa. Tukki- ja kuitupuukuljetusten liikevaihdon kasvua kevään aikana ennusti 56 % vastanneista.

Kalustosta halutaan energiatehokkaampaa.

Kuljetuskaluston optimointi tarkoittaa, että yritys valitsee kuljetustehtäviinsä sopivimman mahdollisen kaluston, tavoitteena muun muassa maksimaalinen hyötykuorma ja tehtävään soveltuva moottoriteho.

Kaksi kolmesta SKAL Kuljetusbarometriin vastanneesta käyttää tätä energiatehokkuustoimena. Yli puolet yrittäjistä (53 %) kannustaa kuljettajia ennakoivaan ajotapaan ja hieman harvempi (44 %) seuraa, miten kuljettajat ajavat. Esimerkiksi rajujen nopeudenvaihteluiden välttämisellä on merkittävä vaikutus polttoaineen kulutukseen.

Tulevaisuudessa 58 % yrittäjistä aikoo todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti uusia kuljetuskalustoaan energiatehokkaammaksi.

Noin joka kolmas kyselyyn vastanneista arvioi, että nykyistä (25,25 m) pidempi tai painavampi (76 t) ajoneuvoyhdistelmä lisäisi jossain määrin energiatehokkuutta. Hieman alle 60 % ei pystyisi hyödyntämään suurempaa kalustoa kuljetuksissaan. Suomi sallii eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuret enimmäismassat.

Kuljetusyrittäjien vastaukset kuntavaalikyselyymme olivat odotetusti liikenne- ja kunnossapitopainotteisia. Kuntien infrarakentaminen, siltojen kantavuus sekä jakeluliikenteen edellytykset kiinnostivat enemmistöä vastanneista. Kakkossijalla oli yrittämisen tukeminen ja kolmosena kuntien hankintapolitiikka.

SKAL:n kuntavaaliteemat mukailevat kuljetusyrittäjien mielenkiinnon kohteita: ”Meidän kunnassa tiet hoidetaan, on elinvoimaa ja osataan ostaa.”

SKAL ry:n vuoden 2017 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 497 jäsenyritystä. Kysely toteutettiin 21.12.2016–8.1.2017. Vastaajat edustivat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 300 jäsenyrittäjälle.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat