Hän puhui tänään keskustan puoluehallituksen  ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa Helsingissä.

Puolueen gallupit ovat näyttäneet pienoista nousua, mutta lukemat ovat alhaalla.

Kulmunin mukaan tammikuu on puolueessa työkuukausi.

– Huoli puolueen tulevaisuudesta on yhteinen. Moni pohtii, mihin suuntaan mennä? Kulmuni tiivisti puheessaan.

Hänen mukaansa toivonvire kytee vahvana ja hampaiden kiristelyyn ei ole aihetta.

– Meidän pitää kuitenkin tiedostaa, että meitä keskustalaisia seurataan tarkalla linssillä. Ihmiset haluavat tietää, olemmeko sanojemme mittaisia. Teemmekö niitä asioita, joita olemme suomalaisten arjen parantamiseksi luvanneet? Ja näin sen tuleekin olla. Asioilla ja tuloksilla meidän on voitettava ihmisten luottamus.

– Tämä on meille mahdollisuus. Keskustalla on todellinen näytönpaikka.

Kulmunin mukaan kuluneet kuukaudet eivät ole olleet helppoja.

– Tiesin, että tavoittelen Kouvolassa raskasta pestiä. Puolueen kannatuskehityksen kääntäminen monien raskaiden vaalitappioiden jälkeen ei ole yksinkertainen tehtävä. Syksyllä monet hyvät hallitusohjelmaan saamamme tavoitteet hautautuivat hallituskriisin ja siihen liittyvän uutisoinnin alle, Kulmuni sanoi.

Hänet valittiin hiljattain Kouvolan ylimääräisessä puoluekokouksessa keskustan johtoon.

Kulmunin mukaan edelleenkin on käyty jonkin verran keskustelua siitä, oliko SDP-johtoiseen hallitukseen lähteminen meiltä oikea ratkaisu vaalien rökäletappion jälkeen.

– Itsekin kävin kriittistä keskustelua, kun päätöstä hallitukseen menemisestä tehtiin. Yhdessä päätimme lopulta mennä hallitukseen, kun saimme keskeiset tavoitteemme mukaan hallitusohjelmaan.

– Saavutukset ovat kiistattomia. Esimerkiksi tämän vuoden alussa perusväylänpitoon tuli 300 miljoonan euron tasokorotus. Miettikää, mikä määrä sillä saadaan uutta asfaltti, siltoja vahvistettua ja kuoppia korjattua. Yli 600 000 eläkeläisen toimeentulo paranee: takuueläke nousee 50 eurolla kuukaudessa 834 euroon ja kansaneläke 34 eurolla, Kulmuni luetteli.

– Pieni- ja keskituloisten tuloverotus kevenee yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Eläkeläinen, pienituloinen, keskituloinen, heistä jokainen saa enemmän kuukaudessa rahaa käteen tämän seurauksena. Suurella enemmistöllä suomalaista, 70 prosentilla kotitalouksista on hieman enemmän rahaa käytössä hallituksen päätösten seurauksena, hän jatkoi eikä lista loppunut tähänkään.

– Haluankin kysyä: mikä olisi ollut vaihtoehto? Olisiko hallitus tavallisille suomalaisille ihmisille parempi, jos meidän tilallamme olisi Kokoomus? Onko Keskustan paikka oppositiossa silloin, kun vaikeina aikoina tehdään Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevia päätöksiä? Te tiedätte vastauksen, ei ole.

Kulmunin mukaan keskustan uusi nousu edellyttää hallituksen onnistumista.

Kevään osalta hal­li­tuk­sen on­nis­tu­mi­nen edel­lyt­tää pää­tök­siä, jot­ka luo­vat uu­sia työ­paik­ko­ja, uusia in­ves­toin­te­ja ja pa­ran­ta­vat yri­tys­ten toi­min­ta­e­del­ly­tyk­siä.

– Keskustalle uusiutuvat luonnonvarat ovat aina olleet tärkeitä. Etenkin uusiutuva energia innostaa meistä monia. Muodikkaammaksi sanaksi on ehkä muodostunut viime vuosina ilmasto. Keskusta on tehnyt ilmastopolitiikkaa aina. Meille ilmastopolitiikka on aina ollut luonnon ja taloudellisen kestävyyden rinnalla sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista. Olen iloinen, että tähän oikeudenmukaisuuteen on nyt laajaa heräämistä havaittavissa läpi Euroopan.

Kulmuni siteerasi Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalasta, jonka mukaan  ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan viisautta ja malttia, ei hurmahenkisiä päätöksiä.

– Elämäntapavalintojen sijaan politiikkojen on katsottava isoja kokonaisuuksia, joiden avulla päästöihin voi todella myös vaikuttaa. Ei kukaan aja autolla sen takia, että se päästää, vaan sen takia, että se päästää töihin.

Kulmuni sanoi myös hallituksen toimivan tasapainoisen aluekehityksen puolesta.

Kulmuni painotti, että keskustan uudistaminen ja puoluetyön rakentaminen on nyt ensisijaista hallitustyöstä huolimatta.

Hän kertoi myös keskustelleensa monien keskustan pitkän linjan konkareiden kanssa.

– Ennenkin vaikeista ajoista on selvitty, mutta ei itsestään, vaan vahvalla aatteellisella työllä, hän jatkoi.

– Tasan viisikymmentä vuotta olimme vastaavassa tilanteessa kuin nyt. Viisi vuotta aiemmin nimensä keskustapuolueeksi muuttanut kansanliikkeemme törmäsi kevään 1970 vaaleissa kuin seinään. Vennamolaisen populismin paineessa menetimme vanhoja äänestäjiämme, eikä kaupunkeihin murtautuminen onnistunut. Auringonlaskun ennustusten väitettiin toteutuvan.

– Tappiosta huolimatta keskusta lähti kantamaan vastuuta hallitukseen. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen edellytti keskustan mukana oloa.

Unohtuiko Keskustan uudistaminen tässä tilanteessa? Kulmuni kyseli.

– Ei. Keskustanuorten johdolla käynnistettiin puolueen historiallinen uudistustyö joka loi vahvaa pohjaa menestykselle aina 2000-luvulle asti.

– Samaa suuruusluokkaan olevaan haasteeseen meidän pitää vastata myös tänään. Uudistua niin, että se vetää vielä viidenkin vuosikymmen jälkeen.

Kulmunin mukaan keskustalla on vastassa “yllättävänkin yhtenäisenä esiintyvä oikeisto-oppositio”.

– Oikeisto-oppositio luo toivottomuutta, pelkoa ja näköalattomuutta. Keskustalle ei riitä yhteiskunnan uudistamiseksi pelkät hokemat veronkevennyksistä tai rajojen sulkemisesta.

Kulmunin mukaan keskustalaisuus on ratkaisukeskeistä edistysmielisyyttä.

– Keskusta on aina osannut peilata arvojaan muuttuneeseen yhteiskuntaan ja toimia ratkaisijana yhteiskunnan kohtalonkysymyksissä. Vahva yleispuolue on ollut myös paras voima ajamaan yksittäisiä asioita esimerkiksi maaseudun ja maatalouden asiaa.

– Myös keskustan uuden nousun ainespuut pitää hakea tämän päivän suurten kysymysten ratkaisemisesta. Alueellinen eriytyminen, ekologinen kriisi ja teknologian koko yhteiskuntaa läpileikkaava kehitys. Nämä muokkaavat ihmisten arkea, taloutta ja yhteiskunnan rakenteita jopa poliittisen osallistumisen muotoja.

Kulmuni sanoi, että niin maailmalla kuin Suomessa alueelliset kuin sosiaaliset erot herättävät huolta. Alueellisesti eriytyneessä Suomessa on kiinnitettävä huomiota myös tase-eroihin.

– Pääoma- ja varallisuuserot eri puolilla Suomea välillä ovat huolestuttavassa kasvussa. On arvioitu, että jopa kolme miljoonaa suomalaista asuisi alueella, jossa asuntojen arvo on laskemaan päin. Moni suomalainen on huolissaan omistamansa kiinteistön arvosta. Varsinkin harvaan asutulla maaseudulla asuntoa voi olla vaikea saada kaupaksi tai luottoa pankilta uuden rakentamiseenkaan. Kysymys ei kosketa vain maaseudun ihmisiä, vaan myös kaupungeissa.

– Moni palkansaaja nimittäin käyttää kasvukeskuksissa ison osan tuloistaan asumiseen ja omaan asuntoon kiinni pääseminen voi olla nuorille varsin vaikeaa. Korkeat asumiskustannukset ovat merkittävä köyhyyttä selittävä tekijä. Työn perässä muuttaminen on vaikeaa, jos asuntojen hintaerot kasvavat liiaksi.

Kulmunin mukan kasvaviin tase-eroihin on lähdettävä etsimään ratkaisua.

– Me emme vielä tiedä, mitä kaikkea seuraa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti asuntojen arvojen eriytymisestä. Asuntosäästäminen on perinteisesti ollut tärkeä keino vanhuuden turvan varalle. Tästä ilmiöstä tarvitaan lisätietoa, jotta siihen voi yrittää vastata. Asiaa on syytä selvitää. Koko maan elinvoima on tälle paras tae.

– ”Ilman visiota maa tuhoutuu ja kansa villiintyy.” Tämä Sananlaskujen kirjasta vapaasti käännetty ajatus toimii hyvänä ohjenuorana myös keskustalaisille. Suomen tarinaan on kirjoitettava nyt uusi luku. Maatalousyhteiskunta oli maalaisliiton hegemonian aikaa. Teollistuminen siirsi tahtipuikon SDP:lle. Kokoomus on kantanut ideologista vastuuta markkinoiden ja kovan kilpailun yhteiskunnassa, Kulmuni sanoi puheensa päätteeksi.

Puheenjohtajan mukaan ratkaisu ei löydy vanhasta: markkinayhteiskunnasta tai haikailusta vahvan valtion perään. Populismikaan ei pysty rakentamaan vahvempaa Suomea.

– Suomen tulevaisuus rakentuu eheyden, vihreyden ja turvallisuuden ympärille, hän summasi.

Kulmunin mukaan keskustan on oltava “vahva yleispuolue, jotta on voimaa ajaa myös yksittäisiä asioita”.

– Keskustan on oltava tulevaisuuspuolue ja muutakin kuin pelkkä hallituspuolue. Tässä tilanteessa keskustan on ennen kaikkea kuitenkin hallituksesta käsin lunastettava suomalaisten luottamus. Mitä vahvempi on Keskustan kannatus, sitä voimakkaammin pystymme tekemään työtä isänmaan hyväksi.