Kulmuni toteaa, että hallitusneuvotteluissa keskusta sai tärkeitä asioita mukaan, jotka puoltavat tehtyä hallitusratkaisua.

– Nyt on sitouduttu siihen, että Suomen julkinen talous on tasapainossa 2023. Yrittämiselle annetaan se arvo, mikä sille kuuluu. Sovitut menonlisäykset tehdään muiden hallituspuolueiden vaalipuheista poiketen järkevän taloudenpidon puitteissa. Kohteet ovat perusteltuja: koulutukseen, etenkin ammatilliseen, mutta kaikille tasoille. Vanhustenhoivaan tulee lisää paljon kaivattuja käsipareja. Kaikkein pienimpien eläkkeiden korotuksia jatketaan. Tiestön korjausvelkaa kurotaan umpeen. Tehdään Suomesta taas piirun verran perhemyönteisempi: lapsilisät ja lapsiperheiden palvelut paranevat, hän kirjoittaa.

Kulmunin mukaan näiden kanssa keskusta haluaa edetä, mutta puolue on hänen mukaansa valmis myös koviin toimiin, mikäli työllisyystavoitteeseen ei päästä.

Puheenjohtajavaalissa ehdokkailta on kysytty monta kertaa, ottavatko he valtiovarainministerin paikan vastaan, jos tulevat valituiksi.

Kulmuni kirjoittaa, että puheenjohtajalla täytyy olla myös valmius ja kyky kaikkein vastuullisimmille paikoille, mitä puolueen mandaatilla voi yhteiskunnassa saada.

– En koe mahdollisena, että puheenjohtajaksi pyrkivä ei hakisi puoluekokoukselta täyttä mandaattia. Oma kysymyksensä on se, mikä tapa mandaattia käyttää on puolueen kannalta se paras. Tässä ei pidä mennä asioiden edelle.

Kulmunin mukaan keskusta – ja  puheenjohtajavaalissa sen puheenjohtajuus – on ensisijainen asia, kaikki muu on tässä tilanteessa toissijaista.

– Mitään ministeripaikkoja en ole hakemassa. Sekin on mahdollista, ettei koko hallitusta ole kohta olemassakaan. Kaikki voima on laitettava nyt sen eteen, että Keskustan veret saadaan liikkeelle ja kansanliikkeelle näkymää tulevasta, ei mihinkään ministeripörssin pelaamiseen.