Talouselämän toimittajan Matti Virtasen luotsaamassa paneelissa keskustelivat Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.), pääministeri Juha Sipilä (kesk.), Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikainen sekä Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä.

Kutsuvieraiden joukossa ollut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne nosti panelistien arvioitavaksi pari toisiinsa liittyvää teemaa, koulutuksen ja Afrikka-kysymyksen.

Rinne toivoo, että kehitysapua koordinoitaisiin entistä vahvemmin EU:n tasolla. Sitä kautta voitaisiin saada Afrikkaan rakennettua infrastruktuuria, puhdasta vettä ja ruokaa sekä nostettua myös maanosan koulutustasoa. Tämä, auttaessaan ihmisiä paikan päällä, taasen vähentäisi maahanmuuttopainetta Eurooppaan. Rinteen mukaan EU:n pitäisi satsata koulutusyhteistyöhön Afrikan kanssa.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen näkee mahdolliseksi sen, että kehitysyhteistyön avulla Afrikkaa voidaan auttaa pääsemään samaan kasvuvauhtiin kuin Aasiaa ja Latinalaisen Amerikan maita.

Katainen totesi komission jo muuttaneen omaa kehitypolitiikaansa tietyiltä osin. Se kohdistuu nykyisin enemmän kuin aikaisemmin yksityisten investointien houkutteluun.

Rinteen esilletuomaa ajatusta koulutusyhteistyöstä Katainen sanoi tukevansa lämpimästi.

– Minä haluaisin tuoda koulutustuselementin EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen mukaan. Siinä komissiolla ei ole toimivaltaa. Mutta jos katsoo globalisaatiota ja miten se tulee kohtelemaan jäsenmaita tulevaisuudessa niin ainoa vastaus, mikä tulee ensimmäisenä mieleen, on se että meidän täytyy kiireesti investoida ihmisten resilienssiin, yhteiskuntien kesto- ja mukautumiskykyyn. Silloin koulutus näyttelee suurta roolia, Katainen sanoi.

Annamari Sipilä sanoi Kataisen kehitysavussa nostaman markkinatalouden levitttämisen olevan loistava asia, mutta mikään ei ole niin tärkeä asia kuin tyttöjen ja naisten oikeuden pönkittäminen sekä seksuaaliterveyden vieminen kaikkien ulottuville.

– Sitä kautta ratkeaa sitten niin moni muukin ongelma. Se on se, mihin paukut pitää laittaa. Suomen pitäisi olla tässä todellinen edelläkävijä, Annamari Sipilä sanoi ja sai kommentillaan keskustelun ainoat aplodit.

Pääministeri Juha Sipilä nimesi hänkin koulutuksen tärkeäksi työkaluksi Afrikan kehittämiseen. Hän nosti esiin Erasmus-ohjelman laajentamisen Afrikan maihin.

– Minusta tärkeintä on, että saadaan laajat massat ja erityisesti tytöt kouluun, Sipilä sanoi.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui yleisön joukosta keskusteluun. Hän kyseli, päästäänkö kehitysyhteistyössä yhtä nopeasti eteenpäin kuin puolustusyhteistyössä.

– Esimerkiksi tyttöjen ja naisten asema Afrikassa, siinähän pitäisi komissiolla olla selkeä pohja, jota sitten kaikki lähtisivät vetämään samaan suuntaan, Niinistö toivoi.

Jyrki Katainen summasi, että maahanmuuttokysymyksestä johtuen kehityspolitiikka on noussut agendalla muutaman pykälän ylöspäin. Kaikki puhuvat pakolaisuuden juurisyiden kitkemisestä.

– Varmasti on paljon tehtävää siinä vielä, että kehitysyhteistyö kulkisi enemmän yhteisten ohjelmien kautta sen sijaan, että ne olisivat pelkästään kansallisista toimintaa

Pääministeri Juha Sipilä muistutti, että EU on lisännyt ja lisäämässä Afrikka-rahastoihin satsauksia.

– Kyllä Euroopan komission ja Euroopan unionin kannattaa ottaa nyt juuri johtoteemakseen Afrikka ja siellä tyttöjen asema sekä juurisyiden hoitaminen. Näillä olemassaolevillakin ohjelmilla on saatu paljon aikaiseksi. Ihmissalakuljetusta on saatu hillittyä, mikä liittyy myöskin pakolaisuuteen. Se on miljardiluokan bisnes tällä hetkellä. Sen kitkeminen on kyllä meidän kaikkien yhteinen intressi, Sipilä sanoi.