The people of Germany are turning against their leadership as migration is rocking the already tenuous Berlin coalition. Crime in Germany is way up. Big mistake made all over Europe in allowing millions of people in who have so strongly and violently changed their culture!

— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) June 18, 2018

Vain hiukan ennen Trumpin tviittiä tasavallan presidentti Sauli Niinistön järjestämissä Kultaranta-keskusteluissa Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) oli luonnehtinut poliittista tilannetta poikkeukselliseksi.

Kultaranta-keskusteluissa sivuttiin monta kertaa arvoja. Jyrki Kataisen mukaan kaikkein suurin haaste ja eksistentiaalien uhka Euroopalle on yhteisen arvopohjan rapautuminen.

– On muutama konkreettinen kova keissi, Puola ja Unkari, mutta sitten on pienemmässä mittakaavassa koko joukko muita maita, jossa liberaalin demokratian perusarvoja kyseenalaistetaan, Katainen sanoi tänään järjestetyssä paneelikeskustelussa.

– Unionissa ei voi olla kahden kerroksen väkeä, siten että toiset ovat liberaalin demokratian toteuttajia ja toiset ovat sitten jotakin keveyempiä versioita siitä, hän totesi.

Samoilla linjoilla oli pääministeri Juha Sipilä (kesk.)

– Jos arvopohja alkaa rapautua, silloin ollaan todellisissa ongelmissa. Talous- ja maahanmuuttokriisit ovat kuitenkin asioita, jotka meidän pitää kyetä yhdessä ratkaisemaan. Minä uskon, että niihin kaikkiin löytyvät ratkaisut ja pikku hiljaa nekin ovat menneet oikeaan suuntaan, Sipilä sanoi ja painotti, että oikeusvaltioperiaatetta on puolustettava tiukasti.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Teija Tiilikainen muistutti globalisaation jakolinjasta voittajiin ja häviäjiin. Viime vuosina globalisaation vastustajista on tullut myös integraation vastustajia. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin hän nimesi positiiviseksi poikkeukseksi integraation puolustamisessa ja toivoi tälle seuraa.

Annamari Sipilä, Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja ei näe EU:n arvopohjan olevan erityisesti rapautumassa, vaikka Puola ja Unkari ovatkin “omassa luokassaan”. Sipilän mukaan se, että esimerkiksi Britanniassa tai Italiassa ihmiset ajattelevat eri tavalla siitä, miten normaali elämä pitäisi järjestää, ei pidä päätellä, että Euroopan perusarvot olisivat muuttumassa.

Jyrki Katainen toisaalta myös toppuutteli puheita EU:n kriisistä.

– Jos katsoo ihan konkreettisesti, mitä unionin jäsenmaat yhdessä tekevät niin sisämarkkinoiden puolella syventymistä on tapahtunut… Kolmen vuoden päästä EU on merkittävästi integroituneempi kuin mitä se on tänä päivänä.

Katainen totesi myös, että turvallisuuspuolella on kehitystä, jota ei ole ollut koskaan aiemmin. Lisäksi kansalaisten tuki EU:lle on ollut kasvussa. Katainen ja Sipilä muistuttivat myös toiveikkaana mahdollisuudesta, että vastakkainasettelu Venäjän kanssa voisi lientyä, mikäli Ukrainan tilannetta päästäisiin ratkomaan Minskin sopimuksen pohjalta.

Arvoihin viittasivat myös eilen Kultaranta-keskustelut avannut tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puheen pitänyt presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaari. Puheissa saattoi havaita myös pieniä painotuseroja. Niinistö ei karta käyttää termiä läntinen traditio tai yhdistää varovasti arvoja myös läntisyyteen, kun taas Ahtisaari viesti painokkaasti, ettei näin oikeastaan kannattaisi puhua. Sinänsä Ahtisaari ei osoittanut sanojaan Niinistölle.

Ahtisaari painotti, että YK:n jäsenvaltioiden on muistettava, että ne ovat sitoutuneet yhteisiin arvoihin, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Ahtisaari muistutti puheenvuorossaan voimakkaasti, ettei kyse ole läntisistä arvoista vaan globaaleista arvoista.

Ahtisaaren mukaan siitä, että nämä olisivat läntisiä arvoja, kuulee aivan liikaa puhetta. Ahtisaari jyrähti, että arvot ovat globaaleja.

– Sanomalla, että demokratia, ihmisoikeuden ja oikeusvaltioperiaate ovat läntisiä arvoja olemme tehneet itsellemme karhunpalveluksen. Olemme luoneet mahdollisuuden kyseenalaistaa näitä arvoja, joiden on tarkoitus palvella kaikkia, Ahtisaari sanoi.

Ahtisaaren tapaan Niinistökin oli puhunut Kultaranta-keskusteluja avatessaan yhteisistä arvoista ja normeista.

– Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on selvästi ollut tämän muutoksen uhri. Vaikutamme olevan luisumassa maailmaan, jossa yksittäiset johtajat voimallaan jyräävät pysyvien instituutioiden yli, jossa yhden valta puhuu äänekkäämmin kuin monenkeskiset sopimukset ja yhteiset normit ja arvot, hän sanoi.

– Jos länsi näyttäytyy heikkona ja epäyhtenäisenä, meidän on paljon vaikeampi puolustaa luomaamme järjestystä ja sen edustamia arvoja. Eilispäivän sääntöjen laatijoista voi tulla huomisen sääntöjen vastaanottajia, Niinisto myös totesi.

Kun Niinistö tapasi 6.6. politiikan toimittajia, hän kertoi kantavansa huolta ilmiöstä, jota hän kutsui läntiseksi traditioksi.

– Se voi olla vähän huono ilmaisu, mutta käsitän sillä läntisen perinteen, demokratian, ihmisoikeudet. Se, mitä me olemme tottuneet pitämään suuressa arvossa.

Heti perään Niinistö muistutti kuitenkin myös, että näiden lipunheiluttajana on ollut tosin muitakin kuin maantieteellisesti läntisiä maita.

– Jotenka se ei ole rajaava siinä suhteessa, mutta päälipunkantaja on ollut tietysti Eurooppa ja Euroopan unioni. Tänä päivänä me sitten näemme sellaisia ilmiöitä, jotka eivät oikein tue tätä kansainvälistä järjestystä, joka siis minun mielestäni on ollut tukemassa juuri näitä läntistä traditiota, Niinistö sanoi politiikan toimittajille.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ei näe Niinistön ja Ahtisaaren ajattelussa säröjä.

– Kyllä tulkitsin, että puheenvuorot olivat sopusoinnussa keskenään. Ahtisaari muistutti siitä, että oli aikakausi, jolloin myös uskottavasti pidettiin näitä arvoja yleismaailmallisina arvoina. Nyt kun maailma on liukunut tällaiseen kilpailuasetelmaan niin nyt tämä yleismaailmallisuus kärsii tai sitä haastetaan vahvasti, Tiilikainen sanoo Demokraatille.

– Ahtisaari otti painokkaasti kantaa sen puolesta, että nämä arvot, joita nyt läntisiksi arvoiksi luonnehditaan, ovat itse asiassa yleismaailmallisia arvoja. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Tämä tilanne on tietysti hiukan ongelmallinen siinä mielessä, että kansainvälisen politiikan kilpailutilanteessa näitä nyt leimataan kovasti läntisiksi arvoiksi ja se tuo myöskin ihmisoikeuksille, demokratialle ja oikeusvaltioperiaattelle vastustusta, koska katsotaan, että se on ikään kuin lännen valtapolitiikkaa, Tiilikainen toteaa.

Tiilikaisen mukaan on ylipäänsä problemaattinen kysymys, miten arvoja lähestytään siten, ettei vastakkainasettelua syntyisi.

– Helposti saamme niskaamme sitten sen läntisen oppimestarin taakan. Meillä on Kiina ja meillä on suuria järjestelmiä, jotka toimivat epädemokraattisella tavalla, jossa kuitenkin kansalaiset ovat kohtuullisen tyytyväisiä järjestelmään. Hyvin ongelmallinen tilanne, Tiilikainen huokaa.

Liberalismi ja liberaalit arvot eivät ole myöskään tämän päivän Venäjällä kovin korkeassa kurssissa.

– Venäjä on tehnyt parhaansa syyllistääkseen länttä ja kritisoidessaan näitä arvoja. Kansallismielisyys, valtiokeskeisyys kasvaa ja kyllä tämä arvojen vastakkainasettelu on iso ongelma, Tiilikainen sanoo.

Hän sanoo pitävänsä kansainvälisen politiikan ydinkysymyksinä puhetta arvoista ja siitä, jatketaan läntisillä liberaaleilla arvoilla ja säilyykö kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä yhtä uskottavana kuin millaiseksi se on luotu.

SDP:n kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa presidentti Martti Ahtisaaren olleen puheenvuorossaan täysin oikeassa.

Minään kritiikkinä Niinistölle ei Tuppurainenkaan Ahtisaaren näkemyksiä kuullut.

– Ehkä pikemminkin vaan herätteenä.

– Kun puhutaan demokratiasta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta, ne ovat asioita, jotka yhdistävät kaikki YK:ssa olevat maat. Jos me miellämme nämä arvot vain läntisiksi, silloin me tarjoamme ikään kuin tilaisuuden niille maille, jotka nyt polkevat näitä arvoja… sanoa, että nämä eivät ole meidän arvoja. Nämä ovat näitä teidän läntisiä arvoja. Erityisesti Putinin Venäjä on sen selkeäsanaisesti ääneen sanonutkin, Tuppurainen sanoo.

Miten arvoista sitten pitäisi puhua venäläisten kanssa?

– Pitää puhua konkreettisesti. Minun mielestäni Iranin ydinsopimus on nyt kyllä erittäin hyvä foorumi kaikessa onnettomuudessaankin käydä myös venäläisten kanssa keskustelua, koska se oli YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisesti tekemä sopimus.

Yhdysvallat on yksipuolisesti päättänyt vetäytyä Iran-sopimuksesta.

– Se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa Yhdysvallat asettuu paitsii Eurooppaa, eurooppalaisia yrityksiä ja myös venäläisiä yrityksiä vastaan. Tässä Eurooppa ja Venäjä ovat samalla puolella.

Tuppuraisen mukaan Euroopassa on ollut myös “ikään kuin läntistä sokeutta”. Olemme ylpeitä aikaansaannoksistamme.

– Demokratia on lähtöisin Kreikasta ja oikeusvaltiota on kehitetty Roomassa ja kaikki on ikään kuin meiltä lähtöisin. Nyt pitää nähdä, että eivät nämä ole vain yksin meidän prioriteettimme tai etuoikeutemme vaan ne kuuluvat kaikille maailman ihmisille, Tuppurainen sanoo.