Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

Kumpi osapuoli on oikeassa? Nyt tuli tuomio hoitajien palkkaratkaisusta, professori luki sovintopaperin Demokraatin pyynnöstä

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara (vasemmalla) johtamassa hoitajien palkkariidan ratkaisua (kuva neuvotteluista syyskuulta).

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja hoitajaliitot ovat mitelleet julkisuudessa sopimastaan palkkasovusta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Hoitajajärjestöt katsovat napanneensa jo kesällä kunta-alalle tulleen palkkaohjelman päälle oman 6 prosentin lisäpalkkaohjelmansa, kun taas KT:n mukaan tämä raha on niin sanottua palkkaharmonisaatiorahaa, joka olisi lakisääteisenä muutoinkin jaossa, kun työntekijät siirtyvät hyvinvointialueille ja palkat on yhdenmukaistettava.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran kommentit ovat viitanneet siihen, että hän jakaisi enemmän KT:n tulkintaa.

Demokraatti pyysi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskista lukemaan valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen ja arvioimaan, kumpi leiri on oikeassa.

ENNEN PÄÄTELMIÄÄN Koskinen nostaa esiin sopimuksen keskeisen kohdan:

”Palkkojen yhteensovittamista ja palkkauksen kehittämistä varten tulee uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoprosessin yhteydessä ja siitä eteenpäin varata paikallisesti yhteensä 6,0 prosenttia SOTE-sopimuksen palkkasummasta kehittämisohjelmassa mainittujen varojen lisäksi.”

6 prosenttia vuosille 2023-2025 jakaantuu kolmeen erään (1,5 % vuonna 2023, 2,5 % vuonna 2024 ja 2,0 % vuonna 2025) kolmea asiaa eli palkkojen yhteensovittamista, palkkauksen kehittämistä sekä palkkausjärjestelmien käyttöönottoa varten.

Ensimmäisen erän rahat kohdistetaan paikallisesti muihin kuin tasoryhmien ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Siitä rahoitetaan myös työaikajärjestelmien yhteensovittamisesta mahdollisesti syntyvä kustannus.

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat erien kohdennukset. Jollei yksimielisyyttä synny, työnantaja päättää erien käytöstä. Jos lakisääteinen palkkojen yhteensovittamisen velvoite on 1.6.2025 maksuun tulevan erän jälkeen kesken jollakin hyvinvointialueella, yhteensovittaminen on vietävä päätökseen.

KOSKINEN TOTEAA, että jokaisena vuonna sovittua 6 prosentin rahoitusta voi mennä niin palkkojen yhteensovittamisen, palkkauksen kehittämisen kuin uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottoon paikallisena eränä.

– Eli kaikki nämä kolme asiaa ovat mahdollisia saajia ja paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat erien kohdentamisesta. Jos sopua ei synny, työnantaja päättää. Tästä seuraa suoraan se, että tällä hetkellä ei voida tietää, miten mainitut kolme asiaa painottuvat.

Sovintoehdotus toteaa vuoden 2023 erästä seuraavasti: ”1.6.2023 palkkojen yhteensovittamisen, palkkauksen kehittämisen sekä palkkausjärjestelmien käyttöönottoon valmistautumiserä 1,5 %. Erä kohdistetaan paikallisesti kussakin voimassa olevassa hinnoittelukohdassa muihin kuin tasoryhmien ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin.”

– Tämä on palkanlisä, Koskinen summaa.

Miten kyseessä voi olla palkanlisä, kun se ei ole yleiskorotus, ja miten se eroaa harmonisaatiosta, jos sitä ei laiteta lainkaan ylimpiin palkkoihin? Voiko sopimusta tulkita niin, että palkkojen yhteensovittaminen, palkkauksen kehittäminen sekä palkkausjärjestelmien käyttöönotto ovat kaikki luonteeltaan harmonisoivia?

– Kyse näyttää olevan tiettyjen tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen suunnatusta erästä. Jos tämä olisi harmonisaatiota, se olisi ollut poikkeuksellisen konkreettinen ehto siihen nähden, että harmonisaation laillinen tapa ja aloittaminen kuuluvat työnantajan päätäntävaltaan, Koskinen vastaa.

TÄMÄN JÄLKEEN Koskinen tarkastelee tarkemmin palkkojen yhteensovittamisesta, jossa siis käytännössä on kyse palkkojen harmonisoimisesta, vaikka tätä termiä ei sovintoehdotuksessa käytetäkään.

Hän huomauttaa, että ainakin niillä hyvinvointialuella, jotka sellaisenaan jatkavat aikaisemman kuntayhtymän toimintaa, palkkojen yhteensovittaminen voi olla hyvinkin pitkällä jo vuonna 2023.

– Toisilla hyvinvointialueilla se aloitetaan vasta vuonna 2024 ja se pisimmillään voi kestää yli viisikin vuotta, Koskinen sanoo.

Hän lisää myös, että yhdenvertaisuuden kannalta työnantajan ei ole pakko alkaa maksaa yhteensovitettua palkkaa jollekin ammattiryhmälle ennen kuin työnantajan kaikki hoitoalan ammattiryhmät on käyty läpi. Yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta voi Koskisen mukaan olla jopa ongelmallista aloittaa kaikkia omia työntekijöitä koskevan lakisääteisen velvoitteen täyttäminen ammattiryhmä kerrallaan.

Tästä voi seurata Koskisen mukaan se, että palkkojen yhteensovittamiseen ei edes päästä kohdistamaan rahoja ennen 1.6.2025, jolloin olisi ollut määrä päättää jo viimeisestä erästä.

– Jos kaikki ammattiryhmät yhdenvertaisuuden suhteen on selvitetty, sitten neuvotteluissa joudutaan ratkaisemaan se, minkä verran kustakin päätettävästä erästä kohdennetaan palkkojen yhteensovittamiseen. Koska kohdassa on kaksi muutakin huomioitavaa asiaa, ei kaikkea voida kohdentaa sopimusta rikkomatta vain yhteen kohtaan.

Palkkasopuun on myös kerrottu kuuluvan, että mikäli palkkojen yhteensovittamisen lakisääteinen velvoite olisikin yli kuusi prosenttia, sekin maksettaisiin.

Onko siis sovittu 6 prosenttiyksikköä kuitenkin jaettava tavalla tai toisella vuoteen 2025 mennessä, vaikka palkkojen yhteensovittaminen ei tähän mennessä mahdollistuisi? Vai sisältääkö sopimus mahdollisuuden, että mikäli joillakin hyvinvointialueilla 6 prosentin ohjelmaa ei pystytä määräajassa toteuttamaan, sen toteutus siirtyisi tällöin eteenpäin?

– Sovittu kuuden prosenttiyksikön summa on jaettava sovitun mukaisesti kolmessa erässä. JOs palkkojen yhteensovittaminen on vielä kesken 1.6.2025, työnantajien on tämä velvoite täytettävä muilla rahoilla, Koskinen vastaa.

LOPUKSI KOSKINEN summaa vielä näkemystään:

– Sellainen tulkinta, että tässä olisi kyse joko vain palkkojen yhdenvertaistamisesta (KT) tai vain palkkaohjelmasta (Tehy ja Super), ei ole oikea.

Koskinen pitää hyvin todennäköisenä, että 1.6.2025 palkkojen yhteensovittaminen on vielä kesken usealla hyvinvointialueella ja se jatkuu siitä eteenpäin.

– Pienissäkin hyvinvointialueita edeltävissä kuntayhtymissä palkkojen yhteensovittamisessa on mennyt vähintään neljä vuotta, Koskinen sanoo.

Hänen mielestään sovintoehdotus on ”hyvin tulkinnallinen ja avoin”.

– Jos kutakin ajankohtaa koskevien neuvottelujen jälkeen työnantaja tekee päätöksen kunkin erän kohdentamisesta ja esimerkiksi kohdentaa kesken palkkojen yhteensovittamisprosessin koko erän niiden yhteensovittamiseen ja jättää muut kohdat syrjään, riitoja sopimuksen oikeasta sisällöstä syntyy varmasti, työoikeuden emeritusprofessori ennakoi.

– Sopimuksen tulkinnassa on lähtökohtana sen sanamuoto. Jos osapuolet yhdessä ovat tarkoittaneet jotakin muuta, sitten mennään sen mukaan, mutta nyt keskustelussa olevan asian osalta ei ole yhtenäistä osapuolten toista käsitystä.

Valtakunnansovittelijan on julkisuudessa vähintäänkin tulkittu olevan KT:n tulkinnan kannalla.

– Jos hän on tätä mieltä mutta sovintoehdotus on toisenlainen, tilanne on omituinen ja synnyttää epäilyn sovittelijan puolueettomuudesta, Seppo Koskinen sanoo.

Sitä Koskinen pitää hyvänä, että osapuolet eivät ole juurikaan erimielisiä siitä, mikä on sovitun ratkaisun kokonaisvaikutus eli kuinka paljon palkat nousevat.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE