Tapausten määrä ylittää pian 10 000 rajan.

Tämän päivän tartunnoista noin kolmasosa on Helsingin alueen tapauksia, noin puolet pääkaupunkiseudulta.

Puumalaisen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella tartunta leviää monissa tilanteissa, sellaisissakin tilanteissa, jotka eivät välttämättä liity tunnettuun tartuntaketjuun tai tilanteeseen, jossa osaisimme olla varuillamme.

Puumalainen muistutti jälleen käsihygienian merkityksestä ja maskin käytöstä. Sisätiloissa pitäisi aina muistaa turvaetäisyydet.  Oireisena ei pidä mennä kuin koronatestiin ja silloinkin maski päällä niin ulkona kuin sisällä.

Puumalainen totesi, että nyt pitäisi miettiä juhliin, harrastuksiin kuin ilta- ja yöelämään osallistumista.

– Tiedämme Suomesta kuin monesta eri maasta, että kun musiikki soi, on hauskaa, ollaan lähekkäin, joudutaan ääntä korottamaan ja tungoksessa liikutaan, niin tartuntariski on huomattavan paljon suurempi kuin silloin, jos pystymme pitämään etäisyydet ja keskustelemaan normaaliin tapaan ääntä korottamatta.

Hallitus pohtii paraikaa ravintoloiden aukiolo- ja asiakaspaikkamäärien rajoituksia.

– On myös yksityisiä juhlia, joissa tartuntoja on tapahtunut, esimerkiksi opiskelijoiden juhlia, jotka ovat erittäin mukavia. Niihin kaikin keinoin kyllä kannustamme, mutta voisiko niitä järjestää jotenkin virtuaalisesti tai niin, että ihmisten välinen turvaetäisyys pysyy, Puumalainen sanoi.

Hän kävi läpi erilaisia toimia koronan estämiseksi. Alueilla on paljon vastuuta. Puumalainen muistutti, että jos muut keinot eivät auta, täytyy jälleen harkita koko väestöön liittyviä rajoituksia.

– Kaikki toiminta lähtee liikkeelle siitä, mitä itse kukin teemme meidän sosiaalisessa verkostossamme ja suhteessa muihin ihmisiin. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveydenhuolto ja yhteiskunnan eri sektorit tekevät parhaansa, että epidemia saadaan torjuttua. Viime kädessä, jos tilanne sitä vaatii, mennään takaisin valtakunnallisen tason toimenpiteisiin.

– Vetoaisin siihen, että kaikki teemme osamme ja tällä tavoin pystymme pitämään tautitilanteen mahdollisimman pienenä.

Koronalla on laajoja vaikutuksia

THL:n tietoylijohtaja, professori Pekka Rissanen kertoi koronan laajoista yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Koronan aiheuttama rasitus ei ole jakautunut tasaisesti Suomessa.

Joka paikassa ei ole myöskään ollut samat valmiudet ottaa vastaan palveluntarpeen kasvua. Kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet varsin erilaisessa asemassa. Rissasen mukaan näyttää siltä, että alueet, joilla on keskitetty, yhtenäinen palvelun järjestämisen malli, ovat pystyneet joustavammin käyttämään työvoimaresursseja epidemian hallintaan, seurantaan ja jäljitykseen.

Siellä, missä työntekijät ovat monen työnantajan palveluksessa ja on jouduttu siirtämään työvoimaa paikasta toimeen, on ollut hankalampaa.

Kiireetöntä hoitoa on jouduttu vähentämään eri puolilla Suomea. Myös kuntoutus- ja terapiapalveluja on siirretty lähipalveluista sähköisiksi palveluiksi. Etäpalveluilla ei ole pystytty korvaamaan kaikkea menetettyä hoitoa.

Suomeen on kertymässä palvelujen kysyntäpainetta ja jonojen kasvua eli niin kutsuttua hoitovelkaa.

Rissanen totesi, että hoitovelan purkamiseen on syytä varautua erittäin huolellisesti. Hoitovelkaa jo puretaankin mutta se kasvaa edelleen. Viitteitä on siitä, että vaivoja on jäänyt hoitamatta. Jopa syöpien testaaminen ja seuraaminen on jäänyt normaalia vähemmälle. Lisäksi rokotekattavuus on heikentynyt.