Kun naiset joutuvat survomaan metallihenkareita itseensä — ”Timo Soini vastustaa vakaasti naisten oikeutta päättää ruumiistaan”

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan metallihenkarista on tullut hyytävä symboli sille, miten naisten ruumiilla tehdään yhä politiikkaa.

— Nykyinen tilanne, jossa naiset saavat edes osittain päättää omasta lisääntymisestään, on hauras tila, jota vastaan voidaan hyökätä milloin tahansa. Myös Suomen hallituksessa istuu ainakin yksi mies, Timo Soini, joka vakaasti vastustaa naisten oikeutta päättää ruumiistaan.

Kumpula-Natri kirjoittaa Iltalehdessä.

— On surullista elää peläten, että askeleita otetaan taaksepäin. Puola osoitti, että naisten oikeudet eivät ole kiveen kirjoitettuja, vaan niitä vastaan voidaan hyökätä ja hyökätään milloin tahansa, myös Euroopassa.

Ihmiset harrastavat seksiä. Se ei lopu aborttikieltoon.

Metallihenkareita käytetään abortin tekemisessä, jos toimenpide pakotetaan maan alle.

— Jokainen normaali ihminen ymmärtää, että yksikään nainen ei survo itseensä henkaria, mikäli tarjolla on mikä tahansa kivuttomampi, turvallisempi ja parempi keino.

Kumpula-Natri huomauttaa, että naisten itsemääräämisoikeus ei ole ollut itsestäänselvyys kuin hyvin lyhyen aikaa ja hyvin pienessä osassa maailmaa.

— Jotkut vastaavat naisten ahdinkoon toteamalla ylimielisesti, että ”pakkoko sitä seksiä on sitten harrastaa”. Tämä osoittaa paitsi sydämettömyyttä myös täydellistä ymmärtämättömyyttä siitä, miten ihmiset ovat toimineet koko lajimme olemassaolon ajan.

— Ihmiset harrastavat seksiä. Se ei lopu aborttikieltoon. Ehkäisy unohtuu ja pettää. Vietti voi viedä voiton harkinnasta.

Berner uskoo yhtiömalliin – ”Rahat myös käytettäisiin liikenneinfran kehittämiseen”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ohjausryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuuden pääekomisti Sami Pakarinen , liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja entinen pääministeri Paavo Lipponen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen julkistustilaisuudessa.

Suomen liikenneverkon nykyinen rahoitusjärjestelmä ei toimi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Hänen mielestään liikenneinfraan ei ole pystytty investoimaan tarpeeksi ja korjausvelka kasvaa.

Liikenteestä saatuja rahoja on käytetty myös muiden hallinnonalojen tarpeisiin. Tämä on ollut hänen mukaansa pitkäaikainen huolenaihe.

Bernerin mielestä mahdollisesti perustettava liikenneverkkoyhtiö takaisi sen, että liikenteeseen tarkoitetut rahat myös käytetäisiin liikenneinfran kehittämiseen.

– Yhtiömalli takaisi sen, ettei rahoitus olisi enää riippuvainen valtion budjetista tai muiden alojen tarpeesta, hän sanoi Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään.

Ministeri kannattaa tutkimusryhmän näkemystä, jonka mukaan väylänpidon kokonaisrahoitusta nostettaisiin voimakkaasti. Hän haluaa, että myös älykkään liikenteen ratkaisut huomioidaan.

Berner kaipaa pitkäaikaista visiota liikenneverkon kehittämiseksi. Tähän asti rahoitusratkaisut ovat olleet liian lyhytjänteisiä.

”Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään.”

Hän sanoi, että nykyisin Suomessa pystytään ylläpitämään perusväylänpitoa ja tekemään joitain investointeja, mutta korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa vuodessa.

– Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään.

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat tehneet selvityksen, jossa on hahmoteltu Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle ja kehittämisen panostuksille neljä vaihtoehtoista polkua.

Ministeri Berner arvioi omassa puheenvuorossaan, miten tulokset suhteutuvat suunnitteilla olevaan liikenneverkkoyhtiöön.

Juhana Vartiainen listaa rajut keinot: Näin Suomi voisi muuttua Ruotsiksi nopeasti

Kuva: Jari Soini

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvioi, että Suomen on omin toimin mahdollista ryhtyä Ruotsin kaltaiseksi menestystapaukseksi.

Hän kirjoittaa aiheesta verkkosivuillaan.

”Kun näistä asioista käy poliittista keskustelua, huomaa, että ällistyttävän monet suomalaiset ajattelevat, että meille on täysin vääjäämätön kohtalo olla surkeampi kuin Ruotsi. Erityisesti minulle jaksetaan jankuttaa kahdesta asiasta, jotka kuulemma ovat Ruotsin menestyksen takana. Ensinnäkin, me olemme eurossa kun Ruotsilla on kruununsa. Ja toiseksi, Ruotsilla on kuulemma niin pitkä rauhan historia, että sinne on kertynyt aivan erilainen varallisuus.”

Pitää vain itse jaksaa tehdä päätöksiä.

Vartiaisen mukaan kumpikaan perustelu ei kestä kriittistä tarkastelua.

”Jos sopeutamme kustannustasomme ja palkanmuodostuksen pelisäännöt eurossa elämiseen, mikään ei estä meitä olemasta euroalueen sisällä vähintään yhtä menestyksekäs kuin Baijerin osavaltio. Ei mikään. Pitää vain itse jaksaa tehdä päätöksiä.”

Vartiainen kirjoittaa, että pitkään kertynyt varallisuus ei myöskään takaa hyvää talouskehitystä.

”Sekä Ruotsi että Suomi toimivat globaaleilla pääomamarkkinoilla, joilta kyllä riittää rajatta sijoituspääomaa kunhan investoinnit ovat kannattavia. Lisäksi pääomakanta uusiutuu kokonaan muutamassa vuosikymmenessä joten vanha historia ei vaikuta nykyhetken tulonmuodostukseen.”

Vartiaisen mukaan Suomi voisi muuttua Ruotsiksi nopeasti.

”Mikä parasta, meidän ei tarvitsisi, ollaksemme Ruotsi, suunnitella mitään monimutkaisia uusia lainsäädännöllisiä kokonaisuuksia tai käynnistää uusia elinkeinopoliittisia projekteja. Riittää, että poistaisimme omasta lainsäädännöstämme neljä ihan kotitekoista hölmöyttä, joita naapurimaassamme ei ole ja jotka tällä hetkellä estävät meitä olemasta Ruotsi. Jos hallitus antaisi nämä esitykset helmikuussa, voisimme jo huhtikuussa alkaa muuttua Ruotsiksi.”

On vaikea kuvitella että mikään hallitus niitä esittäisi.

Vartiaisen mukaan nämä neljä on äkkiä lueteltukin.

”Ensinnäkin, työehtosopimusten yleissitovuus. Toiseksi, kotihoidon tuki. Kolmanneksi, ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta, ja neljänneksi, työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyyseläkeputki.”

Vartiaisen mukaan näille neljälle järjestelylle on ominaista, ettei niitä ikinä enää säädettäisi jos niitä ei jo olisi.

”On vaikea kuvitella että mikään hallitus niitä esittäisi.”

Keskustelua aiheesta

”Hämmentävät, ahdistavat ja pelottavat” — kansanedustaja huolestui uhkaavista kirjeistä — kysyy ministeriltä

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen on huolissaan useiden suomalaisten saamista kirjeistä, joissa vaaditaan suuria korvauksia netissä tehdyistä tekijänoikeusrikkomuksista ja uhataan oikeudenkäynnillä.

Sarkkisen mukaan erilaiset asianajotoimistot ovat viime vuosina lähetelleet kansalaisille kirjeitä, joissa tekijänoikeusloukkaukset uhataan viedä oikeuteen, mikäli nettiliittymän haltija ei maksa vaadittua korvaussummaa. Kyse on internetissä tapahtuneiden tekijänoikeusloukkausten, kuten netistä laittomasti ladattujen elokuvien, perusteella lähetetyistä laskuista.

Sarkkinen on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy ministeriltä, mitä asiantilan selkeyttämiseksi ja prosessiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi voitaisiin tehdä.

Hän korostaa, että tekijänoikeudet kuuluvat teoksen tekijälle, ja tällä on oikeus korvauksiin, mikäli niitä rikotaan.

– Tekijän oikeudet teokseensa on turvattava. Laiton jakaminen on onneksi vähentynyt viime aikoina, kun Spotifyn ja Netflixin kaltaiset suoratoistopalvelut ovat tuoneet musiikin ja elokuvat helposti saataville laillisin keinoin.

Sarkkisen mukaan massapostituksena lähetettävät korvausvaatimuskirjeet ovat kuitenkin monella tapaa ongelmallisia.

– Prosessi on hämärä, eikä korvausvaateen taustalla välttämättä ole teoksen tekijä. Korvausvaatimukset saattavat olla jättimäisiä suhteessa tehtyyn rikkomukseen. Kirje lähetetään nettiliittymän haltijalle, vaikka tämä ei välttämättä ole se, joka tekijänoikeusrikkomukseen on syyllistynyt. Kirjeet hämmentävät, ahdistavat ja pelottavat.

– Tekijänoikeusloukkauksia pitää voida estää paremmilla keinoilla, kuin lähettelemällä massapostituksena uhkailukirjeitä. On tärkeä selvittää pikaisesti, mitä tilanteen selkeyttämiseksi voitaisiin tehdä.

 

Keskustelua aiheesta

Kymmenet keskustalaiset kansanedustajat lähtevät kouluihin — Kulmunin päiväkeikka yli 700 kilometriä

Keskustan 49 kansanedustajaa vierailee tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla yhteensä yli sadassa  koulussa ympäri Suomen. Vierailukouluihin mahtuu niin ala- kuin yläluokkiakin ja lisäksi lukioita, ammatillisia oppilaitoksia ja erityiskouluja.

Kouluvierailut liittyvät Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin eduskunnassa. Juhlavuoden teemana on Yhdessä.

Kansanedustajat vierailevat lähinnä oman kotiseutunsa kouluissa. Osalla kouluvierailuja on muutama viikossa, pari päivässä tai jopa parikymmentä kahden tai kolmen viikon aikana. Osa kansanedustajista tekee yhteisvierailuja oman puolueensa kollegan tai saman alueen toisen puolueen kansanedustajan kanssa.

Eräs pisimmistä matkoista lienee 700 kilometrin päiväkeikka. Lappilainen kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni menee kotoaan Torniosta Enontekiön Hetan koulukeskukseen.

— Kilometrejä kertyy yli neljä sataa. Siis suuntaansa, yhteensä lähes 750 kilometriä, Kulmuni toteaa.

Keskustan kansanedustajat keskustelevat kouluissa oppilaita kiinnostavista asioista, omasta työstään sekä kertovat myös siitä, miten Suomea laitetaan kuntoon niin, että entistä useammalla olisi töitä ja Suomen velkataakka pienenisi. Ajankohtaisia asioita ovat muun muassa terveys- ja sosiaalipalvelut, turhan byrokratian purkaminen, ympäristö, liikenneratkaisut, lähi- ja luomuruoka.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Timo Soinille: Minulla ei ole yhteisiä arvoja Turkin kanssa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Ulkoministeri Timo Soini ja Turkin EU-asioista vastaava ministeri Omer Celik Ankarassa 11. tammikuuta.

Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen oudoksuu perussuomalaisten puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin mainintaa Suomen ja Turkin yhteisestä arvopohjasta.

Virkkunen on kirjoittanut aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin  Sanomiin.

– Ulkoministeri, perus­suomalaisten puheen­johtaja Timo Soini vie­raili 11. tammikuuta Turkin pää­kaupungissa Ankarassa Turkin suur­lähettiläskokouksessa. Olen lukenut Soinin puheen, joka on julkaistu englanninkielisenä ulkoministeriön koti­sivuilla. Soinin puhe on pää­piirteissään kohtuullisen tasapainoinen, Virkkunen kirjoittaa.

– Minua hämmästytti Soinin maininta Suomen ja Turkin yhteisestä arvopohjasta, hän toteaa.

Virkkunen kertoo, että hänen ystävänsä Kadri Gürsel on ollut vankilassa jo kuukausia.

Kadri on tunnettu lehtimies, ja hänellä on Virkkusen mukaan Turkissa noin 150 työtoveria, jotka ovat niin ikään päätyneet vankilaan ilman mahdollisuutta puolustaa itseään oikeudenkäynnissä.

Kadri on myös kansainvälisen sananvapausjärjestön IPI:n Turkin ryhmän puheenjohtaja ja IPI:n hallituksen jäsen.

– Minulla ei ole yhteistä arvopohjaa sellaisen maan kanssa, joka on matkalla presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja hänen AK-puolueensa yksinvaltaan ja joka ei kykene tunnustamaan vapaan tiedonvälityksen merkitystä demokratian yhtenä tukipylväänä, Virkkunen päättää kirjoituksena.

Janne Virkkunen oli Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja vuosina 1991–2010 ja International Press Instituten (IPI) hallituksen puheenjohtaja 2008–2010.