– Sitoutumattomuus meillä on sen ymmärtämistä, että on erilaisia näkemyksiä ja vakaumuksia, joita kaikkia kunnioitetaan. Allianssissa tehtävämme on löytää ne asiat, jotka meitä yhdistävät. Näen, että Allianssi on keskeisesti sukupolven ääni, Gebhard kuvailee.

Tuo sukupolvi haluaa Gebhardin mukaan nyt samaa kuin sukupuolten tasa-arvosta käydyssä keskustelussa on jo saavutettu. Tasa-arvo nähdään koko yhteiskuntaa hyödyttävänä asiana, eikä pelkästään naisten etuna.

– Nuorten hyvinvointi määrittää laajasti koko yhteiskunnan tilaa. Kun nuorten ääni saadaan kuuluviin, siitä hyötyvät kaikki, hän summaa.

Tulossa on tukku vaaleja, joissa Allianssin tavoitteena on saada ehdokkaat puhumaan sukupolvipolitiikasta. Siitä, millä tavoin hyvinvointi jakautuu oikeudenmukaisesti kaikille sukupolville – nykyisille ja tuleville. Keskustelun evääksi Allianssi julkaisee lähiaikoina sukupolvipoliittisen ohjelman.

– Se lähtee asioista, jotka vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja asemaan yhteiskunnassa. Siinä käsitellään esimerkiksi nuorisotyöllisyyttä, sosiaaliturvaa ja kestävää kehitystä, Gebhard kertoo.

Gebhardin mukaan nykynuoret ovat ahtaalla ja epävarmuus oman ikäluokan ja Suomen tulevaisuudesta vaivaa. Sitä ei ainakaan ole lievittänyt vaikeiden aikojen poliittinen retoriikka – kaikilla on kurjaa, pitää elää niukasti ja koulutuksestakin täytyy voida leikata.

– On sukupolvia, jotka ovat kasvaneet taantumaan paitsi taloudellisesti myös retorisesti. Lama-ajan retoriikka on vaikuttanut nuorten mielenmaisemaan, eikä politiikalla ole pystytty luomaan toivoa ja keinoja parempaan, Gebhard kuvailee.

Nuorisobarometrin (2016) mukaan nuoret kannattavat hyvinvointivaltiota, mutta epäilevät sen säilymistä. Nuoret toivovat tasa-arvon ja ympäristön tilan paranevan, mutta eivät täysin usko sen toteutuvan. Gebhardin mielestä näihin aiheisiin tarttuminen voisi luoda toivoa ja vahvistaa luottamusta politiikkaan.

– Uskon, että jos puolueet ajattelisivat enemmän nuoria, voisimme saada myös parempaa politiikkaa ja ratkaisuja, jotka kestävät aikaa. Uskon, että esimerkiksi kestävä kehitys nousisi paljon vahvemmin esille, hän sanoo.

Nuorten äänen kuuluviin saamista hankaloittaa, että esimerkiksi vaalien tiimellyksessä puolueilla ei juuri ole paineita huomioida nuoria, kun aktiivisimmat äänestäjät ovat yleensä lähempänä eläkettä kuin ensimmäistä työpaikkaansa. Tämä synnyttää Gebhardin mukaan ikävän kierteen. Jos nuorille tärkeistä asioista ei puhuta, se ei ainakaan lisää intoa äänestää. Ja kun nuoria ei houkuta äänestää, ei heidän asioistaan puhuminen houkuta puolueita.

– Allianssin pitkäaikainen tavoite on äänioikeusiän laskeminen 16 vuoteen. Sillä tavalla nuorten ääni ja sen vaikuttavuus yhteiskunnassa kasvaisi. Se pakottaisi puolueetkin miettimään nuoria äänestäjiä.

Gebhardin mielestä olisi tärkeää, että puolueet eivät vain ottaisi nuorille tärkeitä asioita agendalleen, vaan myös nuoret ehdokkaat listoilleen. Hän sanoo puolueiden pitävän jo hyvin huolen siitä, että sukupuolet ovat listoilla hyvin edustettuina.

– Sen sijaan, että yritetään saada listalle se yksi ”kiintiönuori”, pitäisi katsoa sitä, että eri sukupolvet ovat tasaisesti edustettuna, hän sanoo.

Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat nuoria, mutta politiikkaan lähtö ei juuri houkuta. Gebhardin mukaan sisältöjen lisäksi vaikutusta on mielikuvalla, että ylleen pitää vetää vähintään henkinen pikkutakki ollakseen uskottava poliitikkona.

– Mielikuvia politiikasta jonain tietyllä tapaa tärkeilevänä, harmaana ja arjesta irrallaan olevana pitää pystyä purkamaan, Gebhard sanoo.

Gebhard uskoo, että kaikkiin ikäryhmiin vetoaa maanläheinen puhe ja aidot, itsensä näköiset persoonat. Tällä ajatuksella Gebhard itse toimi kuntavaaleissa. Hän kampanjoi pelkästään sosiaalisessa mediassa ja nousi varavaltuutetuksi jakamatta yhtäkään paperista esitettä. Hän kannustaakin puolueita etsimään uusia kampanjatapoja ja -väyliä, joilla myös nuoret tavoitetaan.

– Se puolue, joka onnistuu olemaan tämän muutoksen ilmaherra, pystyy lunastamaan paikkansa puolueena, joka on olemassa vielä 50 vuoden päästä, Gebhard sanoo.