”Kun se on loppu, niin se on loppu, eikä sitä tule lisää” – näin kannattaisi toimia lasten kanssa, opastaa asiantuntija

Yli puolet suomalaisvanhemmista pitää lasten viikkorahoja palkkana tehdyistä töistä. Tavallisimmat viikkorahoihin liitetyt tehtävät ovat oman huoneen siivoaminen sekä muut kotityöt kuten tiskaaminen ja roskisten tyhjentäminen, ilmenee Danske Bankin kyselytutkimuksesta.

– Viikkoraha on yksi parhaista talouskasvatuksen työkaluista, joten sitä kannattaa antaa, kun lapsi aloittaa koulun ja oppii laskemaan, opastaa lasten rahankäytöstä kirjaa kirjoittava talousasiantuntija Nina Nordlund.

– Rahan rajallisuutta, mahdollisuuksia täynnä olevassa maailmassa, on hyvä jo varhaisessa vaiheessa oppia. Kun se on loppu, niin se on loppu, eikä sitä tule lisää.

Kyselytutkimuksen mukaan lapset saavat Suomessa viikkorahaa keskimäärin viisi euroa viikossa. Viikkorahaa maksaa lähes neljä viidesosaa vanhemmista.

Nordlund kertoo, että suuri osa suomalaisista vanhemmista kokee vaikeaksi puhua rahasta lasten kanssa. Hänen mukaansa rahasta on kuitenkin hyvä puhua luonnollisesti muun kasvatuksen ohessa.

– Ruokakaupassa voidaan keskustella hinnoista ja valinnoista. Voidaan rehellisesti kertoa, ettei osteta jotain, koska säästetään johonkin muuhun, Nordlund sanoo.

Yli 80 prosenttia viikkorahoista annetaan käteisenä. Lähes 10 prosenttia siirtää rahat lasten pankkitileille. Lopuissa tapauksissa vanhempi säilyttää viikkorahat itse kunnes lapsi haluaa käyttää ne.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist on huolissaan käteisen suuresta määrästä. Hän kysyy, miten lapsi oppii ymmärtämään digitaalista rahaa.

– Vaikka fyysinen raha antaa kouriintuntuvan näkymän rahan määrään, se ei valmista lasta digitaalisen rahan maailmaan, jossa me kaikki toimimme, Appelqvist sanoo.

Lapsista 77 prosentilla on oma pankkitili ja 14 prosentilla maksukortti tililleen.

Kyselyyn vastasi Suomessa noin tuhat 7–12-vuotiaiden lasten vanhempaa. Danske Bank tutki lasten viikkorahoja myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

STT–ANTTI AUTIO

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Viro täyttää 100 vuotta – suomalaislehdet ilmestyivät vironkielisillä nimillä – presidentti ja pääministeri onnittelivat

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomalaislehdistä ainakin Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus ovat ilmestyneet poikkeuksellisesti vironkielisillä nimillä. Tällä lehdet kunnioittavat Viron itsenäisyyden satavuotispäivää, jota vietetään tänään.

Helsingin Sanomat ilmestyi aamulla nimellä Helsingi Sönumid. Lehti myös julkaisi pääkirjoituksensa rinnakkain viroksi ja suomeksi. Pääkirjoituksessa arvioidaan, että Viro on hyvä naapuri Suomelle ja että maat ovat entistä läheisemmät kumppanit.

Maaseudun Tulevaisuuden viikonloppunumero ilmestyi jo eilen vironkielisellä nimellä Maaelu Tulevik. Myös monissa muissa suomalaislehdissä on käsitelty tämän viikon aikana Viron itsenäisyyttä sekä Suomen ja Viron välisiä suhteita.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ovat osoittaneet Virolle ja virolaisille videotervehdyksen, joka on nähtävissä myös verkossa. Viron pääministeri Jüri Ratas sai pääministeri Sipilän onnittelut lauantaiaamuna myös Twitterin välityksellä.

Pasilan linkkitorni Viron väreissä

Viron itsenäisyyden satavuotispäivää juhlitaan tänään Suomessa juhlaliputuksella. Liputus alkaa aamukahdeksalta ja päättyy auringon laskiessa.

Sisäministeriön liputusmääräys koskee valtion virastoja ja laitoksia koko Suomessa. Ministeriö suosittaa myös yleistä liputusta naapurimaan merkkipäivän kunniaksi.

Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi. Vastaava liputus järjestettiin jo Liettuan satavuotispäivän kunniaksi 16. helmikuuta, ja marraskuussa liputuksella muistetaan Latviaa.

Pasilan linkkitorni on juhlavalaistu Viron lipun väreissä. Valaisu on nähtävissä perjantai-illasta alkaen koko viikonlopun ajan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaisen median monimuotoisuuden suurin uhka on omistajuuden keskittyminen, arvioi selvitys

Kuva: Getty Images

Omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle, arvioi tuore selvitys. Median tilaa tutki vuotuinen yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.

Tutkimus arvioi riskejä neljällä osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue Suomessa jäi matalalle riskitasolle.

Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet yltivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

Journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mies kieltäytyi siviilipalveluksesta – hovioikeus hylkäsi syytteet ja katsoo, että tuomitseminen olisi syrjivää kohtelua

Helsingin hovioikeus on hylännyt syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta.

Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Alimmatkin asiakasmaksut ovat liikaa” – Tutkimuksen karu paljastus: Ikääntynyt pienituloinen joutuu säästämään lääkärikäynneistä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TOMMI TUOMI

Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

– Alimmatkin terveydenhuollon asiakasmaksut ovat liikaa. Niistä säästetään, jos vaivan tai sairauden kanssa vielä pärjää, kertoo tutkija Katri Hannikainen.

– Varsinkin hammashoidon hinta nousee helposti korkeaksi julkisellakin puolella. Yksityisten lääkäri- ja erityisesti hammaslääkäripalveluiden käyttö eroavat huomattavasti tulojen mukaan, hän jatkaa.

Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu.

Vähävaraisuus heijastuu myös kotiin saatavaan apuun. Useampi kuin joka neljäs pienituloinen vanhus ei saa riittävästi tai lainkaan kotipalvelua. Lähes viidennes ikääntyneistä pienituloisista ei saa riittävästi tai lainkaan kotisairaanhoitoa.

THL selvitti Suomen 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, käyttöä ja kokemuksia. Vastaajat jaettiin viiteen tuloryhmään, joista alimman tulot olivat korkeintaan noin 15 000 euroa vuodessa ja ylimmän vähintään noin 30 000 euroa vuodessa.

– Suomessa on jo kauan ollut tavoitteena, että ihmiset voisivat asua kotonaan myöhäiseen ikään. Hyvin toimivan kotihoidon edellytysten turvaaminen mahdollistaisi sen, että myös pienituloisimmat vanhukset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu, Hannikainen arvioi.

Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2013–2015. Otoksen koko oli 54 853 ja vastanneiden osuus 69 prosenttia.

USU: Kelan tulkkauspalvelut heikentyneet kilpailutuksen myötä – neuvonnan tarve ”räjähtänyt käsiin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vammaisjärjestöt ja asiakkaat ovat pettyneitä Kelan tulkkauspalvelujen laatuun tuoreimman kilpailutuksen jälkeen, kertoo Uutissuomalainen.

Uutta järjestelmää kritisoidaan lehdelle Kehitysvammaliitosta, Suomen CP-liitosta, Kuuloliitosta ja Kuurojen liitosta sekä kilpailutuksen uusimista ajavasta Stop Kela -kampanjasta.

Osa tulkkauspalvelun asiakkaista on esimerkiksi jäänyt entistä useammin ilman tulkkia. Eniten asiakkaiden ulottumattomiin jäi kuurosokeiden tulkkeja.

Tilannetta vaikeuttaa se, että yksi tulkki voi tarjota enää vain kahdenlaista tulkkausta, vaikka olisi pätevä useampaan. Lisäksi tulkkaustilanteen venyttäminen ei enää onnistu ilman etukäteistilausta hätätilanteita lukuun ottamatta.

Jäsenten neuvonnan tarve on uuden kilpailutuksen jälkeen ”räjähtänyt käsiin”.

Erityisasiantuntija Marika Rönnberg Kuurojen liitosta kertoo, että jäsenten neuvonnan tarve on uuden kilpailutuksen jälkeen ”räjähtänyt käsiin”.

– Minulle tulee asiakkaiden yhteydenottoja kaksi päivässä, kun tähän asti niitä on tullut yksi viikossa. Uudistuksesta ei ole asiakkaiden kokemuksen mukaan tiedotettu riittävästi.

Kela sanoo tänä vuonna onnistuneensa saamaan tulkkausasiakkaalle tulkin runsaassa 90 prosentissa tilauksista. Kelan mukaan osa asiakkaita harmittavista muutoksista johtuu kilpailutuksen taustalla olevasta hankintalaista, joten Kela ei voi niihin vaikuttaa.

Pohdinnassa on kuitenkin esimerkiksi, saataisiinko tulkkausajan venyttämiseen joustavampi ratkaisu.

Kuulo- tai puhevammaiset sekä kuulonäkövammaiset henkilöt voivat käyttää ilmaista tulkkauspalvelua työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen rajatun tuntimäärän vuodessa.