Urheilu

Kun Viro pieksi ”Susijengin” Kaunasissa tylysti 91-1; Pentti Salmi: Rupusakit eivät enää selviä arvokisoihin

Silloin kun Suomi otti ensimmäiset askeleensa koripalloilussa, niin kansainvälinen koripalloliitto suorastaan patisti väkisin Suomi-neidon kisaamaan Euroopan mestaruudesta. Ja kun suomalaiset sitten tarttuivat täkyyn ja Pesäpalloliiton valitsemalla joukkueella pelasivat Kaunasissa 77 vuotta sitten, niin turpaan tuli oikein kunnolla.

Onneksi ei tukka sentään lähtenyt. Suomalainen rupusakki hävisi Virolle 1-91, Latvialle 7-108 ja Liettualle 9-112.

Tähtäin on ilman muuta jatkomatseissa.

Tänä päivänä ei samanlaisia heittopusseja arvokisoissa nähdä, koska karsintajärjestelmä takaa lopputurnauspaikan vain parhaille. Ja Suomihan keikkuu koriksessa siellä Euroopan parhaimmistossa. Ensi elo-syyskuun EM-kisojen lohkoarvonnassa tiistaina Suomi sai Helsinkiin kovia vastustajia, ei mahdottomia, mutta pahoja kantoja kuitenkin.

Helsingin alkulohkon kuudesta joukkueesta neljä selviää pudotus- ja mitalipeleihin Istanbuliin. Ja kysymys tietenkin kuuluu, onko jatkopaikka mahdollinen? Jos otetaan vertailukohdaksi pelatut ottelut, niin alistuneena ei kisoihin tarvitse lähteä. Tähtäin on ilman muuta jatkomatseissa.

Kun punnitaan Suomen lohkoa vastustaja vastustajalta, niin tällä vuosikymmenellä Suomi on voittanut Puolan kahdesti ja hävinnyt kahdesti, Islantia vastaan saldo on 1/0, Kreikkaa vastaan 1/1, Sloveniaa vastaan 1/2 ja suosikki Ranskan kanssa 1/3.

Hyvin merkittävää roolia vajaan vuoden kuluttua tulee näyttelemään se, kuinka Suomen vastustajat saavat vaikkapa NBA-pelaajiaan mukaan EM-kisoihin. Toisaalta kotikenttäetu avittaa Susijengiä. Eletään siis mielenkiintoista odotusaikaa, mitä todistaa myös ennakkoon tapahtunut ryntäyksellinen lipunmyynti.

 Revi nyt siitä sitten perusteluja puolesta tai vastaan.

Koriksen iänikuinen puheenaihe on ollut ulkomaalaispelaajien määrä sarjoissamme. Nyt ei olla kuitenkaan yksin. Futis on myös liittynyt lukumäärästä pähkäilevien joukkoon. Tietysti jalkapallossa maajoukkueen karmaiseva tappiokierre on antanut lisäpotkua keskusteluun.

Eikä ihmekään, kun sijoitus maailman rankingissa on peräti sadan huonommalla puolella, 101. (koriksessa sentään 32.). Koripalloilun pääsarjassa on ulkomaalaispelaajia nyt, pääasiassa amerikkalaisia, 40 prosenttia. Jalkapalloilussa vastaavasti kolmannes on ulkomaalaistaustaisia.

Vierastyöläisten historia koriksessa on ollut se, että kun 1972 säännöistä poistettiin pykälä, jonka mukaan Suomen mestaruudesta saivat pelata vain Suomen kansalaiset, niin alkuvaiheessa joukkuetta kohden sai olla yksi palkkasoturi. Ulkomaalaisten määrä nousi 1994 kahteen ja 2006 rajoitus poistui kokonaan. Kun huomattiin, että homma meni sillä lailla ihan poskelleen, niin seuraavana vuonna päädyttiin ns. herrasmiessopimukseen, jolla seurat sopivat kiintiön. Se on vaihdellut sen jälkeen 3-4 pelaajaan. Työvoiman vapaa liikkuminen estää sääntömääräiset enimmäisrajat.

Ei olisi mikään ihme, jos futiksessa keskustelu käy kuumana ja jatkuu iäisyyteen, kuten koriksessakin. Tiistain mestarien liigan matsi Joensuussa ei esimerkiksi mitään suomalaisten juhlaa ollut. Katajan 74 pisteestä kotimainen kaarti teki vaivaiset 13 pistettä. Revi nyt siitä sitten perusteluja puolesta tai vastaan.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat