Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kuntaliiton asiantuntija: Sote-uudistus kasvattaa julkisia menoja noin miljardi euroa vuodessa

Sote-uudistus.

Sote-uudistus kasvattaa julkisen talouden menoja reilulla miljardilla eurolla vuodessa, laskee Kuntaliiton kuntatalousyksikön apulaisjohtaja Reijo Vuorento.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Laskelman mukaan loppusumma voisi asettua 1,065 ja 1,265 miljardin euron väliin.

Kuntaliiton julkaisemassa muistiossa Vuorento arvioi, että menolisäys johtaisi siihen, että kunnille suunnattuja valtion tukia leikataan. Vaarana on, että kunnat joutuvat nostamaan verojaan ja tinkimään menoistaan samalla kun kuntien mahdollisuudet vastata kasvaviin investointipaineisiin heikkenisivät.

Vuorennon mukaan valtion menoja kasvattaisivat ensinäkin yksityislääkärien ja hammaslääkärien hoidosta maksettavat korvaukset. Vuonna 2016 asiakkaat maksoivat näistä noin miljardin ja saivat Kela-korvauksia vajaat 16 prosenttia eli 158 miljoonaa euroa. Sotessa valtion tuki nousisi 80 prosenttiin, jolloin asiakasmaksujen osuus olisi noin 20 prosenttia.

Oletus on, että nykyistä paremmat korvaukset kasvattaisivat palvelujen kysyntää ja volyymiä. Arvioitu 640 miljoonan euron lisärahoitus jää Vuorennon mukaan todennäköisesti selvästi alimitoitetuksi.

Valtion menot kasvaisivat Vuorennon laskelman mukaan reilulla 170 miljoonalla eurolla myös työterveyshuollon puolella.

Palkat ja lainojen korot kasvattavat menoja

Lisää kustannuksia tulisi terveydenhuollon henkilöstön palkoista.

Kuntatyönantajat on arvioinut, että palkkausjärjestelmien yhteensovittamisesta voi syntyä lisäkuluja, jotka ovat vähintään 75 ja enintään 700 miljoonaa euroa. Vuorento laskee, että lopullinen summa voi viiden vuoden aikana olla selvästi tätä suurempi, jopa miljardi euroa. Palkkapottia voi kasvattaa myös lääkärityövoiman kysynnän kasvu.

Muita lisäkustannuksia tulee sairaaloiden investointikustannuksista ja lainojen siirroista. Maakuntien tilakeskukset eivät saa yhtä edullisia lainoja kuin kunnat ja kuntayhtymät, ja korkotaso siirtyvissä lainoissa voi nousta noin prosentista jopa neljään prosenttiin.

Vuorento laskee, että korkeammista lainakoroista voi syntyä noin 150 miljoonan euron lisäkustannus.

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja kehittäminen aiheuttaa uusia kustannuksia, joiden loppusumma on vielä heikosti tiedossa, mutta arviolta rahaa tarvittaisiin noin puoli miljardia euroa.

– Millä aikavälillä tuottavuuden nousu tehostamisen myötä kattaisi investointikustannukset, on heikosti selvitetty, Vuorento kirjoittaa.

Vuorento toteaa, että hallitus on koko sote-prosessin aikana antanut poikkeuksellisen vähän informaatiota uudistuksen vaikutuksista ja sen valtiontaloudellisista ulottuvuuksista.

Hallituksen asettama tavoite, kolmen miljardin säästöt kymmenen vuoden aikana, ei Vuorennon arvin mukaan toteudu, vaan seurauksena on kustannusten nousu.

Juttua päivitetty klo 12:28 kauttaaltaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE