– Niillä tulee vahvistaa kuntien ja maakuntien itsehallintoa sekä taloudellisia toimintaedellytyksiä.

Kuntaliitto pitää myönteisenä, että kaavaillusta kunnallisveron katosta luovuttiin. Tästä vallitsi lausuntokierroksellakin laaja yhteisymmärrys.

Samoin esitetyt omaisuusjärjestelyt saivat lausuntokierroksella laajaa kritiikkiä. Kuntaliitto katsoo, että eduskunnan ja erityisesti sen perustuslakivaliokunnan tulee arvioida esitettyjen omaisuusjärjestelyjen perustuslainmukaisuus suhteessa kuntien rahoitusperiaatteeseen ja kunnallisen verotusoikeuden perustuslainsuojaan.

Kuntaliiton mukaan jatkovalmistelussa on myös välttämätöntä etsiä ratkaisut, joilla kuntiin jäävien tulevaisuudessa tarpeettomien kiinteistöjen taloudelliset riskit jakautuvat oikeudenmukaisesti kuntien, maakuntien ja valtion kesken. Riskit eivät voi jäädä kunnille, kun päätösvalta on maakunnilla.

Sote-uudistuksen kokonaisuuteen liittyvä lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon valinnnavapauslainsäädännöksi on myös julkaistu tänään. Kuntaliiton arvion mukaan lakiluonnoksessa hahmoteltujen niin sanottujen sote-keskusten vastuulla olevien palvelujen kattavuus on niin laaja, että käytännössä vain suuret yritykset pystyvät tarjoamaan tämän mittakaavan palveluja.

Tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaan sote-keskukset tulisivat tarjoamaan muun muassa lyhytaikaisia sosiaalipalveluja sekä terveyden- ja sosiaalihuollon konsultaatioita. Malli sisältää Kuntaliiton mukaan huomattavan riskin alueelliseen epätasa-arvoon. Kuntaliitto toteaa, että aiemmin suunniteltiin, että valinnanvapauden piirissä olevat sote-keskukset vastaisivat ainoastaan perustasoisten terveydenhuoltopalveluja ja sosiaaliohjauksesta.

– Suomen sote-markkinoilla vain muutama toimija pystyy edes teoriassa tarjoamaan sote-keskukselta edellytettäviä palveluja. Aidon valinnanvapauden toteutuminen edellyttää useita toimijoita. Tämän vuoksi myös kunnilla tulisi olla mahdollisuus tarjota valinnanvapauden piirissä olevia palveluja yhtiömuodossa, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Kuntaliiton mukaan valinnanvapausmallissa on muitakin uusia ja samalla epävarmuutta lisääviä tuottamis- ja järjestämistapoja. Näitä ovat erityisesti henkilökohtainen budjetti ja suoran valinnan palveluiden maksuseteli.

Kuntaliitto toteaa, että kansainväliset kokemukset henkilökohtaisen budjetin käytöstä ovat monessa tapauksessa osoittaneet, että sote-pavelujen kustannukset kasvavat henkilökohtaisen budjetin myötä.

– Jos valinnanvapauslainsäädäntö toteutuu nyt kaavaillulla tavalla, ottaisimme käyttöön nykyiseen verrattuna hyvin erilaisen järjestelmän, Tainio toteaa,

Kuntaliiton mukaan asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapauden lisääminen sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on kannatettavaa. Linjauksissa esitellään monenlaista valinnanvapautta. Kysymykseksi jää, kuinka hyvin asiakkaat osaavat hakeutua palvelutarpeisiinsa vastaaviin palveluihin.

Kuntaliitto katsoo nyt esitellyn monimutkaisen mallin edellyttävän asiakkaalta useiden valintojen tekemistä. Se vaikeuttaa palvelujen yhteensovittamista eli integraation toteutumisesta. Tämä taas uhkaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistavoitetta.

– Valinnanvapaus sopii erinomaisesti oikeuksistaan tietoisille ihmisille. Heidän osaltaan valinnanvapausmallilla voidaan saavuttaa uudistuksen tavoitteet. Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä valveutuneita oikeuksistaan, sanoo sosiaali- ja terveysasioidenjohtaja Tarja Myllärinen.

Kuntaliitto pitää hallituksen esittämän rahoitusmallin asukaslukuperusteista rahoitusta teoriassa hyvänä, mutta sen toteuttamista käytännössä vaikeana.

Kuntaliitto pitää valinnanvapauden laajentamisen riskeinä  kustannusten nousua ja palvelujen yhteensovittamisen vaikeutumista.