Politiikka

Kuntaliitto täräyttää takkuavasta sote-uudistuksesta – ”Nyt on ostajan markkinat”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Valtakunnan päättäjien vuosia jatkunut kyvyttömyys saada aikaan Suomeen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta on Kuntaliiton yhteysjohtajan Lauri Lamminmäen mukaan sotkenut maakuntien sote-markkinat.

– Tilanne pelaa yksityisten toimijoiden pussiin. Nyt on ostajan markkinat. Epävarmassa tilanteessa kunnat pyrkivät eliminoimaan omat riskinsä, Lamminmäki sanoo.

Monet kunnat haluavat eroon sote-kiinteistöistään tilanteessa, jossa mahdollinen maakuntauudistus jättäisi tasearvoltaan korkeat mutta markkinarvoltaan alhaiset kiinteistöt kuntien käsiin.

– Myymällä kiinteistöt kunnat haluavat varmistaa, ettei maakunta saneeraa palveluja pois. Toinen vaihtoehto on, että kiinteistö jää käsiin, eikä sille ole muuta käyttöä. Se voi olla kunnalle iso taloudellinen riski.

Melkein jokainen käsi nousi pystyyn. Markkinat ovat nyt hyvin aktiivisessa tilanteessa.

Lamminmäki kertoo Kuntaliiton kysyneen viime aikoina muun muassa kuntajohtajapäivien osanottajilta, kuinka moneen yksityiset yritykset ovat olleet yhteydessä kiinteistökauppojen tai ulkoistusten osalta.

– Melkein jokainen käsi nousi pystyyn. Markkinat ovat nyt hyvin aktiivisessa tilanteessa. Kun yritykset ostavat kunnilta kiinteistöjä, ne ostavat itselleen samalla markkinoita.

Ulkoistuksia on eri tasoisina tehty jo pidemmän aikaa, paljon ennen eilen julkisuuteen noussutta Länsi-Pohjan kuuden kunnan ja terveyskonserni Mehiläisen sopimusta, joka olisi siirtämässä myös erikoissairaanhoidon kunnan ja Mehiläisen yhteisesti omistamalle yhtiölle.

Kiinteistökauppoja pidemmälle menneitä ulkoistuksia ovat tehneet kunnista ainakin Jämsä, Mänttä-Vilppula ja Pyhtää, joka siirsi kaikki sote-palvelunsa Attendolle.

Me emme lähde syyllistämään kuntapäättäjiä.

– Valmisteluja on tehty viime aikoina paljon eikä kaikista valmisteltavista hankkeista tule edes tietoa Kuntaliittoon. Kunnissa pohditaan aktiivisesti eri malleja, mutta niiden realisoitumisesta ei ole tarkempaa tietoa. Meri-Lapin keissi saattaa laukaista vastaavia tapauksia muualla, Lamminmäki arvelee.

Hän ei moralisoi tilanteesta kuntia eikä kuntapäättäjiä vaan pitää sitä kunnallisten päättäjien kannalta ymmärrettävänä.

– Ministeriö puhuu, että nyt pitäisi ajatella tulevaa maakuntaa, mutta heidät on valittu huolehtimaan asukkaidensa hyvinvoinnista ja alueen elinvoimasta. Tilanne on kuntapäättäjälle vaikea. Kumman etuja hän katsoo, asukkaiden vai maakunnan ja millä aikajänteellä? Me emme lähde syyllistämään kuntapäättäjiä.

Lamminmäki pohti syyskuun lopulla kirjoittamassaan blogissa millaiseksi julkisen vallan rooli sote-markkinoiden kehittämisessä muodostuu.

Jääkö julkisen vallan tehtäväksi korjata itse synnyttämiään vahinkoja?

– Kykeneekö se kehittämään markkinoiden toimintaa ja markkinoilla yksityisten kanssa kilpailemaan kykeneviä sote-keskuksia sekä muita palveluja? Vai jääkö sen tehtäväksi korjata itse synnyttämiään vahinkoja, Lamminmäki kysyi tuolloin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat