Asia vietiin oikeusministeriöstä eteenpäin THL:n pohdittavaksi.

Jääskeläinen henkilökohtaisesti on sillä kannalla, että kaikkien vaalivirkailijoiden rokottamisesta tai vaikka pelkästään kotiäänestystä toimittavien vaalivirkailijoiden rokottamisesta ennen kuntavaaleja olisi etua vaalien toimittamiselle.

– Sitä ei pysty kiistämään. Mutta asialla on toisiakin puolia eli rokotusjärjestyksen muuttaminen ei ole mikään pikku juttu. Ymmärrän kyllä ne vaikeudet, mitä ovat edessä, jos rokotejärjestystä joidenkin ryhmien osalta muuttaa, Jääskeläinen pohtii.

Jos kaikki vaalivirkailijat rokotettaisiin, rokotettavia olisi noin 20 000. Jääskeläisen karkea arvio on, että vaalivirkailijoista noin 2 000 on tekemisessä kotiäänestyksen kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa, ettei THL voi päättää sitä, saavatko vaalivirkailijat rokotteen.

Hän painottaa, että rokostusjärjestyksestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Siellä rokotusjärjestys on määritelty nimenomaan lääketieteellisten riskiryhmien perusteella.

Toisin sanoen, mikäli THL sanoisi, että kaikki vaalivirkailijat on rokotettava, se toimisi valtioneuvoston asetusta vastaan. Nohynek toteaakin, että asiaan ottaa kantaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Nohynek täsmentää, ettei nykyinen valtioneuvoston asetus anna perusteita vaalivirkailijoiden rokottamiselle. Juridinen syy olisikin hänen arviossaan löydettävä muualta, esimerkiksi perustuslaillisesta oikeudesta äänestää. Kyseeseen tulisi tällöin myös sen arviointi, miten suhtaudutaan muihin ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten maskeihin ja etäisyyksien pitämiseen sekä siihen, jos kotiäänestyksen vaalivirkailija kohtaisi koronaa sairastavia.

– Näistä STM:n täytyy linjata.

Nohynek arvioi, ettei THL anna asiasta lausuntoa, ellei STM sitä pyydä.

Mikä sitten olisi Nohynekin henkilökohtainen kanta vaalivirkailijoiden rokottamiseen?

– Toivon, että jos ja kun vaalit järjestetään, että jokainen voi niihin osallistua sairaudestaan tai sairauden riskistään huolimatta. Ja mikä rooli rokotteella siinä on, sen jätän muiden harkittavaksi, Nohynek toteaa.

Kysymykseen siitä, riittäisivätkö rokotteet esimerkiksi kaikkien 20 000 vaalivirkailijan rokottamiseen, Nohynek toteaa, että helmikuun puolivälissä odotetaan tietoa siitä, kuinka paljon Suomeen saadaan rokotteita maaliskuussa. Tällä hetkellä määrää ei tiedetä

Vaalivirkailijoita olisi rokotettava viimeistään kolme viikkoa ennen vaaleja. Ennakkoäänestys alkaa 7.4.

Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä painottaa, että valtioneuvosto on tehnyt rokotusasetuksen 22.12. ja siinä hänen mukaansa myös pysytään.

– Siinä on selkeästi sanottu rokottamisjärjestyksen päälinjaus ja siinä on lääketieteelliset perustelut, joita THL:n ohjeistuksen mukaisesti tarkennetaan, Julkunen sanoo.

Hän painottaa, että asetuksessa edetään nimenomaan lääketieteellisin, ei ammatillisin perustein, paitsi sote-henkilöstön kohdalla.

– Se on se perusperiaate ja -lähtökohta.

Julkunen-Virolainen sanoo, ettei tämän vuoksi mihinkään yksittäiseen ryhmään ei oteta kantaa, vaan perusperiaate pätee.

– Tämä on kansalaisten yhdenvertaisuuden kohtelun kannalta erityisen tärkeää. Sitä minä en voi mennä vannomaan, kuka pohtii mitäkin, missäkin ja milloinkin, mutta tämä on lähtökohta.

STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen vahvisti myöhään keskiviikkoiltana Demokraatille STM:n kannan:

– Pysymme päätetyssä rokotusjärjestyksessä, Kumpulainen toteaa.

Rokotusjärjestykseen ei siis tule muutoksia ja siinä pitäytyminen tarkoittaa sitä, ettei vaalivirkailijana toimiminen ole peruste saada koronarokotetta ennen kuntavaaleja.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) sanoi Demokraatille viime viikolla, että kuntavaalit pyritään hoitamaan niin, että omaehtoisessa karanteenissa olevat pääsevät äänestämään.

– Myös ne, jotka ovat lääkärin asettamassa karanteenissa ja jotka eivät itse ole sairaita eli eivät ole eristyksessä pääsevät äänestämään, Henriksson selvensi.

Näiden henkilöiden äänestysmahdollisuuden järjestämisestä on luvassa ministeriön ja THL:n ohjeet kuntiin jo melko pian.

Hankala kysymys on Henrikssonin mukaan niiden ihmisten äänestysmahdollisuus, jotka juuri ennen vaalipäivää sairastuvat tai sen alla sairastavat koronaa.

Vaalit ovat 18.4. ja esimerkiksi kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään 6.4.2021 ennen kello 16:ta. Kotiäänestys on myös järjestettävä terveysturvallisesti.

– Ei voida ajatella, vaalitoimitsija olisi velvollinen lähtemään koronaa sairastavan luo, koska tartuntariski olisi ilmeinen.

Henrikssonin mukaan kaksi perusoikeutta joutuu vastakkain tilanteessa, oikeus äänestää ja oikeus elämään ja terveyteen.

– Tämä ristiriita on olemassa ja tätä pitää nyt vielä pohtia, onko jokin sellainen mahdollisuus, jolla tätäkin epäkohtaa voitaisiin korjata. En ole vielä nähnyt sellaista ratkaisuehdotusta, mutta omaehtoisessa karanteenissa olevat ja altistuneet karanteenissa olevat pääsevät äänestämään, Henriksson sanoi viime viikolla.