Markkinaoikeus totesi vuonna 2009, että yhtiöt tekivät kartelliyhteistyötä vuosina 1997–2004. Stora Enso ja Metsäliitto saivat sakkoja raakapuukartellista. UPM vapautui tuolloin sakoista, koska oli ilmoittanut kartellista Kilpailuvirastolle.

Kunnat peräsivät yhtiöiltä käräjillä noin kuuden miljoonan euron korvauksia, sillä ne katsoivat metsäyhtiöiden maksaneen raakapuusta alihintaa. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi jääneen näyttämättä, että markkinaoikeuden päätöksessä todettu kilpailunrajoitus olisi aiheuttanut taloudellista vahinkoa kantajille.

Käräjäoikeus hylkäsi vahingonkorvauskanteet ja velvoitti kantajakunnat ja -kaupungit korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut.

Kullekin kunnalle tuli kahta kuntaa lukuun ottamatta maksettavaa metsäyhtiöiden kulujen osalta reilut 200 000 euroa.

Helsingin käräjäoikeus on tänä syksynä ratkaissut ja hylännyt yhteensä noin 290 metsänomistajan kanteet, kertoo oikeuden puheenjohtaja Pirjo Peura-Vasama.

– Yli puolenvälin siis mennään, Peura-Vasama sanoo STT:lle.

Niin sanottuun Suuri Savotta -ryhmään kuuluu kaikkiaan 486 yksityistä metsänomistajaa.

Käräjäoikeus ratkaisi ensimmäiset kahdeksan kannetta elokuussa. Metsänomistajat katsoivat, että yhtiöt maksoivat heille alihintaa raakapuusta vuosina 1997–2004. He vaativat yhtiöiltä yhteensä yli 11 miljoonan euron korvauksia.

Oikeus hylkäsi kanteet ja totesi, että kiellettyä tietojenvaihtoa yhtiöiden välillä oli tapahtunut, mutta sen vaikutuksesta raakapuun hintaan ei käsitellyissä kanteissa ollut näyttöä.

Peura-Vasaman mukaan kaikki tähän mennessä annetut päätökset mukailevat kahdeksaa ensimmäistä ratkaisua.

– Kahdeksassa ensimmäisessä on kerrottu se ydinasia. Kaikissa on taustalla se, onko näytetty, onko aiheutettu vahinkoa. Kahdeksasta ensimmäisestä pystyy lukemaan, millä perusteella me olemme katsoneet jääneen näyttämättä, että olisi aiheutettu vahinkoa.

Peura-Vasama arvioi, että kaikki loput kanteet saadaan käsiteltyä marraskuun aikana.