Vahvana ja ilmaisuvoimaisena tanssijana tunnettu Carl Knif on viime vuosina pikku hiljaa edennyt yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista nykytanssikoreografeista. Se on tapahtunut ennen kaikkea hänen enemmän tai vähemmän henkilökohtaisten soolojensa kautta, mutta myös ryhmäteoksissa.

Yksi merkittävä esitys oli vuonna 2014 kantaesitetty omakohtainen soolo “Red”, jossa Knif ensimmäisen kerran käytti tekstiä liikkeen ohella.

Molemmat elementit, omakohtaisuus ja teksti ovat mukana myös At Once, in Helsinki -teoksessa, mutta etäännytetympänä. Tekstin on Knifin ajatusten pohjalta kirjoittanut  Kristofer Möller,  ja esityksen aihe, muutos ihmisen elämässä, nähdään kolmen eri henkilön kautta.

Kohtausten rakenne tuo mieleen antiikin draaman: on keskushenkilö ja kahden, kolmen hengen ”kuoro”, joka toistaa, kommentoi tai varioi tapahtumia. Ratkaisu toimii. Se tuo syvyyttä ja monikerroksisuutta muutoksia aiheuttaneisiin hetkiin.

Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali

Carl Knif Company: At Once, in Helsinki

Koreografia Carl Knif – Teksti Kristofer Möller – Valot Jukka Huitila – Ääni Janne Hast – Puvut Karoliina Koiso-Kanttila – Esiintyjät Jonna Aaltonen, Satu Halttunen, Annika Hyvärinen, Riku Lehtopolku, Misa Lommi, Riku Lehtopolku, Eero Vesterinen, Tom Rejström

Melko tummasta kokonaissävystä päätellen Knif uskoo muutoksia aiheuttavien hetkien olevan yleensä vähintään surullisia, välillä jopa fyysisesti tai henkisesti väkivaltaisia. Silti itse esitys on valoisa ja ilmava.

Tästä suuri ansio kuuluu esiintyjäryhmälle, johon Knif on koonnut joukon luottotanssijoitaan. Erilaisista taustoistaan huolimatta Jonna Aaltonen, Satu Halttunen, Annika Hyvärinen, Riku Lehtopolku, Misa Lommi, Riku Lehtopolku ja Eero Vesterinen muodostavat yhtenäisen ja erittäin hyvin yhteen tanssivan ryhmän. Eikä teoksen päähenkilöä esittävä näyttelijä Tom Rejström erotu heistä liikkeellisesti mitenkään.

Helsinki on esityksessä läsnä viitteellisesti taustalle heijastettuina kuvina, mutta itse tarina voisi tapahtua ihan missä vain. Janne Hastin luoma mielenkiintoinen äänimaailma käyttää musiikin lisäksi paljon yksittäisiä ääniä, jotka toimivat sekä äänilavasteina että henkilöiden tunteiden tulkkina.

Karoliina Koiso-Kanttilan puvut ja peruukit ampuvat ajankuva- ja henkilökarakterisoinnissaan juuri sen verran yli, että vältytään tosikkomaisuudelta. Jukka Huitilan valot viimeistelevät eleettömästi tunnelman.

At Once, in Helsinki on Knifin töistä suurimuotoisimpia ja selvästi myös jotenkin kiteytyneempi. Tekijälle tärkeät aiheet on nyt nostettu onnistuneesti yleisemmälle tasolle säilyttäen silti koskettavuuden ja henkilökohtaisuuden.