EU:n linja suhteessa verokikkailuun ja jäsenmaiden väliseen verokilpailuun on kiristynyt. Viime vuonna tikun nokkaan nostettiin autovalmistaja Fiatin verokohtelu Luxemburgissa. Aikaisemmilta vuosilta muistetaan kahvilaketju Starbucksin Hollannista saamat veroedut.

Nämä ovat toki yksittäisiä tapauksia, mutta niillä on merkittävää periaatteellista merkitystä. Asenteet ovat muuttumassa.

Suuryritykset eivät voi miten tahansa kilpailuttaa EU:n jäsenmaita tavallisten eurooppalaisten veronmaksajien kustannuksella. Komissio antoi Apple-päätöksellään selkeän viestin sekä monikansallisille suuryhtiöille että unionin jäsenmaille.

Verojen välttely on herättänyt suuttumusta muun muassa viimeaikaisten paljastusten vuoksi. Euroopan parlamentti perusti keväällä erityisvaliokunnan selvittämään niin sanottujen Panama-paperien pohjalta tarpeita uudistaa lainsäädäntöä.

Asenneilmaston muutos lisää myös poliittisia mahdollisuuksia säätää lakeja verokikkailua vastaan. Nyt onkin oikea hetki toimia. Esimerkiksi Euroopan sosialidemokraatit ajavat EU-lainsäädäntöön uudistuksia, joilla varmistetaan, että monikansallisten yritysten voitot verotetaan siinä maassa, jossa ne ovat syntyneetkin.

Euroopan kilpailukomissaari, tanskalainen Margarethe Vestager on tehnyt hyvää työtä. Vestager muistetaan Tanskan liberaalisen Radikale Venstre -puolueen johtajana, joka vei puolueensa sosialidemokraattien johtamaan punavihreään koalitioon ja oli hallitusvastuussa Tanskassa vuosina 2011–2015.

Myös eurooppalaisten puolueiden kesken näyttää nyt ainakin verokysymyksissä olevan mahdollista muodostaa enemmistöjä, joilla sadaan aikaan tärkeitä päätöksiä.

Brexitin jälkeisessä Euroopassa komission viime viikon päätös on myös viesti siitä, miksi ja mihin Euroopan unionia tarvitaan.