”Kuritus jatkuu” – SDP hyökkäsi budjettikeskustelussa hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa vastaan

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
"30 prosentin lomarahaleikkaus tuli nimenomaan julkisen sektorin työntekijöille sen takia, että kokoomus ja hallitus sitä vaati, valtiovarainministeriöstä vaadittiin. Tätä te ette voi pestä puhtaaksi, ette yhtään millään", Antti Rinne muistutti hallitusta eduskunnassa keskiviikkoisessa budjettikeskustelussa.

Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä vuoden 2018 talousarvioksi jatkuu tänään torstaina eduskunnassa.

Keskiviiikkoisessa keskustelussa oppositio hiillosti hallitusta siitä, että tuloerot ovat lähtemässä nousuun ja leikkaukset kohdistuvat nimenomaan pienituloisiin.

Hallituksen politiikassa nähtiin arvovalinta, jossa käyntiin lähteneen talouskasvun hedelmät eivät kuulukaan kaikille vaan pienituloiset joutuvat entistä tiukemmille.

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) muistutti, että indeksien jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina.

– Kuritus jatkuu, Timo Harakka (sd.) tiivisti muistuttaen hallituksen eriarvoistavan politiikan jatkuvan.

”Palauttaisin kuitenkin mieleen”.

Siitä, että hallituksen toimet rokottavat nimenomaan pienituloisia oppositiolla oli todisteena niin eduskunnan tietopalvelun kuin valtiovarainministeriön oma laskelmakin. Halitus koetti perustella politiikkaansa muun muassa sillä, että työllisyys ylipäänsä on parantunut.

SDP vaati vaatii hallitukselta julkisen sektorin palkansaajien 30 prosentin lomarahaleikkauksen perumista. Hallitus esitti asian olleen työmarkkinajärjestöjen päätös, mutta SDP:stä muistutettiin, että lomarahaleikkaukset olivat hallituksen ilmoittama linja.

– Palauttaisin kuitenkin mieleen, että kun syyskuussa 2015 hallitus itse ilmoitti, että kun se luopuu vaatimuksesta liittyen ylityökorvauksien ja sunnuntailisän leikkauksiin, niin se korvataan tällä lomarahan leikkauksella, Joona Räsänen (sd.) sanoi.

Myös niin kutsuttu apteekkarivähennys eli yrittäjävähennys, joka hyödyttää etenkin kaikkein varakkaimpia yrittäjiä oli demarien hampaissa.

 

Alla keskiviikkoista keskustelua tiivistäviä sitaatteja SDP:n kansanedustajilta:

Katja Taimela

”Mitä tulee hallituksen omiin arvovalintoihin, hallitus on valmis kiristämään kaikkein pienituloisimpien arkea tulevan vuoden aikana noin 40 euron edestä ja samaan aikaan ylimmässä tulokymmenyksessä olevien kotitalouksien summa on plusmerkkinen 400 euron edestä. Siis kuulitte oikein, 400 euron edestä. Puhtaasti porvarillinen arvovalinta tuokin.”

Timo Harakka

”Ei kannattaisi kehua. Samoin tässä kohtaa ei kerrota, että eriarvoisuutta lisätään useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, koska köyhiin ja kipeisiin tehdyt leikkaukset jatkuvat myös tänä vuonna. Tämä on harhaan johtamista. Kuritus jatkuu.”

Merja Mäkisalo-Ropponen

”Hallituksen kätilöimässä kilpailukykysopimuksessa oli tarjolla vielä rankemmat pakkolait, ja ammattiyhdistysliike valitsi kahden pahan väliltä pienemmän ja suostui julkisen sektorin lomarahaleikkauksiin. Mutta ratkaisulla oli ikävät tasa-arvoseuraukset, ja tästä tasa-arvosta on kyllä syytä olla huolissaan. Nämä lomarahaleikkaukset lisäävät palkkojen eriytymistä. Yksityisellä sektorilla palkat kasvavat 0,6 prosenttia, mutta kuntatyöntekijöiden palkat pienenevät tänä vuonna 1,1 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen palkka-ale iskee naisvaltaisille aloille, sillä kunta-alalla 80 prosenttia työntekijöistä on naisia.”

Ville Skinnari

”Tämä on se iso haaste pitkällä aikavälillä, ensi vuosikymmenellä, ja tämä budjetti ei vastaa niihin kysymyksiin. Meidän pidemmän aikavälin kasvu on edelleen liian ohuella pohjalla.”

Kristiina Salonen

”Hallitus sanoo, että no, me nostamme takuueläkettä. Kyllä, se on hyvä asia, 100 000 suomalaista saa lisää rahaa takuueläkkeen noston kautta. Mutta meillä on eläkeläisiä 1,5 miljoonaa. Keskieläke on 1 600 euroa kuukaudessa, alle 1 000 euron eläkeläisiä on yli 200 000. He jäävät nyt huomiotta.”

Joona Räsänen

”Palauttaisin kuitenkin mieleen, että kun syyskuussa 2015 hallitus itse ilmoitti, että kun se luopuu vaatimuksesta liittyen ylityökorvauksien ja sunnuntailisän leikkauksiin, niin se korvataan tällä lomarahan leikkauksella. Hallitus siis itse ilmoitti 2015, että tällä linjalla mennään. Ei kai se nyt ihme ole, että se siellä työmarkkinajärjestöjen ratkaisussa sen jälkeen on?”

Tarja Filatov

”Mutta eriarvoisuus ei ole pelkkiä tuloeroja. Se on myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyttä. Ministeri Lindström kehui täällä, että työllistämismäärärahoja on nyt käytössä. Keväällä meillä kävi valiokunnassa TE-toimistojen asiantuntijoita, jotka sanoivat, että rahat on loppu. Ja se syy oli se, että tuon rahan käytölle oli asetettu niin tiukat kriteerit, että niitä ei voinut käyttää siihen tarkoitukseen, jolla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset olisivat saaneet tukea, vaan ainoastaan esimerkiksi yritysten palkkatukeen. Tämä on se työvoimapolitiikan iso ongelma. Esimerkiksi heinäkuussa työnhaku katkesi 14 000 hengeltä, ja syynä on se, että ihmiset eivät osanneet käyttää työhallinnon uutta nettijärjestelmää.”

Pia Viitanen

”Nimittäin eikö ole niin, pääministeri, että täällä sekä valtiovarainministeriön että eduskunnan tietopalvelun laskelmat osoittavat, että tuloerot nyt kasvavat, ja että te itse A-studiossa myönsitte, että teidän politiikkanne eriarvoistaa ja tuloerot kasvavat. Varmasti on nyt aivan selväksi käynyt, että näin on. Te sanoitte, että kasvu kuuluu kaikille — oikein, olen samaa mieltä. Edustaja Kaikkonen sanoi, että kasvu kuuluu kaikille — oikein, SDP ajaa juuri tätä linjaa. Mutta juuri siksi on hyvin hämmentävää, että tuloerot kasvavat ja kasvu ei kuulu kaikille.”

Tytti Tuppurainen

”Tässä tulemme keskusteluun siitä, nouseeko työllisyysaste sille tasolle, jonka te olette asettanut tavoitteeksi, ja tässä tulemme keskusteluun koulutusleikkauksista. Oikotietä onneen ei ole. Suomessa on harjoitettava politiikkaa, joka mahdollistaa kaikkien resurssien käytön, jotta kaikki pääsevät mukaan. On nostettava koulutustasoa, on parannettava ammatillisen koulutuksen resursseja ja tehtävä sellaiset uudistukset, jotka lisäävät työn määrää. Perhevapaauudistuksesta ei saa tulla pannukakku. Teidän täytyy tehdä uudistus, joka parantaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa.”

Suna Kymäläinen

”Lapsivähennyksen poistuminen kiristää lapsiperheiden verotusta — esimerkiksi 2 000 euron kuukausipalkalla verotus kiristyy kahden lapsen ja kahden vanhemman perheessä tai kahden lapsen yksinhuoltajalla yli 200 euroa vuodessa. Lapsiperheet ovat ainoa ryhmä, jolla verotus selvästi kiristyy ensi vuonna.”

Antti Lindtman

”Kun kuunteli noita lukuja, niin tässä tuli mieleen alikersantti Lahtinen, joka laski ja totesi, että ei teillä voi olla nälkä. Kysymys on siitä, niin kuin ministeri Orpo jo myönsi, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan 20 vuoden ajan ja nyt ne ovat lähdössä nousuun. Ja kysymys on siitä, että tässä muuttuneessa suhdannetilanteessa tehdään ratkaisevat valinnat siitä, pysyvätkö todella kaikki mukana: jätetäänkö osa asemalle, vai otetaanko kaikki tähän kasvuun mukaan?”

Antti Rinne

”Yrittäjävähennys, 5 prosenttia, hallituksen asettamalla tavalla tarkoittaa käytännössä sitä, että kaksi ylintä desiiliä näistä yrittäjistä hyötyy yli puolet siitä rahasta, joka on toistasataa miljoonaa euroa rahoista, jotka tähän yrittäjävähennykseen on kohdennettu. Kaksi ylintä desiiliä. Apteekkarit ovat kertoneet — apteekkarit ovat rehellisiä olleet — että muutaman miljoonan tuloinen apteekkari tienaa 25 000 euroa puhtaana käteen tällä mallilla. 25 000 puhtaana käteen miljoonatuloisille. Apteekkariliiton mukaan apteekkarit hyötyvät tästä keskimäärin 5 700 euroa. Ette kai te voi väittää, että nämä ihmiset ovat köyhyysrajalla?”

Antti Lindtman

”Varapuhemies Satonen sanoi, että hallitus ei ole ajanut lomarahaleikkausta. Tämähän ei pidä paikkaansa. On mustaa valkoisella 28.9.2015 alkaen, siitä useaan kertaan eteenpäin, jossa hallitus itse tiedotti, että se tulee esittämään lakia, jossa leikataan lomarahoja. Tästä on mustaa valkoisella. Hallitus on ajanut lomarahaleikkausta, niin kuin puheenvuorossani totesin, ensin kaikille palkansaajille ja sen jälkeen erityisesti julkisen sektorin työntekijöille lomaetujen heikentämistä.”

Katja Taimela

”Huolimatta tervetulleesta 15 euron korotuksesta takuueläkkeeseen eläkeläisten taloudellinen asema huolestuttaa, ja me kaikki saamme tästä varmasti eri tilaisuuksissa palautetta, kun kierrämme kenttää. Indeksien jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa suurta ja pysyvää heikennystä eläkkeensaajille, myönnätte sen täällä salissa tai ette.”

Sanna Marin

”Pienituloisten ihmisten ahdinkoa lisäävät nyt esimerkiksi sosiaalietuuksien jäädytys ja asumistuen leikkaukset, jotka ovat jatkumoa sille politiikalle, jota hallitus on toteuttanut ideologisesti koko hallituskauden ajan. Lääke- ja matkakorvausten leikkaus, opiskelijoiden opintorahan merkittävä pienentäminen, perusturvaetuuksiin, kuten lapsilisään, vammaistukeen sekä työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset, palvelujen heikentäminen sekä säästöt varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ovat osia siinä kokonaisuudessa, joka ajaa yhä useamman ihmisen ahdinkoon.”

Pohjalainen: Perussuomalaisten konkari näkee tulevaisuutensa sinisenä – Vistbacka jättänyt jäsenhakemuksen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Raimo Vistbacka.

Perussuomalaisten perustajajäseniin kuuluva Raimo Vistbacka on jättänyt jäsenhakemuksen, jolla hän tavoittelee Sinisen tulevaisuuden jäsenyyttä, kertoi sanomalehti Pohjalainen.

Vistbacka sanoo lehden haastattelussa toivovansa, että jäsenyys hyväksytään ennen puoluekokousta.

Sininen tulevaisuus pitää puoluekokouksensa viikonloppuna Tampereella.
Puoluekokous valitsee puolueelle johdon, puoluehallituksen ja hyväksyy puolueen säännöt.

Vistbacka oli kansanedustajana vuosina 1987–2011 ja edusti alun perin SMP:tä. Vistbacka toimi perussuomalaisten ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1995–97 ja oli vuoden vaaleihin 2003 asti puolueen ainoa kansanedustaja.

Marraskuussa sanomalehti Ilkka kertoi Vistbackan jättävän perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajuuden.

Presidenttiehdokkaiden suorat tv-tentit alkavat tänä iltana

Kuva: Jari Soini
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Presidenttiehdokkaat kohtaavat illalla ensimmäisessä suorassa televisiotentissä MTV:llä.

Mukana on myös kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen, joka ilmoitti viime viikolla saaneensa tarvittavat kannattajakortit täyteen. Kortteja ei ole vielä käyty läpi, joten Väyrysen ehdokkuus on toistaiseksi vahvistamatta. Ehdokkaita on kahdeksan.
MTV:n tentti alkaa kello 20.

Tätä ennen muut presidenttiehdokkaat ovat kohdanneet jo useammassakin vaalikeskustelussa, joita ovat järjestäneet muun muassa mediat ja järjestöt.

Seuraava tv-keskustelu on jo huomenna, jolloin he kohtaavat Ylen vaalitentissä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos toinen kierros tarvitaan, se järjestetään sunnuntaina 11. helmikuuta.

”Kyseisen hankkeen osalta ei ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa” – sosialidemokraatit painottivat moskeijapäätöksessä rahoituksen epäselvyyksiä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Eveliina Heinäluoma.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti olla varaamatta hakijoille aluetta moskeija ja monitoimikeskus –hankkeen jatkoselvittelyä varten tiistain 12.12. kokouksessaan.

Lautakunta oli esityksessään yksimielinen. Lautakunnan käsittelyn jälkeen varsinaisen päätöksen asiasta tekee kaupunginhallitus.

Sosialidemokraattien ryhmä painotti päätöksessä hankkeen rahoitukseen liittyviä epäselvyyksiä.

– Kun ottaa huomioon nyt käsittelyssä olevan hankkeen laajuuden ja edelleen avoinna olevat kysymykset liittyen muun muassa rahoituksen alkuperään ja mahdollisiin ehtoihin, näen ettei kyseisen hankkeen osalta ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa, lautakunnan jäsen Eveliina Heinäluoma painottaa.

Hankkeen alkuvaiheen rahoituksen on kerrottu tulevan Bahrainista. Varsinainen rakentamiseen liittyvä rahoitus ja sen lähteet ovat kuitenkin vielä täysi auki.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 110-140 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset oin 6-7 miljoonaa euroa. Hanke on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti kalliimpi kuin muut pohjoismaiset moskeijat.

– Kaikkia uskontokuntia ja katsomusryhmiä tulee kohdella tasavertaisesti ja samoilla kriteereillä. Myös muslimiyhteisöllä on oikeus hankkia itselleen omia tiloja esimerkiksi rukoushuoneita varten.

– Tämän hankkeen kohdalla edellä esitetyt puutteet eivät kuitenkaan mahdollista jatkosuunnitteluoikeuden myöntämistä, Heinäluoma huomauttaa.

Helsingin kaupunginhallituksen on tarkoitus käsitellä asiaa ensi maanantaina.

Li Andersson paljastaa: Tämä on tehokkain keino vähentää rikoksia – ”Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo oman käsityksensä siitä, mikä tepsii seksuaaliseen ahdisteluun ja sen kitkemiseen.

Eduskunnassa pidettiin tänään ajankohtaiskeskustelu seksuaalisesta häirinnästä SDP:n aloitteen pohjalta, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Andersson pohtii kriminaalipolitiikkaa omalla Twitter-tilillään.

”Kiinni jäämisen riskin lisääminen on kaikista tehokkain keino vähentää rikoksia. Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun. Hiljaisuuden rikkominen on tärkeää, jotta kukaan ei koskaan enää usko, että voi ahdistella ilman, että se tulee ilmi ja julki.”

Haatainen sanoi tänään eduskunnassa, ettei aio paljastaa omia kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä.

– Tässä ei ole kyse yksittäistapauksista vaan laajasta rakenteellisesta ja vastenmielisestä ongelmasta. Seksuaalinen häirintä on ongelma, jonka olemassaolo on tiedetty aina. Hiljaisuuden kulttuuri sai kuitenkin elää liian pitkään. Hiljaisuuden kulttuuri on murtanut liian monta ihmistä. Juuri siksi on niin tärkeää, että me kaikki yhdessä murramme hiljaisuuden.

Viiden lapsen isä Jussi Halla-aho pohdiskelee vauvakatoa: ”Niger, Tshad, Somalia, Kongo…”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Väestöliiton uutta Perhebarometriä, joka selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä.

Lapsiperhearki ei houkuta, tasa-arvo ontuu ja vaativa työelämä pelottaa. Siinä esille tulleita selityksiä, miksi vanhemmuutta lykätään.

-Se, miten eri tavoin vanhemmuuden ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin, on yhteiskunnallinen kysymys, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Perheellistymistä helpottavassa perhepolitiikassa keskeistä olisi madaltaa rajoja perhevapaiden ja muun elämän kuten työelämän tai opiskelun välillä, Väestöliiton tutkija ja Perhebarometriä kirjoittamassa ollut Venla Berg kertoo Väestöliiton tiedotteessa.

Halla-aholla, viiden lapsen isällä, on asiasta toisenlainen tulkinta.

”Syntyvyysongelmaa lähestytään usein sosiaalipolitiikan ja tasa-arvon näkökulmasta. Ajatus tuntuu olevan, että kunhan tasa-arvo saadaan hyvälle tolalle ja perhe-etuudet riittävälle tasolle, syntyvyys lähtee nousuun.”

Hän kysyy Facebook-tilillään, tukeeko mikään tällaista ajattelua.

”Vuonna 2017 syntyvyysasteella mitattu top 20 oli seuraava: Niger, Tshad, Somalia, Kongo, Angola, Mali, Burkina Faso, Itä-Timor, Nigeria, Burundi, Gambia, Uganda, Mosambik, Afganistan, Tansania, Sambia, Etelä-Sudan, Mayotte, Norsunluurannikko ja Benin. Euroopan maat löytyvät listan toisesta päästä. Kertooko tämä jotain tasa-arvon suhteellisesta toteutumisesta?”

Halla-aho arvioi, että hyvinvoivissa ja tasa-arvoisissa maissa ihmisillä on paljon virikkeitä ja tekemistä sekä työssä että vapaa-ajalla. Lapset eivät tahdo mahtua tähän yhtälöön.

”En usko, että asialle on kovin paljon tehtävissä politiikan keinoin. Ei kuitenkaan kannata hakea ratkaisuja, jotka mitä ilmeisimmin ovat vääriä.”