”Kuritus jatkuu” – SDP hyökkäsi budjettikeskustelussa hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa vastaan

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
"30 prosentin lomarahaleikkaus tuli nimenomaan julkisen sektorin työntekijöille sen takia, että kokoomus ja hallitus sitä vaati, valtiovarainministeriöstä vaadittiin. Tätä te ette voi pestä puhtaaksi, ette yhtään millään", Antti Rinne muistutti hallitusta eduskunnassa keskiviikkoisessa budjettikeskustelussa.

Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä vuoden 2018 talousarvioksi jatkuu tänään torstaina eduskunnassa.

Keskiviiikkoisessa keskustelussa oppositio hiillosti hallitusta siitä, että tuloerot ovat lähtemässä nousuun ja leikkaukset kohdistuvat nimenomaan pienituloisiin.

Hallituksen politiikassa nähtiin arvovalinta, jossa käyntiin lähteneen talouskasvun hedelmät eivät kuulukaan kaikille vaan pienituloiset joutuvat entistä tiukemmille.

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) muistutti, että indeksien jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina.

– Kuritus jatkuu, Timo Harakka (sd.) tiivisti muistuttaen hallituksen eriarvoistavan politiikan jatkuvan.

”Palauttaisin kuitenkin mieleen”.

Siitä, että hallituksen toimet rokottavat nimenomaan pienituloisia oppositiolla oli todisteena niin eduskunnan tietopalvelun kuin valtiovarainministeriön oma laskelmakin. Halitus koetti perustella politiikkaansa muun muassa sillä, että työllisyys ylipäänsä on parantunut.

SDP vaati vaatii hallitukselta julkisen sektorin palkansaajien 30 prosentin lomarahaleikkauksen perumista. Hallitus esitti asian olleen työmarkkinajärjestöjen päätös, mutta SDP:stä muistutettiin, että lomarahaleikkaukset olivat hallituksen ilmoittama linja.

– Palauttaisin kuitenkin mieleen, että kun syyskuussa 2015 hallitus itse ilmoitti, että kun se luopuu vaatimuksesta liittyen ylityökorvauksien ja sunnuntailisän leikkauksiin, niin se korvataan tällä lomarahan leikkauksella, Joona Räsänen (sd.) sanoi.

Myös niin kutsuttu apteekkarivähennys eli yrittäjävähennys, joka hyödyttää etenkin kaikkein varakkaimpia yrittäjiä oli demarien hampaissa.

 

Alla keskiviikkoista keskustelua tiivistäviä sitaatteja SDP:n kansanedustajilta:

Katja Taimela

”Mitä tulee hallituksen omiin arvovalintoihin, hallitus on valmis kiristämään kaikkein pienituloisimpien arkea tulevan vuoden aikana noin 40 euron edestä ja samaan aikaan ylimmässä tulokymmenyksessä olevien kotitalouksien summa on plusmerkkinen 400 euron edestä. Siis kuulitte oikein, 400 euron edestä. Puhtaasti porvarillinen arvovalinta tuokin.”

Timo Harakka

”Ei kannattaisi kehua. Samoin tässä kohtaa ei kerrota, että eriarvoisuutta lisätään useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, koska köyhiin ja kipeisiin tehdyt leikkaukset jatkuvat myös tänä vuonna. Tämä on harhaan johtamista. Kuritus jatkuu.”

Merja Mäkisalo-Ropponen

”Hallituksen kätilöimässä kilpailukykysopimuksessa oli tarjolla vielä rankemmat pakkolait, ja ammattiyhdistysliike valitsi kahden pahan väliltä pienemmän ja suostui julkisen sektorin lomarahaleikkauksiin. Mutta ratkaisulla oli ikävät tasa-arvoseuraukset, ja tästä tasa-arvosta on kyllä syytä olla huolissaan. Nämä lomarahaleikkaukset lisäävät palkkojen eriytymistä. Yksityisellä sektorilla palkat kasvavat 0,6 prosenttia, mutta kuntatyöntekijöiden palkat pienenevät tänä vuonna 1,1 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen palkka-ale iskee naisvaltaisille aloille, sillä kunta-alalla 80 prosenttia työntekijöistä on naisia.”

Ville Skinnari

”Tämä on se iso haaste pitkällä aikavälillä, ensi vuosikymmenellä, ja tämä budjetti ei vastaa niihin kysymyksiin. Meidän pidemmän aikavälin kasvu on edelleen liian ohuella pohjalla.”

Kristiina Salonen

”Hallitus sanoo, että no, me nostamme takuueläkettä. Kyllä, se on hyvä asia, 100 000 suomalaista saa lisää rahaa takuueläkkeen noston kautta. Mutta meillä on eläkeläisiä 1,5 miljoonaa. Keskieläke on 1 600 euroa kuukaudessa, alle 1 000 euron eläkeläisiä on yli 200 000. He jäävät nyt huomiotta.”

Joona Räsänen

”Palauttaisin kuitenkin mieleen, että kun syyskuussa 2015 hallitus itse ilmoitti, että kun se luopuu vaatimuksesta liittyen ylityökorvauksien ja sunnuntailisän leikkauksiin, niin se korvataan tällä lomarahan leikkauksella. Hallitus siis itse ilmoitti 2015, että tällä linjalla mennään. Ei kai se nyt ihme ole, että se siellä työmarkkinajärjestöjen ratkaisussa sen jälkeen on?”

Tarja Filatov

”Mutta eriarvoisuus ei ole pelkkiä tuloeroja. Se on myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyttä. Ministeri Lindström kehui täällä, että työllistämismäärärahoja on nyt käytössä. Keväällä meillä kävi valiokunnassa TE-toimistojen asiantuntijoita, jotka sanoivat, että rahat on loppu. Ja se syy oli se, että tuon rahan käytölle oli asetettu niin tiukat kriteerit, että niitä ei voinut käyttää siihen tarkoitukseen, jolla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset olisivat saaneet tukea, vaan ainoastaan esimerkiksi yritysten palkkatukeen. Tämä on se työvoimapolitiikan iso ongelma. Esimerkiksi heinäkuussa työnhaku katkesi 14 000 hengeltä, ja syynä on se, että ihmiset eivät osanneet käyttää työhallinnon uutta nettijärjestelmää.”

Pia Viitanen

”Nimittäin eikö ole niin, pääministeri, että täällä sekä valtiovarainministeriön että eduskunnan tietopalvelun laskelmat osoittavat, että tuloerot nyt kasvavat, ja että te itse A-studiossa myönsitte, että teidän politiikkanne eriarvoistaa ja tuloerot kasvavat. Varmasti on nyt aivan selväksi käynyt, että näin on. Te sanoitte, että kasvu kuuluu kaikille — oikein, olen samaa mieltä. Edustaja Kaikkonen sanoi, että kasvu kuuluu kaikille — oikein, SDP ajaa juuri tätä linjaa. Mutta juuri siksi on hyvin hämmentävää, että tuloerot kasvavat ja kasvu ei kuulu kaikille.”

Tytti Tuppurainen

”Tässä tulemme keskusteluun siitä, nouseeko työllisyysaste sille tasolle, jonka te olette asettanut tavoitteeksi, ja tässä tulemme keskusteluun koulutusleikkauksista. Oikotietä onneen ei ole. Suomessa on harjoitettava politiikkaa, joka mahdollistaa kaikkien resurssien käytön, jotta kaikki pääsevät mukaan. On nostettava koulutustasoa, on parannettava ammatillisen koulutuksen resursseja ja tehtävä sellaiset uudistukset, jotka lisäävät työn määrää. Perhevapaauudistuksesta ei saa tulla pannukakku. Teidän täytyy tehdä uudistus, joka parantaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa.”

Suna Kymäläinen

”Lapsivähennyksen poistuminen kiristää lapsiperheiden verotusta — esimerkiksi 2 000 euron kuukausipalkalla verotus kiristyy kahden lapsen ja kahden vanhemman perheessä tai kahden lapsen yksinhuoltajalla yli 200 euroa vuodessa. Lapsiperheet ovat ainoa ryhmä, jolla verotus selvästi kiristyy ensi vuonna.”

Antti Lindtman

”Kun kuunteli noita lukuja, niin tässä tuli mieleen alikersantti Lahtinen, joka laski ja totesi, että ei teillä voi olla nälkä. Kysymys on siitä, niin kuin ministeri Orpo jo myönsi, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan 20 vuoden ajan ja nyt ne ovat lähdössä nousuun. Ja kysymys on siitä, että tässä muuttuneessa suhdannetilanteessa tehdään ratkaisevat valinnat siitä, pysyvätkö todella kaikki mukana: jätetäänkö osa asemalle, vai otetaanko kaikki tähän kasvuun mukaan?”

Antti Rinne

”Yrittäjävähennys, 5 prosenttia, hallituksen asettamalla tavalla tarkoittaa käytännössä sitä, että kaksi ylintä desiiliä näistä yrittäjistä hyötyy yli puolet siitä rahasta, joka on toistasataa miljoonaa euroa rahoista, jotka tähän yrittäjävähennykseen on kohdennettu. Kaksi ylintä desiiliä. Apteekkarit ovat kertoneet — apteekkarit ovat rehellisiä olleet — että muutaman miljoonan tuloinen apteekkari tienaa 25 000 euroa puhtaana käteen tällä mallilla. 25 000 puhtaana käteen miljoonatuloisille. Apteekkariliiton mukaan apteekkarit hyötyvät tästä keskimäärin 5 700 euroa. Ette kai te voi väittää, että nämä ihmiset ovat köyhyysrajalla?”

Antti Lindtman

”Varapuhemies Satonen sanoi, että hallitus ei ole ajanut lomarahaleikkausta. Tämähän ei pidä paikkaansa. On mustaa valkoisella 28.9.2015 alkaen, siitä useaan kertaan eteenpäin, jossa hallitus itse tiedotti, että se tulee esittämään lakia, jossa leikataan lomarahoja. Tästä on mustaa valkoisella. Hallitus on ajanut lomarahaleikkausta, niin kuin puheenvuorossani totesin, ensin kaikille palkansaajille ja sen jälkeen erityisesti julkisen sektorin työntekijöille lomaetujen heikentämistä.”

Katja Taimela

”Huolimatta tervetulleesta 15 euron korotuksesta takuueläkkeeseen eläkeläisten taloudellinen asema huolestuttaa, ja me kaikki saamme tästä varmasti eri tilaisuuksissa palautetta, kun kierrämme kenttää. Indeksien jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa suurta ja pysyvää heikennystä eläkkeensaajille, myönnätte sen täällä salissa tai ette.”

Sanna Marin

”Pienituloisten ihmisten ahdinkoa lisäävät nyt esimerkiksi sosiaalietuuksien jäädytys ja asumistuen leikkaukset, jotka ovat jatkumoa sille politiikalle, jota hallitus on toteuttanut ideologisesti koko hallituskauden ajan. Lääke- ja matkakorvausten leikkaus, opiskelijoiden opintorahan merkittävä pienentäminen, perusturvaetuuksiin, kuten lapsilisään, vammaistukeen sekä työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset, palvelujen heikentäminen sekä säästöt varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ovat osia siinä kokonaisuudessa, joka ajaa yhä useamman ihmisen ahdinkoon.”

”Tämä on vakava puute” – SDP korostaa sosiaalista ulottuvuutta EU:n kehittämisessä

Euroopan unionista ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn tulevaisuudesta puhuttaessa  pitää ottaa huomioon myös sosiaalinen ulottuvuus. Muuten ihmisten luottamusta ei voida saavuttaa, kansanedustaja, SDP:n EU-asioista vastaava Tytti Tuppurainen korostaa.

– Sosiaalipolitiikka on tietysti jäsenmaiden omaa toimintaa, eikä EU:lla ole yhteistä sosiaaliturvaa. On kuitenkin paljon, mitä unioni voi tehdä EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi, Tuppurainen luonnehti tänään eduskunnassa.

Sosialidemokraatit julkistivat tänään oman esityksensä EU:n ja EMUn kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta. Linjaukselle on puolueen mielestä tarvetta, sillä julkisessa keskustelussa aihe ei ole noussut esiin tarpeeksi.

Tuppurainen huomautti SDP:n esityksen julkistamistilaisuudessa, että viime perjantaina julkaistuissa hallituksen EMU linjauksissa ei sanallakaan mainittu sosiaalista ulottuvuutta.

– Tämä on mielestämme vakava puute, ja tarjoamme tätä omaa pakettiamme myös hallituksen käyttöön. Ottamalla sosiaalisen ulottuvuuden huomioon voidaan saavuttaa terveempi ja eheämpi EMU.

Euroopan porvareiden linjauksissa sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy välttämättömänä pahana.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan kiinnitti huomiota siihen, kuinka Euroopan porvareiden EPP:n linjauksissa sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy välttämättömänä pahana.

– SDP haluaa vastustaa tätä ajattelua omalla esityksellään. Sosialidemokraatit haluavat kertoa, että sosiaalinen ulottuvuus on ihmisten kannalta, perusteli eduskunnassa torstaina.

– Sosiaalista ulottuvuutta voidaan käyttää olemassa olevien talous- ja finanssipolitiikan välineiden sisällä tavalla, joka parantaa kansalaisten asemaa.

Kuinka sosiaalista ulottuvuutta sitten voisi sosialidemokraattien mielestä parantaa ottaen samalla huomioon jäsenmaiden itsemääräämisoikeuden? Tuppuraisen mukaan SDP ehdottaa tiivistetysti kolmea konkreettista keinoa, joita voidaan toteuttaa jo olemassa olevien rakenteiden puitteissa.

Ensiksi hänen mukaansa on tärkeää huomata, että Euroopan komissiolla on jo nyt tosiasiassa paljon lainsäädäntövaltaa työmarkkinoihin ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvissä kysymyksissä.

– EU:ssa on yhteiset sisämarkkinat ja työntekijöiden, pääomien sekä tavaroiden vapaa liikkuvuus. Komissiolla on tosiasiassa legitiimi oikeus säätää eurooppalaista lakia siitä, miten asetetaan työntekijöiden ja sosiaalisen suojan vähimmäisehtoja.

– Komissiolla jo nyt olevaa valtaa pitää käyttää, jotta saadaan reilua peliä työmarkkinoille ja hyvinvointia.

EU:n pitäisi käyttää enemmän niin sanottua ”pehmeää voimaa”.

Toiseksi Tuppurainen korosti, että EU voi olla toteuttamassa sosiaalista ulottuvuutta nykyisten rahastojen käyttäminen. Hän huomauttaa, että EU:lla itseasiassa on esimerkiksi rakennerahasto sekä strategisten investointien rahasto.

– Näitä rahastoja paremmin suuntaamalla esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja nuorisotakuisiin. Näiden rahastojen käyttäminen on mielestämme aivan ensisijaista.

Kolmanneksi, EU:n pitäisi SDP:n mielestä käyttää enemmän niin sanottua ”pehmeää voimaa”, jota käytetään eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Ohjausjaksolla tarkoitetaan talouspolitiikan koordinaatiovälinettä, jolla yhteisvaluutan oloissa kansallisia talouspolitiikkoja yhteensovittamista.

–  Käytössä on jo tällä hetkellä joitain sosiaalisia mittaustapoja, mutta niitä on aivan liian vähän. Ja mikä raskauttavinta, niitä ei ole millään tavalla sanktioitu.

– SDP esittääkin, että eruooppalaiseen ohjausjaksoon tuodaan entistä selkeämmin esille sosiaaliset painotukset ja ne sanktioidaan samalla tavalla kuin talouspolitiikan painotukset. Yhteisessä talouspolitiikan suunnittelussa pitää vahvistaa jäsenmaiden sosiaalipoliittisia valintoja siten, että voidaan torjua koulupudokkuutta ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

SDP:n linjauksia EU:n ja EMU:n kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta olivat esittelemässä Tytti Tuppurainen, Antti Rinne sekä Antton Rönnholm.

Sosiaalinen ulottuvuus kytkeytyy puolueen näkemyksessä vahvasti EMUn tulevaisuuteen. EMUa pitää parantaa ja sen kykyä varautua riskeihin tulee kehittää.

– Mutta mitään valtavan vallankumouksellista ei tarvita, sillä EMU on verrattain hyvin sopeutunut päällä olleeseen kriisiaikaan. Euroalue on pysynyt kasassa. SDP:n mielestä Suomen on syytä edetä pankkiunionissa, jotta saadaan aikaiseksi yhteinen talletussuoja ja kriisimekanismi, Tuppurainen sanoi.

Tässä puolue on Sipilä hallituksen kanssa samoilla linjoilla.

– Yhteiseen talletussuojaan ei pidä rynnistää, ennen kuin pankit ovat samalla viivalla, että talletussuoja on realistista toteuttaa, Tuppurainen totesi.

– Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta sijoittajavastuu toteutuu. Eurooppalainen pankkiunioni turvaa, että veronmaksajien rahoja ei tarvita pankkikriisin sattuessa ja valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys toteutetaan toisistaan.

SDP suhtautuu myös eurooppalaisen valuuttarahaston perustamiseen myönteisesti.

Suomen pitää sopia selkeä linja rahoituskehysneuvotteluihin.

Puoluesihteeri Antton Rönnholm korosti tiedotustilaisuuden lopuksi, että Suomen pitää sopia selkeä linja rahoituskehysneuvotteluihin.

Hänen mukaansa linjassa sosiaalisen ulottuvuuden kanssa tulee budjetissa painottaa sosiaalisten standardien nostamista ja sosiaalisten erojen kaventamista.

– Menojen painotukset on tulevalla rahoituskehyskaudella vihdoinmääritettävä politiikkatoimien vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kautta, Rönnholm sanoi.

– On löydettävä rahoituskokonaisuus, joka palvelee niin Suomen kansallista intressiä kuin vastaa EU:n kansalaisten tarpeisiin ja huoliin tässä ajassa.

Keskustelua aiheesta

Esitys: Jo seuraavaan hallitukseen uusi ministeri, joka huomioisi ”globaalin megatrendin”

Kuva: Juhani Aro

Uuden maakuntahallintoportaan synnyttäminen Suomeen on turha hanke. Sote-uudistus tarvitaan, mutta maakuntauudistus voidaan tarpeettomana kuopata, kirjoittaa SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara.

Jalovaaran mukaan nykyisiä maakuntaliittoja ja maakuntovaltuustoja sekä niiden toimintaa tulisi kehittää uuden järjestelmän luomisen sijaan.

”Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut oikealla asiassa kritisoidessaan maan hallituksen yritystä kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä.  Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea kuin vaikeuttaa.”

Jalovaara sanookin, että kuntaministerin rinnalle Suomen seuraavan hallitukseen voitaisiin nimitä kaupunkiministeri, joka pitäisi esillä kaupunkien näkökulmaa Suomea kehitettäessä.

”Tarvitaan yksi ehdokas lisää” – Väyrynen asemoi itsensä presidentinvaalien ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on poiminut tammikuun presidentinvaalien teemansa poliittisesta menneisyydestään. Vuoden 1988 vaalikeskusteluissa Väyrynen sanoi omien sanojensa mukaan useaan kertaan, että tehdään näistä todelliset vaalit. Keskustan ehdokas Matti Vanhanen on valinnut teemakseen tehdään näistä vaalit.

Silloiset presidentinvaalit ratkesivat Väyrysen näkemyksen mukaan jo vuoden 1987 sinipunan syntyyn johtaneessa hallitusratkaisussa, johon vaikutti hänen mukaansa Neuvostoliitto.

Väyrysen ja tammikuun vaalien välissä on 20 000 kannattajakorttia, joiden keruu käynnistyi vasta syksyllä. Torstain tiedotustilaisuudessa Väyrynen ei täsmentänyt kuinka paljon kortteja on tähän mennessä kasassa.

– Tarkkaa tilannekuvaa ei ole. Vielä ei ole kysymys ratkaisevan suuresta määrästä, Väyrynen totesi.

Hän nosti useampaa kertaan esiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja vaati häntä vastuuseen muun muassa liittoutumispolitiikasta, joka alkoi Väyrysen mukaan jo Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta vuonna 2014.

– Suomi on ryhtynyt yhdessä Ranskan kanssa johtamaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä, jossa pyritään tekemään EU:sta sotilasliitto. Siitä tulisi Naton eurooppalainen pilari, Väyrynen väitti.

Niinistöllä on ratkaiseva mieskohtainen vastuu, että Suomi vietiin euroon perustuslakia rikkoen.

Suomesta tulisi tuolloin Väyrysen mukaan käytännössä Naton jäsen ja tavoitteena olisi EU:n yhteinen armeija. Tätä pyrkimystä Väyrynen väittää myös Niinistön tukeneen muun muassa käymällä neuvotteluja komission edustajien kanssa.

– Presidentinvaalien yhteydessä on selkiytettävä Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana, hän jatkoi.

Väyrynen syytti Niinistöä myös Suomen EMU-jäsenyydestä, jota Niinistö oli valtionvarainministerinä, yhdessä silloin pääministerin Paavo Lipposen kanssa puuhaamassa. Väyrysen maailmassa jäsenyys oli perustuslain vastainen.

– Niinistöllä on ratkaiseva mieskohtainen vastuu, että Suomi vietiin euroon perustuslakia rikkoen.

Hän löi myös puoluetoveriaan, keskustan puheenjohtajaa ja pääministeriä Juha Sipilää syyttämällä hallitusta muun muassa epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Väyrysen mukaan hallituksen todellinen johtajapuolue on kokoomus. Tästäkin asetelmasta on Väyrysen mukaan osavastuussa presidentti Niinistö.

Nyt asetettujen ehdokkaiden kesken ei synny todellista vaalia.

– Niinistö puuttui kesäkuussa hallituspolitiikkaan, kun hän ryhtyi tukemaan kokoomuksen pyrkimystä syrjäyttää perussuomalaiset hallituksesta. Hän antoi perussuomalaisten puheenjohtajasta lausuntoja, jotka eivät kuulu presidentin asemaan. Perussuomalaiset hajosi ja kokoomus vahvistui.

Itsensä Väyrynen koki ainoaksi todelliseksi Niinistön vaihtoehdoksi.

– Nyt asetettujen ehdokkaiden kesken ei synny todellista vaalia, tarvitaan yksi ehdokas lisää, hän kiteytti.

Mikäli Väyrysestä ei tule seuraavaa Suomen tasavallan presidenttiä, edessä on mahdollinen eduskuntaan paluu ensi kevätkaudella. Hänestä tulisi yhden hengen eduskuntaryhmä, joka olisi omien sanojensa mukaan oppositiossa myös suhteessa nykyisiin oppositiopuolueisiin.

Jos Väyrynen nähdään vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, on hän ehdolla kansalaispuolueen ehdokkaana. Suhteet keskustaan ovat tulehtuneet. Pääministeri Sipilän kanssa Väyrynen ei ole keskustellut helmikuun 2016 jälkeen.

Kommentti: Keskustan nimiruletti saa pään pyörälle – noustaanko parlamenttiin peräti neljänneltä varasijalta tai vielä kauempaa?

Kuva: Lehtikuva

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen palaa keväällä eduskuntaan. Paluussa on vain yksi mutta: Väyrynen ei palaa eduskuntaan eikä sen paremmin jatka meppinäkään, jos tulee valituksi tasavallan presidentiksi.

Vaara ei ole ilmeinen mutta aina mahdollinen.

Kokonaiskuvio saa pään sekaisin.

Keskustan mandaatilla EU-parlamenttiin valittiin vuonna 2014 äänijärjestyksessä Olli Rehn, Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki.

Rehn palasi eduskuntaan jo 2015. Hänen tilalleen nousi ensimmäiseltä varasijalta Hannu Takkula. Hallitus on puolestaan nimittänyt hänet ehdolle Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Pesti alkaisi ensi maaliskuussa.

Taas aukeaa siis mepin paikka jollekin. Se joku on kansanedustaja Elsi Katainen keskustan toiselta varasijalta. Hän sanoo torstaina Demokraatille olevansa ”periaatteessa valmis lähtemään”. Käytännössä Katainen siis lähtee, jos mepin paikka vain avautuu.

Oikeassa olemisen hallitsevan maailmanmestarin Väyrysen paluu ensi keväänä vapauttaa taas yhden keskustan meppipaikan. Siirrytään jo kolmanteen varasijaan. Nyt rivillä lukee Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen nimi.

Pentikäinen sanoo torstaina Demokraatille, ettei ole miettinyt asiaa vielä ollenkaan. Mutta hän korostaa, ettei ”missään nimessä sulje asiaa pois”. Pentikäisen mukaan ”se on muiden käsissä”, mutta hän pohtii ”jos tulee vastaan”.

Jos Pentikäinen päättää jäädä Suomeen, tarjotaan keskustan meppipaikkaa jo neljännelle varasijalle ja kansanedustaja Mirja Vehkaperälle.

Jos ja kun Elsi Katainen lähtee EU-parlamenttiin, nousee hänen tilalleen eduskuntaan Eero Reijonen Liperistä. Jos ja kun Väyrynen palaa, tietää se hyperaktiiviselle tiedottajalle Mikko Kärnälle lähtöpasseja.

Äänestäjän kuluttajasuoja alkaa olla keskustalaisten kanssa heikoilla. Joten sanotaan nyt vielä Vehkaperän jälkeenkin tulevat nimet: Antti Kaikkonen, Timo Kaunisto, Hanna Kosonen

Seuraavat eduskuntavaalit ja eurovaalit pidetään vuonna 2019. Luottamusta punnitaan taas.

Paavo Väyrynen tekee paluuta eduskuntaan ensi vuonna – Mikko Kärnä (kesk.) joutuu lähtemään

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Paavo Väyrynen pohtii tulevaisuuttaan.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan näyttää ilmeiseltä. Hän julkaisi asiaa pohdiskelevan blogin hetki sitten Uudessa Suomessa. Samalla Väyrysen varamiehenä istunu Enontekiöin kunnanjohtaja Mikko Kärnä (kesk.) saa lähteä eduskunnasta. Kärnä on ollut tunnettu liki yliaktiivisena tiedotepommittajana, joka on uuvuttanut yhden jos toiseksin politiikan toimittajan.

– Omalta osaltani olen valmis tekemään kaiken mahdollisen sen hyväksi, että Suomen poliittinen linja saadaan tulevissa valtiollisissa vaaleissa korjatuksi. Tähän tarvitaan Suomen kansan vahva tuki.

– Kannattajani ovat keräämässä kannattajakortteja valitsijayhdistykselle, joka tukee valintaani tammi-helmikuun presidentinvaaleissa. Keräyksen onnistuminen vaikuttaa myös seuraavan vuoden eduskuntavaalien asetelmaan.

Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin.

Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoo.