”Kuritus jatkuu” – SDP hyökkäsi budjettikeskustelussa hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa vastaan

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
"30 prosentin lomarahaleikkaus tuli nimenomaan julkisen sektorin työntekijöille sen takia, että kokoomus ja hallitus sitä vaati, valtiovarainministeriöstä vaadittiin. Tätä te ette voi pestä puhtaaksi, ette yhtään millään", Antti Rinne muistutti hallitusta eduskunnassa keskiviikkoisessa budjettikeskustelussa.

Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä vuoden 2018 talousarvioksi jatkuu tänään torstaina eduskunnassa.

Keskiviiikkoisessa keskustelussa oppositio hiillosti hallitusta siitä, että tuloerot ovat lähtemässä nousuun ja leikkaukset kohdistuvat nimenomaan pienituloisiin.

Hallituksen politiikassa nähtiin arvovalinta, jossa käyntiin lähteneen talouskasvun hedelmät eivät kuulukaan kaikille vaan pienituloiset joutuvat entistä tiukemmille.

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) muistutti, että indeksien jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina.

– Kuritus jatkuu, Timo Harakka (sd.) tiivisti muistuttaen hallituksen eriarvoistavan politiikan jatkuvan.

”Palauttaisin kuitenkin mieleen”.

Siitä, että hallituksen toimet rokottavat nimenomaan pienituloisia oppositiolla oli todisteena niin eduskunnan tietopalvelun kuin valtiovarainministeriön oma laskelmakin. Halitus koetti perustella politiikkaansa muun muassa sillä, että työllisyys ylipäänsä on parantunut.

SDP vaati vaatii hallitukselta julkisen sektorin palkansaajien 30 prosentin lomarahaleikkauksen perumista. Hallitus esitti asian olleen työmarkkinajärjestöjen päätös, mutta SDP:stä muistutettiin, että lomarahaleikkaukset olivat hallituksen ilmoittama linja.

– Palauttaisin kuitenkin mieleen, että kun syyskuussa 2015 hallitus itse ilmoitti, että kun se luopuu vaatimuksesta liittyen ylityökorvauksien ja sunnuntailisän leikkauksiin, niin se korvataan tällä lomarahan leikkauksella, Joona Räsänen (sd.) sanoi.

Myös niin kutsuttu apteekkarivähennys eli yrittäjävähennys, joka hyödyttää etenkin kaikkein varakkaimpia yrittäjiä oli demarien hampaissa.

 

Alla keskiviikkoista keskustelua tiivistäviä sitaatteja SDP:n kansanedustajilta:

Katja Taimela

”Mitä tulee hallituksen omiin arvovalintoihin, hallitus on valmis kiristämään kaikkein pienituloisimpien arkea tulevan vuoden aikana noin 40 euron edestä ja samaan aikaan ylimmässä tulokymmenyksessä olevien kotitalouksien summa on plusmerkkinen 400 euron edestä. Siis kuulitte oikein, 400 euron edestä. Puhtaasti porvarillinen arvovalinta tuokin.”

Timo Harakka

”Ei kannattaisi kehua. Samoin tässä kohtaa ei kerrota, että eriarvoisuutta lisätään useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, koska köyhiin ja kipeisiin tehdyt leikkaukset jatkuvat myös tänä vuonna. Tämä on harhaan johtamista. Kuritus jatkuu.”

Merja Mäkisalo-Ropponen

”Hallituksen kätilöimässä kilpailukykysopimuksessa oli tarjolla vielä rankemmat pakkolait, ja ammattiyhdistysliike valitsi kahden pahan väliltä pienemmän ja suostui julkisen sektorin lomarahaleikkauksiin. Mutta ratkaisulla oli ikävät tasa-arvoseuraukset, ja tästä tasa-arvosta on kyllä syytä olla huolissaan. Nämä lomarahaleikkaukset lisäävät palkkojen eriytymistä. Yksityisellä sektorilla palkat kasvavat 0,6 prosenttia, mutta kuntatyöntekijöiden palkat pienenevät tänä vuonna 1,1 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen palkka-ale iskee naisvaltaisille aloille, sillä kunta-alalla 80 prosenttia työntekijöistä on naisia.”

Ville Skinnari

”Tämä on se iso haaste pitkällä aikavälillä, ensi vuosikymmenellä, ja tämä budjetti ei vastaa niihin kysymyksiin. Meidän pidemmän aikavälin kasvu on edelleen liian ohuella pohjalla.”

Kristiina Salonen

”Hallitus sanoo, että no, me nostamme takuueläkettä. Kyllä, se on hyvä asia, 100 000 suomalaista saa lisää rahaa takuueläkkeen noston kautta. Mutta meillä on eläkeläisiä 1,5 miljoonaa. Keskieläke on 1 600 euroa kuukaudessa, alle 1 000 euron eläkeläisiä on yli 200 000. He jäävät nyt huomiotta.”

Joona Räsänen

”Palauttaisin kuitenkin mieleen, että kun syyskuussa 2015 hallitus itse ilmoitti, että kun se luopuu vaatimuksesta liittyen ylityökorvauksien ja sunnuntailisän leikkauksiin, niin se korvataan tällä lomarahan leikkauksella. Hallitus siis itse ilmoitti 2015, että tällä linjalla mennään. Ei kai se nyt ihme ole, että se siellä työmarkkinajärjestöjen ratkaisussa sen jälkeen on?”

Tarja Filatov

”Mutta eriarvoisuus ei ole pelkkiä tuloeroja. Se on myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyttä. Ministeri Lindström kehui täällä, että työllistämismäärärahoja on nyt käytössä. Keväällä meillä kävi valiokunnassa TE-toimistojen asiantuntijoita, jotka sanoivat, että rahat on loppu. Ja se syy oli se, että tuon rahan käytölle oli asetettu niin tiukat kriteerit, että niitä ei voinut käyttää siihen tarkoitukseen, jolla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset olisivat saaneet tukea, vaan ainoastaan esimerkiksi yritysten palkkatukeen. Tämä on se työvoimapolitiikan iso ongelma. Esimerkiksi heinäkuussa työnhaku katkesi 14 000 hengeltä, ja syynä on se, että ihmiset eivät osanneet käyttää työhallinnon uutta nettijärjestelmää.”

Pia Viitanen

”Nimittäin eikö ole niin, pääministeri, että täällä sekä valtiovarainministeriön että eduskunnan tietopalvelun laskelmat osoittavat, että tuloerot nyt kasvavat, ja että te itse A-studiossa myönsitte, että teidän politiikkanne eriarvoistaa ja tuloerot kasvavat. Varmasti on nyt aivan selväksi käynyt, että näin on. Te sanoitte, että kasvu kuuluu kaikille — oikein, olen samaa mieltä. Edustaja Kaikkonen sanoi, että kasvu kuuluu kaikille — oikein, SDP ajaa juuri tätä linjaa. Mutta juuri siksi on hyvin hämmentävää, että tuloerot kasvavat ja kasvu ei kuulu kaikille.”

Tytti Tuppurainen

”Tässä tulemme keskusteluun siitä, nouseeko työllisyysaste sille tasolle, jonka te olette asettanut tavoitteeksi, ja tässä tulemme keskusteluun koulutusleikkauksista. Oikotietä onneen ei ole. Suomessa on harjoitettava politiikkaa, joka mahdollistaa kaikkien resurssien käytön, jotta kaikki pääsevät mukaan. On nostettava koulutustasoa, on parannettava ammatillisen koulutuksen resursseja ja tehtävä sellaiset uudistukset, jotka lisäävät työn määrää. Perhevapaauudistuksesta ei saa tulla pannukakku. Teidän täytyy tehdä uudistus, joka parantaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa.”

Suna Kymäläinen

”Lapsivähennyksen poistuminen kiristää lapsiperheiden verotusta — esimerkiksi 2 000 euron kuukausipalkalla verotus kiristyy kahden lapsen ja kahden vanhemman perheessä tai kahden lapsen yksinhuoltajalla yli 200 euroa vuodessa. Lapsiperheet ovat ainoa ryhmä, jolla verotus selvästi kiristyy ensi vuonna.”

Antti Lindtman

”Kun kuunteli noita lukuja, niin tässä tuli mieleen alikersantti Lahtinen, joka laski ja totesi, että ei teillä voi olla nälkä. Kysymys on siitä, niin kuin ministeri Orpo jo myönsi, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan 20 vuoden ajan ja nyt ne ovat lähdössä nousuun. Ja kysymys on siitä, että tässä muuttuneessa suhdannetilanteessa tehdään ratkaisevat valinnat siitä, pysyvätkö todella kaikki mukana: jätetäänkö osa asemalle, vai otetaanko kaikki tähän kasvuun mukaan?”

Antti Rinne

”Yrittäjävähennys, 5 prosenttia, hallituksen asettamalla tavalla tarkoittaa käytännössä sitä, että kaksi ylintä desiiliä näistä yrittäjistä hyötyy yli puolet siitä rahasta, joka on toistasataa miljoonaa euroa rahoista, jotka tähän yrittäjävähennykseen on kohdennettu. Kaksi ylintä desiiliä. Apteekkarit ovat kertoneet — apteekkarit ovat rehellisiä olleet — että muutaman miljoonan tuloinen apteekkari tienaa 25 000 euroa puhtaana käteen tällä mallilla. 25 000 puhtaana käteen miljoonatuloisille. Apteekkariliiton mukaan apteekkarit hyötyvät tästä keskimäärin 5 700 euroa. Ette kai te voi väittää, että nämä ihmiset ovat köyhyysrajalla?”

Antti Lindtman

”Varapuhemies Satonen sanoi, että hallitus ei ole ajanut lomarahaleikkausta. Tämähän ei pidä paikkaansa. On mustaa valkoisella 28.9.2015 alkaen, siitä useaan kertaan eteenpäin, jossa hallitus itse tiedotti, että se tulee esittämään lakia, jossa leikataan lomarahoja. Tästä on mustaa valkoisella. Hallitus on ajanut lomarahaleikkausta, niin kuin puheenvuorossani totesin, ensin kaikille palkansaajille ja sen jälkeen erityisesti julkisen sektorin työntekijöille lomaetujen heikentämistä.”

Katja Taimela

”Huolimatta tervetulleesta 15 euron korotuksesta takuueläkkeeseen eläkeläisten taloudellinen asema huolestuttaa, ja me kaikki saamme tästä varmasti eri tilaisuuksissa palautetta, kun kierrämme kenttää. Indeksien jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa suurta ja pysyvää heikennystä eläkkeensaajille, myönnätte sen täällä salissa tai ette.”

Sanna Marin

”Pienituloisten ihmisten ahdinkoa lisäävät nyt esimerkiksi sosiaalietuuksien jäädytys ja asumistuen leikkaukset, jotka ovat jatkumoa sille politiikalle, jota hallitus on toteuttanut ideologisesti koko hallituskauden ajan. Lääke- ja matkakorvausten leikkaus, opiskelijoiden opintorahan merkittävä pienentäminen, perusturvaetuuksiin, kuten lapsilisään, vammaistukeen sekä työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset, palvelujen heikentäminen sekä säästöt varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ovat osia siinä kokonaisuudessa, joka ajaa yhä useamman ihmisen ahdinkoon.”

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäänmurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta