Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Kuulevatko korvat, näkevätkö silmät?

Maakunnalliset palvelut tulevat, mutta millaisina? Aloittaa pitäisi vajaan kahden vuoden päästä. Paperille on saatu paljon monenlaisia ehdotuksia. Lakien valmistelua tehdään aivan eri tavoin kuin edellisten hallitusten aikaan on tehty. Lausuntopyyntöjä on lähetetty kuntiin, Suomen Kuntaliitolle, järjestöille ja asiantuntijoille. Samalla on todettu, että lakiluonnosta muokataan koko ajan.

Näin vesitetään se ehdotus, josta lausunnot annetaan. Pääministeri on luvannut, että kaikki lausunnot ja niihin kirjoitetut kommentit luetaan. Ehkä luetaan, ehkä ei – ennen ei juurikaan ole luettu, vaan yhteen lasketaan ne vaihtoehdot, jotka vastaajat ovat valinneet. Entä saavatko kunnat ja muut lausuntojen antajat lausua lopullisesta lakiehdotuksesta? Sitä jäämme odottamaan ja monet kunnatkin ovat sitä vaatineet.

Entä onko valmistelussa käytössä kuulevat korvat ja näkevät silmät?

Meneillä olevan maakunta- ja sote-uudistuksen piti olla maakuntauudistus ja siihen yhtenä tärkeänä elementtinä sisältyisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen merkittävä muutos. Tämän lisäksi uudenlaisen maakunnan tehtäviksi siirtyvät muun muassa ELY- ja TE-toimistojen palvelut. Niistä onkin puhuttu vähemmän ja lausuntojen pyyntipapereissakin sote-sanalla aloitetaan, vaikka maakunnan rakentamisesta on kysymys.

Entä onko valmistelussa käytössä kuulevat korvat ja näkevät silmät? Kuuleeko valmistelusta vastuussa oleva pääministeri asiantuntijoita ja professoreita, joista lukuisat ovat varoitelleet aikataulusta ja julkisen toimijan lähtökohtaisesta rapauttamisesta. Lukuisissa kunnissa on jo toimittu sosiaali- ja terveyskeskuksina, mutta tämä ei nyt kelpaa, vaikka tulokset puhuisivat puolestaan. Näkevätkö silmät ne painotukset, joita lausunnoissa on ja näkevätkö silmät sekä kuulevatko korvat ne kysymykset, joita on keskusteluun nostettu? Tämä tehtävä jäänee, kuten viimeksikin, perustuslakivaliokunnalle.

Edetköön maakunta- ja sote-uudistus, mutta sellaisilla askelmerkeillä, että asiakkaat ja palvelujen tuottajat pysyvät mukana. Edelleenkin Suomessa on tärkeää, että julkinen ja yksityinen tekevät työtä yhdessä asukkaiden palveluiden tuottamiseksi. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kuitenkaan sovi yritysten kauppatavaraksi. Julkinen puoli vastaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta ja siitä, että meillä on osaavia henkilöitä toteuttamassa palveluita, joita asukkaat tarvitsevat.

Perustuslain tulee ottaa kantaa yhtä lailla asukkaiden kuin kuntienkin väliseen eriarvoisuuteen.

Viime metreillä Kokoomuksen suunnasta on tullut esille, että kunnat saisivatkin tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, mikä on tervetullut lupaus, mutta pitääkö se muutenkin kuin kuntavaalien alla. Entäpä Kuntalehden uutisointi siitä, että kuudelle suurimmalle kaupungille annettaisiin erilainen oikeus palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kuin muille?

Tässä piilee perustuslaillinen ongelma, joka lisää kuntien ja niiden asukkaiden välistä eriarvoisuutta. Perustuslain tulee ottaa kantaa yhtä lailla asukkaiden kuin kuntienkin väliseen eriarvoisuuteen. Lisäksi Suomen hankintalaki tuo omat haasteensa eikä tässä voida syyllistää EU:ta, kun itse on otettu kireämpi kanta kuin EU edellyttää.

Tulevien maakuntien asiakkaiden mielissä olevat kysymykset kaipaavat vastauksia. Asiakkaiden kysymykset ovat hyvin lähellä arkielämää ja tästä pitäisi puhua enemmän eikä pelkästään yritysten ja hallintoihmisten ajatuksista. Ihmiset kaipaavat vastauksia. Esimerkiksi näin on kysytty: ”Jos valitsen sen Kela-taksin, niin saanko käyttää sitä vai pitääkö käyttää sote-taksia? Eihän meiltä viedä meidän hyvin toimivaa sosiaali- ja terveyskeskusta ja henkilöstöä?”

Kunnilla on valmiudet tuottaa ja kehittää järjestämänsä palvelut kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, kun siihen annetaan mahdollisuus. Kuntien työntekijöiden ja päättäjien silmät ja korvat näkevät ja kuulevat lähellä asukkaita.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE