Uutiset

Kuusi suurinta kaupunkia: Tulevaisuuden kaupunkipolitiikkaa tehtävä kuntien ja kaupunkien väliset erot tunnistaen

Istock
Suurimmat kaupungit ovat talouden vetureita. Se edellyttää jatkossakin yhteistyötä muun muassa tutkimuksen parissa.
Istock
Suurimmat kaupungit ovat talouden vetureita. Se edellyttää jatkossakin yhteistyötä muun muassa tutkimuksen parissa.
Istock
Suurimmat kaupungit ovat talouden vetureita. Se edellyttää jatkossakin yhteistyötä muun muassa tutkimuksen parissa.

Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat laatineet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Tulevalla hallituskaudella kaupunkien erityiset haasteet ja mahdollisuudet, joiden ratkaisemisessa suuret kaupungit ovat avainasemassa, tulee nostaa kansallisen kaupunkipolitiikan keskiöön.

Suurimpien kaupunkin mukaan kaupunkipolitiikassa tarvitaan kuuden suurimman kaupungin ja valtion tasavertaista kumppanuutta ja vuorovaikutusta.

Kaupunkipolitiikalla luodaan edellytykset kaupunkien ja koko maan menestykselle

Suurimpien kaupunkin tiedotteen mukaan suuret kaupungit ovat Suomen kansainvälistymisen ja talouden vetureita, mutta kaupungistumiskehityksen kiihtyessä niihin keskittyvät aiempaa enemmän myös monet sosiaaliset ongelmat kuten segregaatio ja turvallisuusuhat. Näiden merkittävien, hallinnolliset rajat ylittävien haasteiden ratkaisemisessa kaupungit ovat avainasemassa. Haasteet ovat valtiolle ja kaupungeille yhteisiä.

Valtio tarvitsee suuria kaupunkeja

-Valtion ja kaupunkien käytettävissä olevat työkalut, yhtäältä valtion lainsäädäntö- ja budjettivalta, toisaalta kaupunkien monialaisuus, paikallistuntemus ja kumppanuus tulee yhdistää täydentämään toisiaan. Ilman kaupunkeja valtio ei voi saavuttaa tavoitteitaan.

– Ilman valtiota kaupunkien potentiaalista jää suuri osa saavuttamatta. Yhteisten haasteiden ratkaisu edellyttää kaupunkien laajaa toimivaltaa, riittäviä resursseja sekä kumppanuuteen perustuvaa vuorovaikutusta valtion ja suurimpien kaupunkien välillä, pormestarit Jan Vapaavuori ja Lauri Lyly sekä kaupunginjohtajat Jukka Mäkelä, Päivi Laajala, Minna Arve ja Ritva Viljanen toteavat.

Helsingin, Espoon, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa korostuvat osaavan työvoiman saatavuuteen, työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja kotoutumiseen sekä tutkimukseen, koulutukseen ja osaamiseen liittyvät panostukset samoin kuin suurten kaupunkien kansallisen ja globaalin saavutettavuuden parantaminen.

Näihin liittyvillä toimenpiteillä vastataan kestävän kaupungistumisen ja kasvun haasteisiin ja luodaan edellytykset niin kaupunkien kuin koko maan menestykselle.

Kuntien ja kaupunkien väliset erot huomioivaa kaupunkipolitiikkaa

Suurimpien kaupunkin mukaan tulevalla hallituskaudella tarvitaan lisäksi valtakunnallista kaupunkipolitiikkaa, joka ottaa paremmin huomioon kuntien ja kaupunkien väliset erot.

– Suurimpien kaupunkien erityispiirteet ja erityiset vastuut yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina sekä kaupungistumiskehityksen johdosta voimistuva kuntakentän erilaistuminen edellyttävät entistä suurempaa paikallista liikkumavaraa. Maanlaajuiset, yhdenmukaiset ja valtiojohtoiset ratkaisut eivät enää palvele sellaisen Suomen menestystä, jossa toimintaympäristöt maan sisällä eriytyvät kiihtyvää vauhtia, kuuden suurimman kaupungin johtajat painottavat.

C21-kaupunkien laatimat hallitusohjelmatavoitteet julkaistiin 8. helmikuuta. Nyt valmistuneet kuuden suurimman kaupungin tavoitteet täydentävät osaltaan kaupunkien yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita.

Kuuden suurimman kaupungin hallitusohjelmatavoitteisiin ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen liittyviä tavoitteita. Suurimmat kaupungit ottavat tähän kantaa erikseen, kun uudistuksen kohtalo selkiytyy. Kuuden suurimman kaupungin johto on toistuvasti esittänyt kantanaan, ettei uudistusta voi toteuttaa nykymuodossaan.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 7 Demokraatti
VUODEN VALTUUTETTU - Minna Räsänen vei pisimmän korren
MINÄ-MINÄ-ERO! - Sipilä otti ja lähti
NORJA - Hoitotyön onnela
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Johannes Ijäs

Nyt otetaan perustuslaista mittaa – tässä jutussa Annika Lapintie, Tapani Tölli, Ben Zyskowicz, Ilkka Kantola ja Juha Rehula kertovat, täytyykö jonkin muuttua perustuslakivaliokunnan työssä
26.3.2019

Luetuimmat


Uusimmat