”Kyllä te ennen vaaleja tämän ymmärsitte” – SDP vaatii oikeudenmukaisuutta eläkeläisten verotukseen

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160218  SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma  eduskunnan suullisella kyselytunnilla 18. helmikuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma sanoi, että on vaara, että verotuksen epäsuhta jää pysyväksi.

SDP avasi eduskunnan kyselytunnin torstaina kysymällä eläkkeensaajien ja palkansaajien eriarvoisesta verokohtelusta. SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson kysyi valtiovarainministeri Alexander Stubbilta (kok.), eivätkö eläkeläiset olisi ansainneet samoja veronalennuksia kuin palkansaajatkin. Nyt ero palkansaajan ja eläkeläisen välillä on 250 euroa vuodessa.

– Moni eläkeläinen on huolissaan ja hätääntynyt. Te, ministeri Stubb, vastoin vaalilupaustanne petitte eläkeläiset ja laitoitte heidät maksamaan korkeampaa veroa kuin palkansaajat, Gustafsson sanoi.

Gustafsson kysyi, olisiko tämä räikeä epäkohta mahdollista korjata kehysriihessä. SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma muistutti, että kyse on siitä, verotetaanko työssä käyviä ja eläkkeellä olevia samojen periaatteiden mukaan. Palkansaaja sai työtulovähennyksensä, mutta eläkeläinen jäi ilman.

– Jostain kumman syystä te ette tänään tunnu ymmärtävän tätä asiaa ollenkaan. Kyllä te ennen vaaleja tämän ymmärsitte. Silloin te itse piditte aivan sietämättömänä, että keskusta on esittänyt, etteivät veronkevennykset koskisi eläkeläisiä, Heinäluoma muistutti Stubbille.

Heinäluoman mukaan nyt on vaarana, että syntynyt verotuksen epäsuhta jää pysyväksi.

Miksi rahat loppuvat aina silloin, kun kyse on eläkkeensaajista?

Myös SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen syytti Stubbia vaalilupausten pettämisestä.

– Sanotte, ettei ole rahaa. Silti teillä riittää rahaa autoveron kevennykseen, miljoonaperintöjen keventämiseen, alkoholiveron kevennykseen. Miksi rahat loppuvat aina silloin, kun kyse on eläkkeensaajista? Tämä on epäreilua ja tämä epäkohta on korjattava, Viitanen sanoi.

Valtiovarainministeri linjasi, että ongelma hoituu vain lisää työpaikkoja synnyttämällä – sen turvin myös eläkeläisten verotus voidaan tarkistaa.

– Uskon, että suurin osa eläkeläisistä ymmärtää ja tietää, missä jamassa Suomi tällä hetkellä on, Stubb sanoi.

Jukka Gustafsson sanoi pettyneensä ministereiden vastauksiin. Gustafssonin mukaan eläkeläisten ja palkansaajien kohtelun ero oikeutetusti loukkaa eläkeläisten oikeustajua.

– Tuntuu siltä, että välillä paistanut kevätaurinko ei ole ainakaan vielä sulattanut ministereiden sydämiä, hän sanoi.

Berner selittää taas toimiaan: “Sellaista käsitystä itselläni ei ole, että…”

Kuva: Lehtikuva

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kiistää edelleen, että ministeriö olisi kieltänyt Finaviaa nostamasta kanteita yhtiön entistä toimitusjohtajaa tai yhtiön aiemman hallituksen jäseniä vastaan.

Valtiontalouden tarkastusviraston muistion mukaan ministeriön edustaja olisi kahdessa sähköpostiviestissä kieltänyt kanteiden nostamisen.

Bernerin mukaan kohta muistiossa on puutteellinen. Hän toivoo, että huomioon otettaisiin koko viestiketju ja siihen liittyvä yhteys, kun yksittäisiä viestejä arvioidaan.

Bernerin mukaan ohjeistuksena oli, että kanteita ei saa toimeenpanna ennen kuin hallituksen jäsenten vaatimat selvitykset on tehty.

– Sellaista käsitystä itselläni ei ole, että sellaisia sähköposteja, joissa olisi selkeästi sanottu, että nostetaan tai ei nosteta, olisi mennyt ministeriöstä, yksittäisiä viestejä arvioidessa tulee huomioida koko viestiketju sekä siihen liittyvä yhteys, Berner sanoo STT:lle.

Ministeriö on hänen mukaansa ohjeistanut Finavian hallitusta tekemään ne selvitykset, joita kanteiden nostamista vastustaneet hallituksen jäsenet olivat vaatineet. Bernerin mukaan hallituksen jäsenet olivat hallituksessa vaatineet muun muassa syy-yhteyden selvittämistä sekä uusia perusteita kanteiden nostamiselle, sillä yhtiön hallitus oli aiemmin keväällä yksimielisesti päättänyt olla nostamatta kanteita.

Valtiontalouden tarkastusviraston muistion mukaan ministeriö ei kuitenkaan ollut viestittänyt Finavian johdolle, että yhtiön hallituksen päätös olisi perustunut riittämättömään selvitykseen.

Ministeriö ei ollut myöskään viestittänyt, että aiempi päätös kanteista olisi ollut vastoin omistajan tahtoa.

Berner kiistää väitteen ja kertoo viestittäneensä kannasta myös henkilökohtaisesti. Huolta ministeriössä aiheutti hänen mukaansa se, että hallituksen seitsemästä jäsenestä kolme äänesti kanteiden nostamista vastaan.

– Siitä käy varsin selvästi ilmi, että tapa, jolla selvityksiä on tehty, ei ole ollut tyydyttävä.

STT–ANNIINA LUOTONEN

AVAINSANAT

Hallituksen saavutuksia hehkuttava Terho: “Perussuomalaisilla on vain yksi liittolainen”

Kuva: Lehtikuva

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on parhaillaan kesäkokouksessaan Porissa. Ryhmänvetäjä Sampo Terho väitti vieralulla, että perussuomalaisten poliittinen linja ei ole muuttunut yhdessäkään asiassa.

— Meillä on aate, meillä on ohjelma ja meillä on kyky ajaa tavoitteitamme läpi. Me olemme tavallisten kansalaisten liike tavallisten kansalaisten puolesta. Nyt ja aina.

Kansa ei ole ollut samaa mieltä Terhon kanssa: puolueen kannatuksesta on sulanut puolet pois.

— Meidän ainoa liittolaisemme on totuus. Totuus ilman poliittista korrektiutta tai vanhojen valtarakennelmien ylläpitämiseksi sepitettyjä tarinoita. Siksi me emme pyri julkisen mielipiteen luo, vaan julkinen mielipide tulee meidän luoksemme.

Terho laskee, että lähes 50 hallitustaipaleelle asetettua tavoitetta on joko toteutunut tai toteutumassa.

— Yksi merkittävimmistä saavutuksistamme on Suomen maahanmuuttopolitiikan täyskäännös. Väitän, että se on vuoden aikana suoritettuna hyvä saavutus.

Omassa puheessaan puheenjohtaja Timo Soini haukkui tutusti opposition.

Kilpailukykysopimuksen veronkevennykset varmistuvat riihessä

Kilpailukykysopimuksen kattavuus arvioidaan hallituksen budjettiriihessä tällä viikolla, ja lopulliset päätökset verohelpotuksista tehdään siellä, kerrotaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esikunnasta STT:lle.

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) esikunnasta sanotaan, että sopimuksen kokonaisuus arvioidaan riihessä.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kiky-sopimuksen kattavuus riittää hallituksen lupailemiin lisäveronkevennyksiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on todennut, että sopimuksessa on mukana 91 prosenttia palkansaajista. Hallitus on luvannut kasvattaa veronkevennyksiä 515 miljoonaan euroon, jos yli 90 prosentin kattavuus toteutuu.

Veronmaksajain keskusliitto arvioi, että veronkevennykset tarkoittaisivat, että keskituloisten ostovoima kohentuisi ensi vuonna 200 eurolla.

“Osa nuorista on maailmankansalaisia” – Grahn-Laasonen haluaa jokaisen lukiolaisen kansainvälisyysjaksolle

Kuva: Lehtikuva

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kannustaa lukioita kansainvälistymään.

– Yhteiseksi tavoitteeksi voimme asettaa, että tulevaisuuden lukiossa jokaisen lukiolaisen polkuun kuuluu kansainvälisyysjakso joko opiskelijavaihtona tai lukion kansainvälisten yhteyksien kautta. Globaalissa maailmassa rajat murtuvat, ja nuoret tarvitsevat valmiuksia, kokemusta ja rohkeutta toimia avoimessa, rajattomassa maailmassa, lukioiden kehittämisverkoston aloitusseminaarissa puhunut Grahn-Laasonen totesi tänään Helsingissä.

– Osa nuorista on maailmankansalaisia, käy vaihdossa, rakentaa verkostoja ja matkustelee. Haluaisin, että tämä kaikki olisi mahdollista kaikille, ei vain niille, jotka saavat kannustusta ja rahoitusta kotoa käsin. Lukion kansainväliset yhteydet voivat avata näköaloja ja mahdollisuuksia yhä useammalle, Grahn-Laasonen sanoo.

Tänään aloitti työnsä Opetushallituksen alle perustettu lukioiden kehittämisverkosto. Lukiota kehitetään kokeilujen, edelläkävijyyden, informaatio-ohjauksen ja kokemusten jakamisen kautta. Voimassa on uusi tuntijako ja opetussuunnitelma.

84 lukiota valittiin ison hakijapoolin joukosta pedagogisiin ja toiminnallisiin kokeiluihin, ja 28 lukiota kokeilee ensimmäistä kertaa valinnaisempaa tuntijakoa ja yksilöllisempiä opintopolkuja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä lisätään ja tulevaisuuden taitoja painotetaan entistä enemmän yleissivistyksen rinnalla.

EK kannattaa Guggenheimia ja vastustaa koulutusleikkauksia

Kuva: Kari Hulkko

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on laatinut 18 ehdotusta budjettiriiheen.

EK:n mukaan velkaantumiskehitys tulee saada taittumaan vaalikauden aikana. Hallituksen budjettiriihessä on keskityttävä työllisyysastetta nostaviin rakenneuudistuksiin sekä julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen.

EK:n toimiin kuuluu muun muassa kannustinloukkujen alentaminen työtuloverotuksen, päivähoitomaksujen ja asumisen tukemisen muutoksilla. Sen mukaan hallituksen pitäisi tehdä periaatepäätös, jossa efektiiviset marginaaliveroasteet alenevat pahimmissa kannustinloukuissa olevilta vähintään 10 prosenttiyksikköä.

Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii myös laajentamaan työkokeilun käyttöä yrityksiin, joissa on osa-aikaisia, lomautettuja tai takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä.

Koulutukseen esitettyjä uusia leikkauksia EK ei edelleenkään toteuttaisi.

Viimeiseksi ehdotuksekseen EK on nostanut Guggenheim Helsinki -museon. EK:n mukaan se on samanaikaisesti kulttuurinen, koulutuksellinen, taloudellinen ja matkailullinen hanke ja näin ollen merkittävä investointi maan työllisyyteen ja elinvoimaisuuteen.

Elinkeinoelämän keskusliitto näkee sen vahvistavan Suomen ja Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja asemaa kulttuuri- ja matkailukohteena, tuottavan matkailijamäärien kasvua ja lisäävän tätä kautta erityisesti pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.

Helsingin Sanomat kertoi perjantaina elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) ajavan kiisteltyä museohanketta budjettiriihessä. Rehn sanoi lehdelle pyrkivänsä edesauttamaan, että valtion varoista löytyisi sille osarahoitus.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tyrmäsi Rehnin ajatuksen blogissaan. Hänen mukaansa museo ei ole saamassa valtion rahaa eikä asiasta edes keskustella budjettiriihessä.