”Kyllähän tässä jonkinnäköinen ihme on” – Suomella käsittämätön tilasto eurojackpotissa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurojackpotissa perjantaina illalla Suomeen osunut päävoitto oli jo kahdestoista pelin historian aikana. Veikkauksen mukaan määrä ylittää todennäköisyyden.

– Kun edellinen voitto tuli, niin meidän tuotteistovastaavat laskivat, että tämä (voittojen määrä) on noin kaksinkertainen suhteessa matemaattiseen todennäköisyyteen, kertoi STT:lle Veikkauksen tiedottaja Tero Talaslahti.

– Ja tämä onni vaan edelleen jatkuu meillä.

Suomi on ollut Eurojackpotissa poikkeuksellisen onnekas myös esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin verrattuna. Päävoittojen määrässä Ruotsi nimittäin häviää Suomelle 12–0.

– Kyllähän tässä jonkinnäköinen ihme on, mutta ihan mielellään näin. Jos Ruotsi jossain voitetaan, niin ei ole ollenkaan pahitteeksi että se on Eurojackpot, Talaslahti toteaa.

Eniten Eurojackpotin päävoittoja on mennyt Saksaan, joka on myös väkimäärältään pelin suurin maa.

Pirkanmaalla jo 14 Eurojackpot-miljonääriä.

Suomessa toistaiseksi Eurojackpotissa onnekkaimmat kaupungit ovat olleet Espoo ja Tampere, joihin kumpaankin on osunut kaksi pääosumaa. Talaslahden mukaan suurten kaupunkien onnekkuus selittynee isommalla väkimäärällä, sillä pelaamisinnossa ei alueellisesti Suomessa niin suuria eroja esiinny.

Tilastojen valossa Pirkanmaa näyttäisi kuitenkin olevan tällä hetkellä tavallista onnekkaampi. Tampereen pottien lisäksi Pirkanmaalla on napattu myös 57 miljoonan euron voitto Akaalla Eurojackpot-pelin alkuvaiheessa.

– Kun kaksi näistä voitoista on mennyt porukoille, niin Pirkanmaalle on tullut 14 uutta miljonääriä Eurojackpotin ansiosta. Onhan se paljon.

– Mutta pitkällä aikavälillä nämä tuppaavat tasaantumaan.

Kaikkiaan Eurojackpotista on tullut 46 suomalaismiljonääriä ja päävoittojen yhteenlaskettu summa on jo yli 450 miljoonaa euroa.

Perjantaina Tampereella napattu 46,5 miljoonan euron potti on Suomen tähänastisista Eurojackpot-voitoista neljänneksi suurin. Päävoiton nappasi tamperelainen nettipelaaja, jonka tilille summa maksetaan automaattisesti kolmen viikon karenssiajan jälkeen.

Keskustelua aiheesta

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.

HS: Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien kohutun artikkelin kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntaina illalla, uutisoi Helsingin Sanomat.

Halminen on toinen HS:n lauantaina ilmestyneen, puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän kohutun artikkelin kirjoittajista.

Lehden mukaan Halmiselta vietiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja.

Helsingin Sanomien mukaan kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta. Poliisilla ei Halmisen mukaan ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.

Päivällä Halminen kertoo vasaroineensa hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen tietoja. Tämä aiheutti savua ja toimittaja kutsui palokunnan paikalle. Mukana tulivat myös poliisit.

HS:n tietojen mukaan koneella ei ole viestintälaki-artikkeliin liittyvää materiaalia.

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta