Kymen entisen toiminnanjohtajan neuvo: ”Vapaa-aikaa pitää vaalia”

Neljäs kymmenettä on tuttu päivämäärä Kaakkois-Suomen piiritoimistolla. Päivämäärästä muistuttaa piiritoimiston kopiokoneen koodi. Tänä vuonna se oli myös päivämäärä, jolloin piirin entinen toiminnanjohtaja, tai tutummin piirisihteeri, Ossi ”Oku” Roininen täytti seitsemänkymmentä. Merkkipäivää lähdettiin karkuun matkoille.


Pari päivää merkkipäivän jälkeen Roininen avaa kotiovensa, tarjoaa nykyiselle toiminnanjohtajalle kahvit ja ottaa vastaan onnittelut. Hän istuu viihtyisän asuntonsa olohuoneessa ja puhuu lämpimästi aiemmista työvuosistaan. Samalla sopii ihmetellä politiikan tätä päivää.


Piirisihteeriksi puoluetoiminnan vauhtivuosina

Helmikuussa 1980 Ossi Roininen valittiin Kymen sosialidemokraattisen piirin piirisihteeriksi. Aiempi kokemus Työväenurheiluliiton Hämeen piirin toiminnanjohtajana antoi pohjaa järjestötyölle, mutta toimiminen politiikassa oli uutta.

Piiritoimiston ovi Kotkassa kävi tuolloin tiuhaan, jäsenet vierailivat lähes päivittäin ja heitä riitti – yli yksitoistatuhatta. Puolueosastot olivat aktiivisia, tilaisuuksia järjestettiin niin arki-iltoina kuin viikonloppuina. Puolet vaalipiirin kansanedustajista olivat sosialidemokraatteja, kannatus oli vahvaa ja tuoreen piirisihteerin illat ja viikonloput kuluivat kentällä.

– Ensimmäinen puolueosastovierailu tapahtui Kouvolan työväenyhdistykseen. Myötämielinen suhtautuminen uuteen piirisihteeriin on jäänyt mieleen, Roininen muistelee.

 Piiritoimiston ovi Kotkassa kävi tuolloin tiuhaan, jäsenet vierailivat lähes päivittäin ja heitä riitti – yli yksitoistatuhatta.

Puolueosastojen toimijat olivat vahvoja vaikuttajia. Monet toimivat ay-liikkeen palkollisina ja aktiiveina, osa johtavissa virkatehtävissä. SDP oli väylä vaikuttaa. Aktiivisen toiminnan tukena ei piirisihteerin tarvinnut olla yksin. Piiritoimiston henkilökuntaan kuuluivat piirisihteerin lisäksi toimistonhoitaja, ay-sihteeri sekä aluetoimitsija. Työtä lehtiin leveillä harteilla ja yhdessä järjestöperheen kanssa. Myös Työväen sivistysliitolla oli alueella oma työntekijä, samoin Nuorilla kotkilla ja nuorisoliitolla.

– Toiminta oli pitkälti samanlaista kuin tänä päivänä. Puolueosastoissa kierrettiin puhumassa, järjestettiin koulutuksia ja tilaisuuksia ja pyrittiin vaikuttamaan alueelta politiikan suuntaan, Roininen jatkaa.

Kaikki ei kuitenkaan tänä päivänä ole kuin ennen, onneksi. Työvuosien alkuvaiheessa järjestöille kohdistettua viestintää laadittiin käsin kirjoittamalla. Piirisihteeri taiteili tarkoin harkitut sanat käsin paperille, jonka jälkeen toimistosihteeri istui kirjotuskoneen ääreen ja teksti siirrettiin vahalle.

– Viesti piti miettiä tarkoin, virheet kirjeistä korjattiin lakalla. Tämän päivän viestinnän helppous haastaa sanoman sisältöä. Kun viestiä on helppo välittää, tulee väistämättä turhaakin tiedon tulvaa.

 

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Vaikka politiikka työnä oli Roiniselle uusi tehtävä, oli aate tullut verenperintönä. Isä työskenteli Ahlströmin tehtaalla ja pojat seurasivat isän jalan jälkiä. Sosialidemokraattinen arvomaailma oli itsestäänselvyys. Yhteinen arvomaailma jaettiin myös puolison Anrin kanssa, vaikka kohtaamispaikka olikin työväentalon sijaan Pajulahden urheiluopisto.

Urheilullisen nuoren parin tie vei urheiluopistolta pohjoiseen, sieltä Varkauden kautta Hämeeseen. Kun työt Kymen piirissä alkoivat, perheeseen kuuluivat myös vuoden ikäinen tytär ja kouluikäinen poika. Vaimo pyöritti kotia ja kävi töissä.

– Eihän siitä mitään olisi ilman Anria tullut. Päivät venyivät kaksitoistatuntisiksi, monta iltaa meni reissussa ja viikonloput päälle. Lasten lapsuus hujahti töitä tehden.

Yhteinen arvomaailma ja yhteiset harrastukset ovat kuitenkin olleet side, joka on kantanut lähes viisikymmentä vuotta. Kiireisten työvuosien keskellä suhde perheeseen ja lapsiin on ollut aina läheinen. Nyt aika lastenlasten kanssa tuntuu hyvältä, kuten myös tärkeät harrastukset, liikunta, kalastus ja mökillä olo. Yksitoista vapaata vuotta työuran jälkeen ovat opettaneet myös kotitöiden saloihin.  

Kiireisten työvuosien keskellä suhde perheeseen ja lapsiin on ollut aina läheinen.

Mikä sitten neuvoksi tämän päivän järjestöuraa tekeville?

– Työpäivät tulisi pitää kohtuullisena, ei kenenkään kuulu tehdä ympäripyöreää päivää ja käyttää kaikkia viikonloppuja töissä. Vapaa-aikaa pitää vaalia, vaikka järjestötyöhön joustavuus kuuluukin.

 

Oppositio vaihe on kamalaa

Maailma muuttui vauhdilla jo Roinisen 27-vuotisen piiriuran aikana. Käsin kirjoituksesta vaihdettiin tietokoneaikaan ja pikkuhiljaa tulivat myös kännykät. Tärkeimpänä tehtävänä säilyi kuitenkin suhteiden vaaliminen alueen toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Vaaleilla valitut henkilöt ohjasivat poliittista laivaa ja piirissä pidettiin yllä toimivaa verkostoa. Työ tuotti myös hedelmää, SDP oli hallituksessa lähes koko Roinisen uran ja alueelta löytyi niin ministereitä kuin keskeisiä henkilöitä puoluejohdossa.

 Vaaleilla valitut henkilöt ohjasivat poliittista laivaa ja piirissä pidettiin yllä toimivaa verkostoa.

Tämän päivän oppositiovaihe tuntuu Roinisesta kamalalta. Puolueen tavoitteet ovat selkeät ja toiminta tänäkin päivänä kohtuullisen aktiivista, mutta maailman muutoksiin tulee reagoida ja osoittaa näkemystä tuleviin haasteisiin.
 

– Tämän päivän ihmiset kaipaavat vapaampaa osallistumista. Demarit eivät oikein osaa keskustella kuin asialistan ääressä. Myös alueellinen koordinaatio tarvitaan, jotta alueen yhteistyö säilyy. Ihmisten välistä kohtaamista ei verkkoon keskittyvässä ajassa saa unohtaa.
 

Politiikan saralle Roinisella on kirkas viesti:

– Demareiden tulee nyt ponnistella niin, että puolue on hallituksessa ja päästään tekemään oikeudenmukaista politiikkaa. Kaikkein köyhimpien ja etenkin lapsiperheiden asema huolettaa, kuka heistä huolehtii, jos ei demarit?


Roinisen perjantaipäivä jatkuu veneen nostolla talviteloille. Mukaan nostotalkoisiin lähtee tyttären koira Sulo ja Anri -vaimo.  

Sitä ennen isovanhempien ovi käy. Pienet koululaiset, Hanna-tyttären lapset, ovat välipalaa vailla. Elämä on hyvä. Se oli sitä kyllä myös työvuosina.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mikkelikin tyrmää Sipilän valinnanvapausesityksen 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Satu Taavitsainen.

Mikkelin kaupunginhallitus on tänään päättänyt lausunnosta maan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä.

Kaupunginhallitus suhtautuu kriittisesti valinnanvapauslakiin ja sen mahdollisuuksiin kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja, pienentää kustannusten kasvua sekä turvata riittävät keskussairaalatasoiset päivystyspalvelut Etelä-Savon maakunnassa. Valinnanvapauslaki johtaa toteutuessaan haastavimmassa asemassa olevien ihmisten aseman heikkenemiseen.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan SDP:n kannanotot Mikkelin kaupungin lausuntoon valinnanvapauslaista huomioitiin. Kaupunginhallitus oli yksimielinen siitä, ettei kaavailtu markkinamalli vähennä väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asema heikkenisi, sanoo Taavitsainen.

-Ei ole oikein, että maan hallitus on valmis ajamaan esitystä, joka lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa terveysmenoja. Sote-uudistuksen punaisen langan pitää olla nykyisten palveluiden parantaminen erityisesti vanhusten, vammaisten, lasten ja työttömien ihmisten osalta. He eivät ole työterveyshuollon piirissä ja heitä varten sote-uudistusta tehdään.

SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen jäsenen Soile Kuitusen mukaan kaupunginhallituksella on valinnanvapauslain suhteen erityinen huoli Mikkelin keskussairaalan laajan päivystyksen säilymisestä maakunnassa.

-Mikäli erikoissairaanhoidon palvelut avataan kilpailulle ja niihin myönnetään asiakasseteleitä, uhkaa julkisesti järjestettyä erikoissairaanhoitoa rapautuminen. Mitä järkeä on tuhota suomalaisen soten parhain osa, erikoissairaanhoito? Kuitunen kysyy.

SDP haluaa toteuttaa vastuullista politiikkaa, koska lopulta kaikista haavoittuvimmista väestöryhmistä ja esimerkiksi suuronnettomuuksien sattuessa vastuu on julkisella sektorilla. Tästä syystä laaja päivystys tarvitaan Etelä-Savon maakunnassa.

Mikkeliläisten asukkaiden aivan aiheellinen huoli kohdistuu siihen, että palveluista ei tulekaan sote-uudistuksen myötä paremmin saavutettavia ja sujuvampia, vaan yhä monimutkaisempia.

-Tärkeä sote-uudistuksen onnistumisen mittari on se, toimivatko jatkossa ihmisten tarvitsemat palvelut matalalla kynnyksellä, yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti sekä maksuttomasti, päättävät Taavitsainen ja Kuitunen.

Keskustelua aiheesta

Lappeenrannan Hankkijalta Teollisuusliiton johtoon – ”Kaikki mitä teemme ei voi olla vaikuttamatta koko yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin”

Metalliliiton ylimääräinen liittokokous Tampere-talossa valitsi uuden Teollisuusliiton johdon keskiviikkona. Puheenjohtajaksi valittiin odotetusti Riku Aalto. Liiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari.

Uudessa teollisuusliitossa Nilosaari vastaa järjestötoiminnasta, järjestämisestä sekä aluetoiminnasta. Vastuualueen keskeiset tehtävät nousivat puheenaiheeksi myös liittokokousedustajien puheenvuoroissa.

– Aluetoiminta ja ammattiosastojen tekeminen on saatava tukemaan liiton strategiaa joka tähtää vahvaan edunvalvontaan, järjestämiseen ja järjestäytymiseen työpaikoilla. Liiton tuki ja apu on välttämätöntä, mutta on muistettava vanha sanonta mikä pitää edelleen paikkansa, ”kannettu vesi ei kaivossa pysy.”

Tällä sanonnalla Nilosaari viittaa yhdessä tekemisen tärkeyteen. Liitto on jäseniä varten ja toimintaan tarvitaan kaikkia. Vain palkollisten voimin ei joukkovoima synny.

Työmarkkinoiden murros, teollisuuden supistuminen sekä rakennemuutos tuovat haasteensa myös suurelle Teollisuusliitolle. Jäsenet odottavat uudelta liitolta vaikuttavampaa edunvalvontaa, mutta tehtävä ei ole vallitsevassa tilanteessa helppo.

– Yhdistyneen Teollisuusliiton vaikuttavuus työmarkkinoilla tulee olemaan kova, vaikka siihen ei välttämättä olisi aina haluakaan. Vientiteollisuus ja sitä myöten Teollisuusliitto on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että kaikki mitä teemme ja suunta mihin menemme ei voi olla vaikuttamatta koko yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin, Nilosaari toteaa.

Vankka kokemus ay-vaikuttamisesta

Nilosaari ponnistaa suuren teollisuusliiton johtoon pitkä ay-ura takanaan. Ensimmäinen työ 80-luvun alussa Lappeenrannan Hankkijalla sai nuoren vastavalmistuneen liittymään silloiseen Metalliliittoon.

Saman vuosikymmenen lopussa alkoi varsinainen ay-ura työpaikan vaihduttua Kaukaan vaneritehtaalle. Kymmenen vuoden luottamustehtävät tehtaalla niin osaston luottamusmiehenä kuin pääluottamusmiehenä antoivat vahvan pohjan vaikuttamiseen ammattiyhdistysliikkeessä. Näihin vuosiin mahtui myös kausi Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna.

Keskustelua aiheesta

”Raidealalla on käynnistymässä iso toimintaympäristön muutos” – Teppo Järnstedt Kotkasta valittiin Raideammattilaisten johtoon

Raideammattilaisten yhteisjärjestön valtuusto on tänään valinnut puheenjohtajakseen kotkalaisen Teppo Järnstedtin. 35-vuotias Järnstedt seuraa tehtävän jättävää Vesa Maurialaa.

Järnstedt on toiminut ay-aktiivina jo yli kymmenen vuotta. Keskeisiä luottamustoimia ovat vuosien varrella olleet ammattiosaston puheenjohtajuus, JHL:n alueryhmän puheenjohtajuus ja JHL:n hallituksen jäsenyys. Kotkassa Järnstedt toimii myös kuntapäättäjänä.

Liikuntaa ja retkeilyä perheen kanssa harrastava Järnstedt ottaa Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtajuuden kiitollisena vastaan.

– Järjestötoiminnassa on oleellista, että saadaan jäsenistö toimimaan aktiivisesti, koska puheenjohtajana on huomattavasti helpompi toimia kun ”kentältä” tuuli puhaltaa takaa.

Vuosien mukana olo ay-toiminnassa antaa valitulle puheenjohtajalle realistisen kuvan myös tehtävän tuomista haasteista

– Raidealalla on tällä hetkellä käynnistymässä iso toimintaympäristön muutos, maan hallituksen linjausten johdosta. Muuttuvassa toiminta ympäristössä jäsenistön työmarkkina-aseman vahvistaminen tulee olemaan keskeinen asia, Järnstedt toteaa.

Raideammattilaisten yhteisjärjestö kokoaa raideliikenteessä ja kuljetusalalla työskentelevät toimihenkilöt ja palkansaajat parantamaan työoloja ja työehtoja. Yhteisjärjestö on osa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliittoa.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja iskee sote-sotkun ytimeen – nämä kaksi lakia ajavat uudistuksen toistuvasti karille

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Sirpa Paatero.

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan sote-uudistus olisi selkeämpi ja helpommin toteutettava ilman maakuntalakia ja valinnanvapauslakia, mutta valitettavasti poliittinen paine taitaa voittaa realistisen ajattelun.

– Mitä pidemmälle keskustelu sote-uudistuksesta etenee, sitä sekavammaksi asia tuntuu menevän. Samalla epävarmuus alueilla kasvaa niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin osalta, ja jonka myötä viikosta toiseen saamme kuulla uutisia palveluiden myynneistä ja ulkoistuksista.

– Kaikkien yhteinen tavoite, paremmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, tuntuvat jääneen taka-alalle nykyisessä valmistelussa ja keskustelussa. Pitää muistaa, että Suomi on yksi maailman parhaista ja tehokkaimmista kaikille kansalaisille tarjottavien sote-palveluiden osalta.

Uudistuksessa olisi Paateron mukaan säästytty paljolta ilman maakunta- ja valinnanvapauslakia.

– Koko uudistus olisi mahdollisuus tehdä ilman näitä, joita ajetaan eteenpäin vain siksi ”kun niin lukee hallitusohjelmassa”. Suuremmat kokonaisuudet on mahdollista tehdä nykyisen kuntalain pohjalta, jolloin työntekijöiden ja omaisuuden siirrot, tuleva kuntien rahoitusasema ym. olisivat huomattavasti yksinkertaisempia järjestää.

– Näin on asia ratkaistu vaikkapa naapurimaa Ruotsissa, jossa ei ole erillistä maakuntalakia. Tässä tapauksessa olisi tietysti myös pitänyt pysyttäytyä vain soten järjestämisessä, eikä sekoittaa samalla kertaa mukaan valtionhallintoa, jota pilkotaan epätarkoituksenmukaisesti maakuntiin.

Uudistuksessa olisi Paateron mukaan säästytty paljolta ilman maakunta- ja valinnanvapauslakia.

Toisena turhana erillisenä lakina on Paateron mukaan esitetty valinnanvapauslakia, vaikka nykyistä palvelusetelilakia kehittämällä olisi voitu hyvin edetä ihmisten valinnanmahdollisuuksien lisäämisessä.

– Tässä ei olisi määrätty kuinka paljon on pakko luovuttaa julkisesta tuotannosta yksityiselle, vaan alueilla olevat päättäjät ja toisaalta ammattilaiset olisivat miettineet mikä on järkevää, Paatero huomauttaa.

– Nyt esitetyllä mallilla mennään taloudellisesti aivan päinvastaiseen suuntaan kuin mitä tavoiteltiin, eli kustannusten kasvattamiseen ja samalla hajotetaan toimivat hoitoketjut ja päivystys, hän päättää tiedotteensa.

SDP on mukana Mikkelin Pride-kulkueessa: ”Olet arvokas ja kelpaat juuri noin!”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Lauantaina 25.11. klo 17 starttaa Mikkelin historian ensimmäinen Pride-kulkue torilta.

Mikkelin kaupungin Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jatta Juhola (sd.) on ylpeä siitä, että Mikkelissä järjestetään Pride-kulkue.

– Tapahtuma on äärettömän merkityksellinen kaikille, joita seksuaalinen moninaisuus henkilökohtaisesti tai välillisesti koskettaa. Ihmisoikeuksien näkökulmasta asia koskettaa meitä kaikkia. Minun Mikkelini on moninaisuutta kunnioittava ja aidosti kaikille avoin kaupunki. Ja sen puolesta marssin ylpeänä kulkueessa, Juhola sanoo.

Kaupunginvaltuutettu, konserni- ja elinvoimajaoston jäsen Jenni Tissari (sd.) pitää Pride-kulkueen rantautumista Mikkeliin mahdottoman hienona asiana ja muistuttaa, että moni ihminen on tehnyt valtavasti töitä tärkeän tapahtuman eteen.

– Meidän on yhdessä huolehdittava, ettei kukaan syrjäydy tai jää yksin seksuaalisen suuntautumisensa tai identiteettinsä vuoksi. Annetaan yhdessä maailmalle viesti, että jokaisella on lupa rakastaa ja tulla rakastetuksi meidän Mikkelissä, korostaa Tissari.

Juhola ja Tissari toivovat mikkeliläisten tulevan mukaan antamaan tukensa yhdenvertaisemmalle yhteiskunnalle. Ei ruokita häpeää tai pakoteta ketään piiloutumaan. Annetaan jokaisen valon loistaa kirkkaana.

– Olet arvokas ja kelpaat juuri noin!

Kokoontuminen klo 16.45 Mikkelin torilla – demariporukan tunnistaa SDP:n purjeista.

AVAINSANAT