Kymen entisen toiminnanjohtajan neuvo: ”Vapaa-aikaa pitää vaalia”

Neljäs kymmenettä on tuttu päivämäärä Kaakkois-Suomen piiritoimistolla. Päivämäärästä muistuttaa piiritoimiston kopiokoneen koodi. Tänä vuonna se oli myös päivämäärä, jolloin piirin entinen toiminnanjohtaja, tai tutummin piirisihteeri, Ossi ”Oku” Roininen täytti seitsemänkymmentä. Merkkipäivää lähdettiin karkuun matkoille.


Pari päivää merkkipäivän jälkeen Roininen avaa kotiovensa, tarjoaa nykyiselle toiminnanjohtajalle kahvit ja ottaa vastaan onnittelut. Hän istuu viihtyisän asuntonsa olohuoneessa ja puhuu lämpimästi aiemmista työvuosistaan. Samalla sopii ihmetellä politiikan tätä päivää.


Piirisihteeriksi puoluetoiminnan vauhtivuosina

Helmikuussa 1980 Ossi Roininen valittiin Kymen sosialidemokraattisen piirin piirisihteeriksi. Aiempi kokemus Työväenurheiluliiton Hämeen piirin toiminnanjohtajana antoi pohjaa järjestötyölle, mutta toimiminen politiikassa oli uutta.

Piiritoimiston ovi Kotkassa kävi tuolloin tiuhaan, jäsenet vierailivat lähes päivittäin ja heitä riitti – yli yksitoistatuhatta. Puolueosastot olivat aktiivisia, tilaisuuksia järjestettiin niin arki-iltoina kuin viikonloppuina. Puolet vaalipiirin kansanedustajista olivat sosialidemokraatteja, kannatus oli vahvaa ja tuoreen piirisihteerin illat ja viikonloput kuluivat kentällä.

– Ensimmäinen puolueosastovierailu tapahtui Kouvolan työväenyhdistykseen. Myötämielinen suhtautuminen uuteen piirisihteeriin on jäänyt mieleen, Roininen muistelee.

 Piiritoimiston ovi Kotkassa kävi tuolloin tiuhaan, jäsenet vierailivat lähes päivittäin ja heitä riitti – yli yksitoistatuhatta.

Puolueosastojen toimijat olivat vahvoja vaikuttajia. Monet toimivat ay-liikkeen palkollisina ja aktiiveina, osa johtavissa virkatehtävissä. SDP oli väylä vaikuttaa. Aktiivisen toiminnan tukena ei piirisihteerin tarvinnut olla yksin. Piiritoimiston henkilökuntaan kuuluivat piirisihteerin lisäksi toimistonhoitaja, ay-sihteeri sekä aluetoimitsija. Työtä lehtiin leveillä harteilla ja yhdessä järjestöperheen kanssa. Myös Työväen sivistysliitolla oli alueella oma työntekijä, samoin Nuorilla kotkilla ja nuorisoliitolla.

– Toiminta oli pitkälti samanlaista kuin tänä päivänä. Puolueosastoissa kierrettiin puhumassa, järjestettiin koulutuksia ja tilaisuuksia ja pyrittiin vaikuttamaan alueelta politiikan suuntaan, Roininen jatkaa.

Kaikki ei kuitenkaan tänä päivänä ole kuin ennen, onneksi. Työvuosien alkuvaiheessa järjestöille kohdistettua viestintää laadittiin käsin kirjoittamalla. Piirisihteeri taiteili tarkoin harkitut sanat käsin paperille, jonka jälkeen toimistosihteeri istui kirjotuskoneen ääreen ja teksti siirrettiin vahalle.

– Viesti piti miettiä tarkoin, virheet kirjeistä korjattiin lakalla. Tämän päivän viestinnän helppous haastaa sanoman sisältöä. Kun viestiä on helppo välittää, tulee väistämättä turhaakin tiedon tulvaa.

 

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Vaikka politiikka työnä oli Roiniselle uusi tehtävä, oli aate tullut verenperintönä. Isä työskenteli Ahlströmin tehtaalla ja pojat seurasivat isän jalan jälkiä. Sosialidemokraattinen arvomaailma oli itsestäänselvyys. Yhteinen arvomaailma jaettiin myös puolison Anrin kanssa, vaikka kohtaamispaikka olikin työväentalon sijaan Pajulahden urheiluopisto.

Urheilullisen nuoren parin tie vei urheiluopistolta pohjoiseen, sieltä Varkauden kautta Hämeeseen. Kun työt Kymen piirissä alkoivat, perheeseen kuuluivat myös vuoden ikäinen tytär ja kouluikäinen poika. Vaimo pyöritti kotia ja kävi töissä.

– Eihän siitä mitään olisi ilman Anria tullut. Päivät venyivät kaksitoistatuntisiksi, monta iltaa meni reissussa ja viikonloput päälle. Lasten lapsuus hujahti töitä tehden.

Yhteinen arvomaailma ja yhteiset harrastukset ovat kuitenkin olleet side, joka on kantanut lähes viisikymmentä vuotta. Kiireisten työvuosien keskellä suhde perheeseen ja lapsiin on ollut aina läheinen. Nyt aika lastenlasten kanssa tuntuu hyvältä, kuten myös tärkeät harrastukset, liikunta, kalastus ja mökillä olo. Yksitoista vapaata vuotta työuran jälkeen ovat opettaneet myös kotitöiden saloihin.  

Kiireisten työvuosien keskellä suhde perheeseen ja lapsiin on ollut aina läheinen.

Mikä sitten neuvoksi tämän päivän järjestöuraa tekeville?

– Työpäivät tulisi pitää kohtuullisena, ei kenenkään kuulu tehdä ympäripyöreää päivää ja käyttää kaikkia viikonloppuja töissä. Vapaa-aikaa pitää vaalia, vaikka järjestötyöhön joustavuus kuuluukin.

 

Oppositio vaihe on kamalaa

Maailma muuttui vauhdilla jo Roinisen 27-vuotisen piiriuran aikana. Käsin kirjoituksesta vaihdettiin tietokoneaikaan ja pikkuhiljaa tulivat myös kännykät. Tärkeimpänä tehtävänä säilyi kuitenkin suhteiden vaaliminen alueen toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Vaaleilla valitut henkilöt ohjasivat poliittista laivaa ja piirissä pidettiin yllä toimivaa verkostoa. Työ tuotti myös hedelmää, SDP oli hallituksessa lähes koko Roinisen uran ja alueelta löytyi niin ministereitä kuin keskeisiä henkilöitä puoluejohdossa.

 Vaaleilla valitut henkilöt ohjasivat poliittista laivaa ja piirissä pidettiin yllä toimivaa verkostoa.

Tämän päivän oppositiovaihe tuntuu Roinisesta kamalalta. Puolueen tavoitteet ovat selkeät ja toiminta tänäkin päivänä kohtuullisen aktiivista, mutta maailman muutoksiin tulee reagoida ja osoittaa näkemystä tuleviin haasteisiin.
 

– Tämän päivän ihmiset kaipaavat vapaampaa osallistumista. Demarit eivät oikein osaa keskustella kuin asialistan ääressä. Myös alueellinen koordinaatio tarvitaan, jotta alueen yhteistyö säilyy. Ihmisten välistä kohtaamista ei verkkoon keskittyvässä ajassa saa unohtaa.
 

Politiikan saralle Roinisella on kirkas viesti:

– Demareiden tulee nyt ponnistella niin, että puolue on hallituksessa ja päästään tekemään oikeudenmukaista politiikkaa. Kaikkein köyhimpien ja etenkin lapsiperheiden asema huolettaa, kuka heistä huolehtii, jos ei demarit?


Roinisen perjantaipäivä jatkuu veneen nostolla talviteloille. Mukaan nostotalkoisiin lähtee tyttären koira Sulo ja Anri -vaimo.  

Sitä ennen isovanhempien ovi käy. Pienet koululaiset, Hanna-tyttären lapset, ovat välipalaa vailla. Elämä on hyvä. Se oli sitä kyllä myös työvuosina.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Haatainen Kaakkois-Suomessa – ”Syrjäytyminen on suuri riski turvallisuudelle”

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen vieraili maanantaina 2.10. Kaakkois-Suomessa. Kiertuepäivän aikana väkeä kohdattiin Imatralla, Lappeenrannassa ja Mikkelissä.

Haataisen kanssa puhuttiin muun muassa arvojohtajuudesta sekä Euroopan ja maailman tilanteista. Monella oli huoli eriarvoistumisen kasvusta.

– Meidän on toimittava niin, että jokainen tässä maassa pysyy mukana, Haatainen korosti.

Kaakkois-Suomen väki otti Haataisen lämpimästi vastaan, ja moni kertoi lähtevänsä mukaan vaalityöhön. Haataista kiiteltiin tärkeiden asioiden esille nostamisesta sekä siitä, ettei vaikeiden kysymysten edessä vaieta. Haataisen mukaan presidentin vaaleissa tulee voida puhua myös suomalaisesta hyvinvoinnista sekä kansakunnan eheydestä.

– Turvallisuusriskien yhteydessä on mietittävä mistä ne kumpuavat. Syrjäytyminen on suuri riski turvallisuudelle. On tärkeää, että me emme kasvata poliittisilla päätöksillä eriarvoisuutta, Haatainen totesi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä riittää myllerrystä. Huoli turvallisuudesta koskettaa myös suomalaisia.

– Suomi on maa, johon luotetaan ja jota arvostetaan. Meidän tulee toimia niin, että neuvotellen ja diplomatian keinoin olemme luomassa vakautta, turvallisuutta ja kestävää kehitystä.

Haatainen vierailee Kaakkois-Suomessa seuraavan kerran 14.10. Tuolloin vierailu suuntaa Kotkaan.

Keskustelua aiheesta

Nuorten kotkien syyskausi käynnistyi Kaakossa – ”Varallisuus ei saisi olla harrastamisen este”

Kaakkois-Suomen Nuorten kotkien syyskausi on käynnistynyt jälleen vilkkaana. Harrastekerhoja kokoontuu Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa, piirin kotkatoiminnassa on tarjolla retkiä sekä osallistumista valtakunnallisiin tapahtumiin. Tulevan viikonlopun kotkakuntotapahtumaan Kontiorantaan lähtee alueelta kaksi joukkuetta.

– Kaakkois-Suomen Nuoret kotkat ovat pääkaupunkiseudun jälkeen yksi aktiivisimmista kotkapiireistä, kertoo alueen kotkatyöntekijä Jaana Saarinen

Viikoittain kokoontuvissa kerhoissa leikitään, askarrellaan, nikkaroidaan, pelataan ja ulkoillaan. Lappeenrannan Nuorten kotkien kerhot tekivät syyskauden aluksi retken paikalliselle Hämmänauteen suolle. Retkellä kuljettiin pitkospuita pitkin laavulle ihmetellen luonnon värejä ja elämää.

– Kotkatoiminnassa on ennen kaikkea kysymys yhdessä tekemisestä, ryhmässä toimimisesta ja elämyksistä, jotka syntyvät pienistä asioista. Luontokaan ei ole kaupunkilaislapsille enää niin tuttu, Saarinen jatkaa.

Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa.

Lasten harrastukset ja niiden kustannukset ovat nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi. Kotkatoimintaan osallistumiselle ei ole ainakaan taloudellista kynnystä, osallistumismaksu on kymmeneneuroa vuodessa, koko perhe pääsee toimintaan viidentoista euron perhemaksulla. ­­­

– Kotkatoiminta halutaan pitää kaikkien lasten ulottuvilla, varallisuus ei saisi olla harrastamisen este. Toki retkille ja leireille osallistuminen maksaa, mutta nekin hinnat pyritään pitämään mahdollisimman edullisina ja monesti piirit tai paikalliset osastot myös tukevat lähtemistä, Saarinen sanoo.

Kaakkois-Suomessa kotkatoimintaan, leireille, tapahtumiin ja kerhoihin, osallistui viime vuoden aikana tuhansia lapsia. Monen kohdalla Linnanmäki tai kesäleiri olisi voinut jäädä kokematta ilman edullista mahdollisuutta turvallisten aikuisten parissa.

– Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa. Pienilläkin panostuksilla saadaan kerho paikkakunnalla pyörimään, jos aikuisista löytyy innokkaita, Saarinen toteaa.

Tulevalle syksylle on jälleen luvassa kerhojen lisäksi monenlaista tekemistä. Koululaisten syyslomalle, 26.10, on tarjolla lounaan, bussikuljetuksen ja rannekkeen sisältävä retki Vantaan superparkiin neljänkymmenenviiden euron hintaan. Aktiivista kotkatoimintaa halutaan syksyn aikana jalkauttaa myös Etelä-Savon puolelle. Lokakuussa järjestetään Mikkelissä tilaisuus, jossa on mahdollista tulla yhdessä kuulemaan, keskustelemaan ja ideoimaan toimintaa.

Keskustelua aiheesta

Mikkelin demarit haluavat kehittää kaupunkiaan – ”Lähiöissä on oltava hyvät palvelut”

Kuva: Markku Lahikainen
Markku Aholainen ja Jatta Juhola haluavat tukea kuntalaisten omatoimisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Mikkelin kaupungintalossa (kuvassa taustalla) tehtävissä kuntapäätöksissä.

– Mikkelin on tällä vaalikaudella satsattava koko keskusta-alueen kehittämiseen. Toimiva ja viihtyisä asuinympäristö on edellytys sille, että Mikkeli nousee vetovoimaiseksi maakuntakeskukseksi, sanoo kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.).

Demareiden mielestä Mikkelin on kirkastettava kaupunkikuvaansa.

– Ihmisten on tiedettävä, että Mikkeli on kehittyvä, kasvuhakuinen ja nykyaikainen kaupunkikeskus, johon yhdistyy laaja maaseutu. Mikkeli on viime aikoina rakentanut ydinkeskustansa hyvin toimivaksi. Nyt kaupungin monet lähiöt on nostettava kehittämistoimenpiteiden kohteeksi, linjaa  Aholainen.

– Lähiöissä on oltava hyvät palvelut. Varhaiskasvatuksen ja perusasteen koulujen pitää olla siellä kunnossa, samoin virkistysalueiden ja liikuntapaikkojen. Korjausvajetta on myös katujen ja teiden osalta, listaa Aholainen.

Työllisyys on aina ykkösasia

SDP pärjäsi kuntavaaleissa Mikkelissä mainiosti. Vaalivoitto palautti SDP:n tutulle paikalleen kaupungin ykköspuolueena. Näin demareilla on edelliskautta isommat muskelit ajaa tavoitteitaan eteenpäin.

– Työllisyyden parantaminen ja palvelujen toimivuus ovat meille aina ykkösasioita. Lasten, lapsiperheiden ja vanhusten palvelut turvataan hyvän työllisyyden kautta. Siinä vippaskonstit eivät auta. Uusien yritysten saamiseksi ja olevien vahvistumiseksi tarvitaan yritysten, koulutuksen ja kaupungin vahvaa yhteistyötä, korostaa Markku Aholainen.

Aholainen on ollut merkittävä kuntapäättäjä Mikkelin seudulla vuodesta 1973 alkaen. Nyt hänen asemansa on keskeinen kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

– Mikkelissä isot poliittiset ryhmät ovat melko tasavahvat ja roolissani korostuu yhteistyön rakentaminen koko poliittisen kentän kanssa. Tässä alku onkin ollut lupaava, kaikki toimijat ovat sitoutumassa yhteiseen työhön mikkeliläisten hyväksi.

Osallisuus luo yhteisöllisyyttä

Kokemuksen lisäksi Mikkelin demariryhmässä on myös uutta verta. Komealla äänimäärällä valtuustoon ensi yrittämällä ampaissut Jatta Juhola johtaa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntaa.

– Lautakunta käsittelee kaupungin elinvoiman kannalta keskeisiä asioita, jotka koskettavat kaikkia kuntalaisia läpi elämänkaaren. Mikä tahansa vaikkapa liikuntaan tai kulttuuriin liittyvä elämys luo osallisuuden kokemuksen, ja se taas vahvistaa yhteisöllisyyttä Mikkelissä. Kaupungin on luotava kuntalaisille toimintamahdollisuuksia, esimerkiksi meidän mainetta niittäneiden harrastajateattereiden tilaongelmiin on löydettävä ratkaisuja.

SDP oli vaikuttamaan halunneelle Jatta Juholalle ainoa vaihtoehto.

– Olen kiitollinen hyvinvointivaltiosta, joka on pitkälle SDP:n ansiota. Yksinhuoltajan tyttärenä olen saanut niittää sitä, mitä demarit ovat kylväneet.

Juttu on julkaistu paperilehdessä 14.9.2017 osana Demokraatin Valtuustokierros-juttusarjaa.

Keskustelua aiheesta

Vähemmän byrokratiaa, enemmän yhdessä tekemistä – Imatran demarit suunnittelevat yhdistymistä

Imatralla on käynnistynyt jälleen keskustelu kolmen sosialidemokraattisen puolueosaston yhdistymisestä. Tavoite linjattiin sunnuntaina pidetyssä kolmen yhdistyksen yhteisessä kuukausikokouksessa.

– Puoluetoimintaan on kyettävä luomaan sellaiset rakenteet, joissa byrokratia on mahdollisimman pienessä roolissa ja yhteinen tekeminen on keskiössä, Imatrankosken sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm kommentoi.

Kolmen yhdistyksen yhdistymistä on tavoiteltu ennenkin, mutta varsinaisen yhdistymisen sijaan on tiivistetty yhdessä tekemisen kulttuuria. Tällä kertaa tähtäin on myös rakenteiden yhdistämisessä. Tavoitteeksi on asetettu, että yhteinen yhdistys aloittaa vapun päivänä 2018.

– Poliittisen keskustelunkin elävöittämiseksi on tärkeää, että keskustelut käydään isolla joukolla, yhdessä mielipiteitä vaihtaen, Malm jatkaa.

Yhteisen tahtotilan puutteeseen eivät aiemmatkaan yhdistymisaikeet ole kaatuneet. Haasteeksi ovat lähinnä muodostuneet omaisuuksien kohtalot. Nyt usko senkin osalta on vahvempi.

– Maailma ympärillä muuttuu ja uudistumaan on kyettävä Imatrallakin. Omaisuuskysymysten osalta saamme varmasti tukea myös puolueen taholta, sanoo Vuoksenniskan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen.

Mikäli Imatralla syntyy keväällä 2018 yksi yhteinen sosialidemokraattinen yhdistys, on se jäsenmäärältään Kaakkois-Suomen piirin suurin puolueosasto.

Vuoksenniskan työväenyhdistys ja Imatrankosken sosialidemokraatit ovat jo käsitelleet yhdistymistä omissa hallituksissaan. Myös Imatran työväenyhdistyksen hallitus käsittelee asiaa kuluvalla viikolla.

Keskustelua aiheesta

”Hyvä, että Kotka on pinnalla” – SDP:n kansanedustajat pistäytyivät kaupungin torilla, paikalle osui sattumalta myös Toritreffit

Kuva: Johannes Ijäs
Kotkalainen kansanedustaja Sirpa Paatero ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm nauttivat torstaiaamun tunnelmasta Kotkan torilla.

SDP:n kansanedustajat jalkautuivat varhain torstaiaamuna Kotkan torille.

Kouvolassa ja Haminassa eilen alkanut eduskuntaryhmän kesäkokous jatkuu. Torilla oli tarjolla ”Uutispuuroa” eli tuoretta Demokraatti-lehteä, ruispuuroa ja keskustelua kansanedustajien kanssa.

Väkeä paikalla riitti mukavasti. Reilun puolen tunnin jälkeen ruispuurokattilassa oli jäljellä 15 litraa, kun 40:stä oli lähdetty liikkeelle.

– Muutama turvapaikkakeskustelu on ollut aamusta. Myös pienituloisten eläkeläisten asiat ovat olleet esillä. Aamulla eläkeläisille on mahdollisuus tulla tänne paikalle, kotkalainen SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero sanoo torilla.

Paateron mukaan Kotkassa on tällä hetkellä vahvasti pinnalla Kantasataman alueen kehittäminen. Millaisia hotelleja ja asuntoja sinne tulee? Paljonko satsaa kaupunki, paljonko yritykset?

Paatero on asunut Kotkassa miltei koko ikänsä, joten hän on kaupunkilaisille tuttu jo senkin vuoksi. Moni tunnistaa kansanedustajan kaupungilla.

– Aviomieheni ja isänikin alkavat olla jo tunnistuksen kohteina, Paatero nauraa ja viittoo toriteltan toiselle puolelle, jossa hekin ovat paikalla.

– Kotkalaiseen kulttuuriin ei kuulu häiriöitä. Käyn kaupassa ihan mielelläni. On mukava, että ihmiset tunnistavat.

1980–1990-lukujen taitteessa Kotkassa oli kaksikin SDP:n kansanedustajaa eduskunnassa, Anna-Liisa Kasurinen ja Antero Kekkonen. Tuolloin vaalipiirien rajatkin tosin olivat erilaiset. Tällä hetkellä Paatero on ainut Kymenlaakson demariedustaja.

Kouvolassa demarien äänet jakautuivat viime eduskuntavaaleissa niin tasaisesti, ettei kaupungista mennyt ehdokasta läpi.

Kokoomuksella ei ole yhtään kansanedustajaa Kymenlaaksosta.

”Kysyttiin, millainen hänen työtapansa siellä Euroopassa on.”

Kesäkokouksessa on mukana myös SDP:n vaasalainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Hän sai torilla juttuseuraa muun muassa paikallisista Laila ja Veikko Väisäsestä.

Miapetra Kumpula-Natri (vasemmalla) jutteli torilla Laila ja Veikko Väisäsen kanssa.

– Kysyttiin, millainen hänen työtapansa siellä Euroopassa on ja miten saa oman äänensä kuuluviin, Laila Väisänen kertoo.

Veikko Väisänen kysyi Kumpula-Natrilta, miten hyvin meppi tuntee Kotkan ja Kymenlaakson asioita.

Kumpula-Natri vastasi asiantuntevasti puhuen muun muassa Kotkan sataman, merenkulun ja metsäsektorin tilanteesta. Väisäset vaikuttivat tyytyväisiltä kuulemaansa.

– Hyvä, että on Kotka pinnalla. Tahtoo jäädä väliin, Veikko Väisänen toteaa ja oli ylipäänsä tyytyväinen, että nyt monia kansanedustajia piipahtaa kaupungissa.

Väisäset ja Kumpula-Natri sivusivat myös Kotkan työttömyystilannetta, joka on ollut pitkään vakava. Se on tällä hetkellä petraantunut ja työttömyys on laskenut alle 20 prosentin. Työpaikkoja toivotaan luonnollisesti lisää.

– Elinvoimasta täällä kuulee puhuttavan, Kumpula-Natri toteaa.

Väisästen mukaan esimerkiksi uusi Itämeren kaasuputken pinnoitustehdas on tuonut toivoa ja työtä. Tehdas liittyy Nord Stream 2 -hankkeeseen.

”Linnake ei ole houkutteleva”.

Torilla paikalla oli myös Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm. Hänellä on korissa jaossa tikkareita, joiden kuoressa lukee Miä ❤️ Kotka.

Kehitysjohtaja Terhi Lindholm oli jalkautunut kaupungintalolta torille.

Lindholm kertoi olevansa paikalla sattumalta, sillä Kotkan kaupunki on järjestänyt kesästä alkaen torstaiaamuisin Toritreffejä.

Tällöin Kotkan kaupungin virkamiehet jalkautuvat kaupungintalolta kaupunkilaisten joukkoon kuuntelemaan heidän asioitaan. Ajatukset vaihtuvat.

Idea Toritreffeistä syntyi viestintä- ja kaupunkisuunnittelun porukalla lounaalla.

Kaupungin viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Kari Makkonen arvelee, että treffit jatkuu talvella torin kahvilassa tai sen lähellä liikekeskuksessa.

– Kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa on juteltu, että poliitikotkin voisivat tulla mukaan, Lindholm kertoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on SDP:n Nina Brask.

Lindholmin ja Makkosen mukaan Toritreffeistä on tullut kotkalaisilta hyvää palautetta niin torilla kuin Facebookissakin.

– Tämä on uutta kulttuuria. Linnake ei ole houkutteleva, Makkonen sanoo ja osoittaa torin vieressä seisovaa jykevää kaupungintaloa.

Torilla Lindholm kertoo jutelleensa demareiden kanssa Kotkan asioista ja kaupungin isoista muutoksista kuten Kantasataman kehittämisestä.

– Elinvoimaa kehitetään, Lindholm sanoo.

Kotkassa on juuri aloittanut myös aivan uusi elinvoimalautakunta.

Keskustelua aiheesta