Turva – Hymy

Kypäräpäiden Nato-kaipaus, osa 562

Kuva: John Thys/AFP Photo

Eduskunnan pääperussuomalaiset ovat kuumimmilla helteillä alkaneet nostattaa myös Nato-kuumetta. Viime viikolla skuuppipuutetta alkoi lämmitellä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö esittämällä, että Suomen Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista täytyy laatia selvitys. Tiistaina ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti kokoomuksen Verkkouutisten haastattelussa kannattavansa suosikkinsa esitystä.

Niinistö on rakentanut koko poliittisen uransa hurraahenkisen isänmaallisuuden ja puolustushengen varaan, joten sitä ei tarvitse ihmetellä, ettei hänen laskutikustaan löydy kuin puolustusvoimien määrärahojen lisäyksiä. Soini puolestaan vielä toukokuussa piti keskustelua Nato-jäsenyydestä hyödyttömänä, koska asiasta ei ole suurimpien eduskuntapuolueiden ja tasavallan presidentin yhteistä kantaa.

***

Perinteisistä kypäräpuolueista kokoomuslaiset ovat, presidentti Sauli Niinistöä lukuun ottamatta, Ukrainan kriisin kärjistymisen myötä alkaneet yhä avoimemmin heiluttaa Nato-korttia. Normaalikesäänhän kuuluu muiden poliittisten uutisten puuttuessa aina muutama kokoomuskannanotto Suomen surkeasta Nato-keskustelun puutteesta.

Rintamassa on tietenkin myös RKP:n oma kypäräpää, puolustusministeri Carl Haglund, jonka Nato-sympatiat eivät ole olleet piilossa aiemminkaan. Haglund liittyikin heti perus-Niinistön tukijoihin ja toivoi, että puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnat muodollisesti pyytäisivät selvitystä.

Ulkoasiainvaliokunnan kokoomuslainen varapuheenjohtaja, Pertti Salolainen oli heti valmis toimittamaan tilatun selvityksen, jahka eduskunnan syysistuntokausi alkaa.

***

Presidentti Sauli Niinistö puolestaan on kannattanut laajempaa katsausta puolustuksesta. Siinä voitaisiin kartoittaa myös esimerkiksi erilaiset pohjoismaiset yhteistyömahdollisuudet. Tällaisesta puhuttiin jo hänen järjestämässään Kultaranta-tapaamisessa alkukesällä, ja siitä onkin sovittu sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja on sanonut, että katsaus valmistuu alkuvuonna ja on siis tulevan hallituksen ja hallitusohjelmaneuvottelijoiden käytettävissä. Ehkä Haglundinkin kannattaisi enemmän noudattaa hallituksen päätöksiä ja hallitusohjelmaa kuin lähteä mukaan kaikkiin kouhotuksiin.

Taustalla vaikuttavat tietenkin vanhat rintamalinjat. Nato-intoilijat arvelevat, että Ukrainan kriisin kärjistyminen ja Venäjän yhä heikkenevät länsisuhteet edellyttävät pikamarssia puolustusliittoon. Rauhallinen arvio ei kuitenkaan tue näkemystä siitä, että Suomen kannattaisi tällaisessa kriisissä siirtää Naton ulkoraja Suomen ja Venäjän rajalle. Suomen perinteinen rauhallinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja voi päinvastoin olla tällaisina aikoina entistä merkittävämpi turvallisuutemme tae.

 

AVAINSANAT

Inna Rokosa esittää mielenterveysambulanssia Tampereelle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Varsinais-Suomessa on hyviä kokemuksia mielenterveysambulanssista.

Kaupunginvaltuutettu Inna Rokosa (sd.) teki maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen mielenterveysambulanssin hankkimiseksi Tampereelle.

– Tiedetään, että mitä nopeammin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin sairastunut ihminen saa tarvitsemaansa apua ja tukea, sitä vähemmän ongelmat ehtivät vakavoitua. Tällöin myös niiden hoitaminen on vähemmän kivuliasta. Tämän lisäksi esimerkiksi itsemurhavaarassa oleva ihminen tarvitsee apua välittömästi. Mielenterveysambulanssi vastaisi tähän tarpeeseen, Rokosa perustelee.

Tampereen alueella toimiva mielenterveysambulanssi tarjoaisi Rokosan mukaan apua akuutteihin mielenterveysongelmiin. Ambulanssin voisi hälyttää paikalle sairastunut itse, hänen omaisensa, ammattilainen tai kuka tahansa sivullinen. Ambulanssi näyttäisi ulospäin tavalliselta ambulanssilta, jotta psyykkisesti sairastuneen leimautuminen voitaisiin mahdollisimman pitkälle välttää.

Varsinais-Suomessa hyviä kokemuksia

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on Rokosan mukaan kolmivuotisen pilotin jälkeen vakiinnutettu lasten mielenterveysambulanssin toiminta pysyvästi. Tarkoituksena on, että hoitojaksot osastoilla vähenisivät, ja lapsi saisi avun siellä, missä hän asuu ja elää.

– Tukholmassa taas on vakiinnutettu kaksivuotisen hankkeen myötä psykiatrinen ambulanssi tulosten ollessa erittäin positiivisia. Tukholman psykiatrisen ambulanssin tavoitteena on ehkäistä itsemurhia ja päästä tekemään psyykkinen arvio suoraan paikan päälle. Ambulanssin henkilökuntaan kuuluu kaksi psykiatrista erikoissairaanhoitajaa ja ensihoitaja. Joskus apuna tarvitaan myös poliisia.

– Psykiatrisen ambulanssin vastuulla on Tukholman läänin 2,3 miljoonaa asukasta. Sen toiminta maksaa hieman yli 600 000 euroa vuodessa. Tukholman malli vähentää tavallisissa ambulansseissa ja psykiatrisilla poliklinikoilla tapahtuvaa työtä. Tukholmassa poliklinikkakäynti maksaa usein enemmän kuin psykiatrisen ambulanssin tarjoama apu, Rokosa jatkaa.

Tukholmassa noin kolmannes itsemurhavaarassa olleista ihmisistä voidaan jättää psykiatrisen ambulanssikäynnin jälkeen kotiin. Yksikään heistä ei ole tehnyt itsemurhaa kuukauden sisällä käynnistä.

Suomessa tehtiin yhteensä 731 itsemurhaa vuonna 2015. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden itsemurhan hinta on lähes kaksi miljoonaa euroa. Kaikista tärkein tavoite on aloitteen tekijän mukaan inhimillisen kärsimyksen ja tuskan vähentäminen sekä yhä useamman elämän pelastaminen.

Rokosa esittää aloitteessaan, että Tampereen kaupunki perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa mielenterveysambulanssin kolmen vuoden pilottijakson ajaksi.

– Edelleen esitän, että mikäli pilottijakson aikana saadut tulokset ovat positiivisia, mielenterveysambulanssin toiminta vakiinnutetaan.

Keskustelua aiheesta

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Kuva: Lehtikuva

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Kyllönen leimasi Haataisen Naton ”optiokaveriksi”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Iltalehden suorassa presidenttitentissä vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen nimesi SDP:n Tuula Haataisen Naton ”optiokaveriksi”. Hän luki itsensä liittoutumattomuuden kannattajaksi sanoin kuin Paavo Väyrysen ja Laura Huhtasaaren.

Nils Torvalds kannattaa Natoa, mutta Matti Vanhanen, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö kuuluvat Sauli Niinistön ohella optiokavereihin kuten Haatainenkin.

Tuula Haataisen ei annettu vastata, mutta hän on aiemmin ilmoittanut vastustavansa Naton jäsenyyttä, kuten puolueensa SDP:kin.

Keskustelun piti pyöriä istuvan presidentin nato-kannan selventämisen ympärillä, mutta keskustelu kulki kaikkien ehdokkaiden omien kantojen ympärillä.

– Onko sellaisia sopimuksia, jotka eivät ole kansalaisten tiedossa? kysyi Pekka Haavisto.

– Ei ole! huusi Niinistö heti väliin.

Sen jälkeen keskustelu meni jankkaamiseksi heinäkuussa säädetystä laista, jossa päivitettiin Suomen mahdollisuuksia antaa sotilaallista apua ulkovallalle. Laki avunannosta kuuluu Lissabonin sopimukseen, mutta oli aikanaan ”unohtunut” pois. Asia nousi esille Ruotsin viimeisimmän sukellusvenejupakan ansiosta, kun Suomi ei lain puuttumisen takia kyennyt antamaan apua. Laki säädettiin pikavauhtia.

Tähänkään ei sallittu Tuula Haataiselle puheenvuoroa.

EU:n talousintegraatio meni liittovaltiokeskusteluksi

Loppukeskustelu käytiin EU:n talousintegraatiosta, joka tietysti nosti heti esille EU:n liittovaltion. Nyt Haatainenkin sai puheenvuoron. Hän piti vaarallisena jatkuvaa liittovaltiokortilla pelaamista.

– Sillä luodaan pohjaa, ettei mennä eteenpäin millään muullakaan yhteistyön alueella, Haatainen sanoi. Esimerkiksi hän nosti sosiaalisen ulottuvuuden.

Keskustelu päättyi ympäristökysymyksiin.

– Suomessa voidaan tehdä kestävää yhdyskuntarakennetta ja raideliikennettä. Kannatan metsien suojelemista ja nykyinen hakkuiden taso on riittävä sanoi, Haatainen.

Lopuksi pyydettiin kantoja naisten pakolliseen asevelvollisuuteen. Kukaan ei kannattanut.

Haatainen kannatti kansalaispalvelua, jossa naisten vahvuudet voitaisiin ottaa käyttöön.

 

 

Analyysi: Niinistö joutuu toiselle kierrokselle

Kuva: Iltalehti/Accustrore

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä presidentinvaaliennusteen mukaan istuva presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö saa ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä, eikä häntä valittaisi suoraan ensimmäisellä kierroksella presidentiksi. Suomessa ei ole koskaan valittu presidenttiä suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön ohella toiselle kierrokselle pääsystä kisaavat Accuscoren selvityksen mukaan tasaväkisesti vihreiden Pekka Haavisto 13,6 prosentin kannatuksella, sekä valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen 13,2 prosentin kannatuksellaan.

Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehdelle useita ennusteita viime vaaleista. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin.

Accuscore ei varsinaisesti tee omia kannatuskyselyjään, vaan käyttää muiden tuottamia kyselyaineistoja ja simuloi niistä oman ennusteensa.

Accuscore muistuttaa Iltalehden mukaan kuitenkin, että presidentinvaalien ennustaminen on muita vaaleja hankalampaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vaihtelut ehdokkaiden kannatuksessa voivat olla suuria gallupeista toiseen.

SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen kannatus oli analyysissä 4,4 prosenttia.

– Tämähän ei perustu haastatteluihin. Tilaísuuksissani on ollut paljon ihmisiä liikkeellä, Haatainen sanoi.

Iltalehden vaalitentti jatkuu klo 20:een saakka. Demokraatti seuraa.